Talotekniikan uusiminen on pääsyy Alvar Aalto -museon parivuotiseen peruskorjaukseen Jyväskylässä. Tänä vuonna myös rakennetaan nivelosa, joka yhdistää tämän rakennuksen viereiseen Keski-Suomen museoon. Aalto suunnitteli molemmat talot.

Arkkitehti Alvar Aalto suunnitteli 15 museorakennusta. Niistä toteutettiin vain kolme: kaksi rakennusta on Jyväskylän Ruusupuistossa, yksi Tanskassa.

Vuonna 1961 valmistunut Keski-Suomen museo peruskorjattiin pari vuotta sitten. Viime lokakuussa alkanut Alvar Aalto -museon peruskorjaushanke liittää vierekkäiset rakennukset yhteen.

Työnjohtaja Pasi Auvisella (vas.) ja vastaavalla työnjohtajalla Jukka­ Simosella ei ole Aalto-paineita. Suojeltu osa on haasteellinen, mutta iv-konehuone ja nivel­osa ovat normaalia rakentamista.

Vuonna 1973 valmistuneen Alvar Aalto -museon talotekniikka uusitaan, rakenteita korjataan ja tehdään tilamuutoksia. Museon kiinteän kokonaisurakan arvo on noin seitsemän miljoonaa euroa, josta pääurakoitsijan, Rakennusliike U. Lipsanen Oy:n osuus on noin viisi miljoonaa euroa.

Alun perin Aalto suunnitteli Jyväsjärveen viettävälle rinteelle taidemuseon. Kuvataide siirtyi Jyväskylän taidemuseoon 1998, minkä jälkeen Alvar Aalto -säätiöön liitetty museo keskittyi Aallon elämäntyön esittelyyn.

Kohde on kansainvälisesti tunnettu. Vastaavan työnjohtajan Jukka Simosen mukaan turisteja on jouduttu käännyttämään pois työmaalta.

Näistä kahdesta museosta koostuva Ruusupuiston museokeskus saa uudeksi nimekseen Aalto2.

Alvar Aalto -museo

  • Museorakennus valmistui Jyväskylään 1973.
  • Se on yksi monista Alvar Aalto -säätiön­ ylläpitämistä Aalto-kohteista­Suomessa.
  • Peruskorjaus- ja lisärakennushanke 2021–2023:
  • Rakennuttaja Jyväskylän Tilapalvelu.
  • Pääurakoitsija Rakennusliike U. Lipsanen Oy.
  • Arkkitehtisuunnittelu Arkkitehtitoimisto A-Konsultit Oy.
  • Rakennesuunnittelu WSP Oy.

Suojelevaa korjaamista

Töitä tehdään Museoviraston ohjeiden mukaisesti.­ Rakennuksen valkoinen tiiliklinkkeriseinä on suojattu vanerilevyillä. Sisätiloissa vanerilla on peitetty myös ensimmäisen ja toisen kerroksen lattiat.
Ikkunat irrotetaan ja käsitellään, osa ikkunoista vaihdetaan. Osa irrotetuista kattolevyistä palautetaan takaisin. Puurimoista tehty kuuluisa Revontuliseinä vain puhdistetaan.

Paikalla valettu vahva betonirunko ei kaipaa uusia tukia. Seinät ovat osittain paikalla valettuja ja osittain muurattuja. Toistaiseksi rakenteissa ei ole tullut vastaan yllätyksiä, mikä on poikkeuksellista peruskorjauk­sissa.

Parinkymmenen metrin päässä toisistaan sijaitsevat museot yhdistetään 430 neliömetrin kokoisella nivelosalla. Sen rakentaminen alkaa maaliskuussa. Yhdistämisidea on peräisin Aallolta, jonka varhaisissa luonnoksissa museoita yhdistää käytävä.

Peruskorjauksen tärkein syy on rakennuksen vanhentunut talotekniikka. Simonen kertoo, että seuraavissa palavereissa käsitellään automaation sijoittamista. Automaatio on piirretty tarkkaan, ja pitää miettiä, miten sen pystyy toteuttamaan. Myös talotekniikka yhdistää museot, kun rakennukset saavat yhteiset vesi- ja kaukolämpöliittymät.

Talvella työmaalla ahkeroi 15–16 työntekijää.

Ensi kesänä on kiireisintä

Ulkopuolella on menossa maanalaisen iv-konehuoneen rakentaminen. Seinät on jo valettu. Muovisen sääsuojan alla tehdään lattiaa, jonka päälle tänä talvena valettiin betoniholvi.

Kiihkein vaihe ajoittuu alkukesään, kun alkaa vesi­kattojen teko ja koko rakennus huputetaan. Silloin työmaan vahvuus saattaa tuplaantua verrattuna talven 15 – 16 työntekijään. Työnjohtaja Pasi Auvinen arvioi, että logistisesti kuumat paikat tulevat kesällä:

”Silloin tehdään samaan aikaan kattoa, nivelosaa ja ulkoallasta. Museoiden välissä ja etupihalla tehdään uudet salaoja- ja hulevesijärjestelmät.”

Korona ja talvi eivät ole projektia haitanneet. Vaikka materiaalien hinnat ovat nousseet, budjetin kannalta haasteelliset aikataulu ja hankinnat ovat menneet hyvin. Valmista pitäisi olla helmikuussa 2023.

Museoviraston ohjeiden mukaisesti sisätilojen lattiat on peitetty vanerilla.

Teksti Santeri Pakkanen Kuvat Anne Kalliola