Rakennusten audiovisuaalisen esitystekniikan, kommunikaatiojärjestelmien ja 3D-tekniikoiden suunnittelun on todettu toimivan parhaiten ja vähimmillä jälkikorjaustarpeilla, kun AV-suunnittelu tehdään ennen sähkösuunnittelua ja eri lohkojen suunnittelua koordinoidaan vahvasti.

Ennen aloitettiin sähkösuunnittelulla. Uusi­ aika edellyttää toisenlaista marssi­järjestystä. Monissa nykypäivän vaativissa uudis­rakennuskohteissa, kuten esimerkiksi suurissa kauppakeskuksissa ja monitoimi­halleissa, erilaiset heikkovirtaväylät ja dataliikenne ovat keskeisessä roolissa. Käytännön kokemusten perusteella AV- ja IT-tarpeet kannattaa ottaa huomioon heti suunnittelun alkuvaiheessa.

”Näin kun muutetaan järjestystä, vältytään korjauk­silta jälkikäteen”, sanoo AV-suunnitteluun erikois­tunut suunnittelupäällikkö Timo Pirttimaa A-Insi­nööreiltä.

Väittämät ja niiden perustelut Pirttimaa on kirjannut aiheesta tekemäänsä YAMK-opinnäytetutkimukseen. Pirttimaan johtopäätös on selvä:
”AV-suunnittelu vaikuttaa rakennusprojektin­ suunnittelijoista koostuvan suunnitteluryhmän toimin­taan.”

Keskinäinen viestintä selkeyttää tilannetta, ja nykyisessä murroksessa tämä yhteydenpito vaikuttaa entistä tärkeämmältä.

”Kokonaisuus toimii, jos AV-väylät tehdään ennen sähkösuunnittelua ja ne suunnitellaan synkronoidusti muiden suunnittelualojen kanssa.”

Pirttimaa keräsi raflaavia esimerkkejä siitä, miten voi käydä, jos AV-suunnittelu on tehty vasta viimeiseksi: pahimmillaan pora laulaa käyttöön vihittävässä rakennuksessa kesken lasien kilistelyn.

Isot kohteet täynnä kaapelia

Suunnittelutarpeiden ja -järjestyksen muutokset koskevat monenlaisia rakennuksia. Näiden joukkoon kuuluvat kaupunginvaltuuston kokoustilat ja monet hallintorakennukset sekä koulut. Teattereiden ja konserttitalojen ohella suunnittelujärjestyksen muutos koskee muun muassa monitoimihalleja ja kauppakeskuksia.

Kaapeloinnissa kannattaa varautua tulevaan. Talo­tekniikan rooli rakennuksissa kasvaa ja siten myös kaapelien määrä: ”kaapelikäärme” lihoo entisestään.
Esimerkiksi Kuopion Haapaniemen Citymarketiin vedettiin dataa siirtävää PoE-heikkovirtakaapelia peräti 40 kilometriä.

Läpivientejä myös varalle

Myös läpivienneissä pitää varautua IT-raudan ja erilaisten kaapelityyppien käytön lisääntymiseen rakennuksen elinkaaren aikana.

Suurissa kohteissa voidaan varautua vielä pidemmälle tekemällä rakennusvaiheessa varaläpiviennit, jotka täytetään massalla. Tarvittaessa reikä voidaan avata käyttöön suhteellisen vaivattomasti ja sitten lisätä siihen standardien mukainen kaapelointi.

Tarkistuskäynti suuressa kauppakeskuksessa.

Tarkkuutta ja tekoälyä

Audiovisuaalisen tekniikan esitys- ja editointitekniikat menevät koko ajan eteenpäin. Standardit vaihtuvat lennosta. Palvelinympäristöt, äänitarkkaamot, lava­esitystekniikka ja signaalinsiirron monitorointi – kaikki tämä vaatii tarkkaa suunnittelua.

”Mutta näin säästytään turhilta suunnitelmien muutoksilta, tarpeettomilta käynneiltä työmaalla sekä asennusten muutostöiltä”, Pirttimaa korostaa.
Tekoäly leviää kaikkialle. AI-generaattorit tuovat­ studiovalmiuden kouluihin. Suunnittelussa tekoäly puolestaan jo tekee tarkistuksia ja laatii raportteja, mikä säästää tuntuvasti työaikaa.

Jos hankkeen suunnitteluohjelmat ovat yhteensopivat, tekoälyagentti voi tutkia kohteen rakennetta ja tehdä linjaustarkistuksia.

Suuren uudisrakennuksen kaapelilinjat näyttävät näin runsailta.
Autojen latauspaikan suunnittelussa ja rakentamisessa on omat erityispiirteensä.

Tekoäly tasaa kuormitusta

Uutta aikaa edustaa esimerkiksi load balancing -tekniikka, joka huolehtii älykkäästä kuormituksen tasaamisesta.

Dynaamisella kuormanhallinnalla varustetuilla latausasemilla vältetään sulakkeiden palaminen ilman, että koko kiinteistön sähköliittymää tarvitsee heti­ suurentaa. Tekoäly mittaa kiinteistön sähkönkulutusta reaaliajassa. Kun muu kulutus kiinteistössä on suurta vaikkapa sähkökiukaan lämmetessä, lataustehoa pienennetään automaattisesti. Kun kulutus myöhemmin laskee, automatiikka nostaa lataustehoa.

Käytäntö on osoittanut, että jos ajoneuvojen latauspisteitä on paljon ja lataustarve on suuri, ilman älykästä joustoa voi edessä olla tarve korottaa pää­sulakekokoa kiinteistössä. Tämä taas vaatii sähkö­verkkoyhtiön toimenpiteitä ja nostaa kiinteistön ­perusmaksuja.

Lataus on mahdollista ohjelmoida tapahtumaan yöaikaan, jolloin kiinteistön muu sähkönkulutus on alhaisimmillaan. Latausasemat voidaan asetussäädöllä rajoittaa toimimaan pienemmällä teholla (esimerkiksi 3,7 kW:n teholla 11 kW:n sijaan), jotta ne mahtuvat liittymän kapasiteettiin.

Teksti ja kuvat Reijo Holopainen

Säädöksiä kaivataan

Suunnittelun osa-alueiden murros näkyy siinä, että esimerkiksi audiovisuaalisella tekniikalla ei ole samanlaisia standardeja ja säädöksiä tai pätevyysvaatimuksia, jotka ovat ominaisia monelle muulle suunnittelun osa-alueelle.

Ongelmia syntyy, jos osaaminen ei pysy tekniikan nopeiden edistysaskeleiden perässä. Tämä koskee niin suunnittelua kuin tekniikan käyttöäkin.

Eritoten turvatekniikan hallinta saattaa laahata jäljessä.

”Sähköpalot eivät välttämättä johdu yksittäisestä viasta, vaan usein taustalla on ihmisen toiminta. Laitetta saatetaan käyttää väärin, ladata valvomatta tai käyttää vaurioituneena”, sanoo ylitarkastaja Jukka Lepistö Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesista.