Oikea ratkaisu kesäisellä työmaalla ei ole riisua henkilönsuojainta, vaan valita sopivat varusteet ja muistaa pitää taukoja. Suojainten käyttömukavuus on parantunut, kun käyttäjät vaativat parempia tuotteita.

Henkilönsuojaimia käytetään entistä enemmän, ja niiden käyttöä työmailla valvotaan yhä tarkemmin. Tämänkin takia käyttäjät vaativat työvaatteilta ja varusteilta laatua ja käyttömukavuutta. Markkina­talous toimii eli valmistajat ja kauppiaat kilpailevat entistä enemmän sillä, että suojainvalikoima on monipuolinen, kaikille löytyvät sopivat suojaimet ja että käyttömukavuus on vähintään yhtä hyvä kuin kilpailijoilla.

”Syntyi positiivinen kilpailu käyttömukavuudesta”, luonnehtii erityisasiantuntija Eero Honka Työturvallisuuskeskuksesta (TTK).

Esimerkiksi hengityssuojainten valikoima on laaja ja monipuolinen. Työtehtävään pitää olla siihen tarkoitettu hengityssuojain eli tuon työn haitoilta riittävästi suojaava tuote. Hengityssuojaimen pitää sopia myös naamaan. Kasvot ovat yksilölliset, ja tunnetusti monilla rakentajilla on myös kunnon parta.

Myös käsineissä on valinnanvara kasvanut. Erilaisiin työtehtäviin on tarjolla niihin räätälöityjä hanskoja paremmin kuin takavuosina. Tarvetta riisua käsineet jotain erityisen tarkkaa työvaihetta varten ei pitäisi olla, mutta havainnot työmailta kertovat, että ihan näin hyvin eivät asiat kaikkialla vieläkään ole.

Jopa runsauden pulaa

Työnantaja tarjoaa työntekijöilleen valinnanvaraa, jotta jokainen löytää itselleen sopivimman, määräysten mukaisen henkilönsuojaimen, oli sitten kyse esimerkiksi kypärästä, suojalaseista, käsineistä tai hengityssuojaimesta.

Valikoimat alkavat olla jo niin laajoja ja monipuolisia, että rakentajilla on valinnanvaikeuksia. YIT:n Suomen toimintojen työturvallisuuspäällikkö Antti­ Jokela kertoo, että yhtiö on yhteistyössä suojaintoimittajien kanssa laatinut suojainkuvastoja, joissa toimittajan tuotteista on tehty esikarsintaa ja luotu hallittavampi valikoima. Näistä kuvastoista työmaiden työnjohdon ja työntekijöiden on helpompi valita tarpeisiinsa soveltuvat suojaimet. Kuvastoissa on myös lisätietoa suojainten valinnasta, käytöstä ja huollosta.

YIT:n työturvallisuuspäällikkö Antti Jokela korostaa, että kuumana kesäpäivänä on erityisen tärkeää­ huolehtia juomisesta ja pitää taukoja. Henkilön­suojainten käytöstä ei saa tinkiä.

Juomista, taukoja ja viilennystä

Jokela korostaa, että niin kuumina kesäpäivinä kuin kylminä talvipäivinäkin töiden organisoinnissa ja ­tauottamisessa pitää ottaa sääolot huomioon. Henkilönsuojainten käytöstä ei tingitä, mutta helteillä pidetään tarvittavat tauot.

”Joka kevät muistutamme, että kesällä pitää huolehtia juomisesta ja oikeanlaisesta syömisestä. Pyrimme järjestämään viilennettyjä sosiaalitiloja työ­maille”, Jokela kertoo.

Työturvallisuuskeskuksen erityisasiantuntija Eero Honka korostaa, että kun työntekijä sisäistää henkilönsuojaimen tarpeellisuuden, hän käyttää sitä tunnollisemmin.

Pitkien housujen suoja on tarpeen

Rakentaja ei voi olla työmaalla ”kesämies”. Jokaisen on aina käytettävä pitkiä työhousuja. Kesäisten työmaiden pukeutumiskoodi on ehdoton, mutta käytän­nössä työmaiden välillä on yhä suuria eroja, jotka ­jokainen ohikulkija helposti havaitsee.

”Hyvät käytännöt lähtevät leviämään. Pitkiä housuja käytetään, jos muutkin työmaalla käyttävät”, ­Eero Honka toteaa.

Honka korostaa, että pitkät housut eivät pelkästään suojaa naarmuilta vaan myös esimerkiksi kemikaaleilta. Roiskeiden puhdistamisessa iholta saatetaan käyttää varsin kovia aineita. Housuja voidaan verrata työkäsineisiin: molempia tarvitaan, koska ihoa pitää suojata.

Kypärällä oli viestintäongelma

Työturvallisuusjohtamisessa viestimisellä, kertaamisella ja esimerkillä on merkitystä –samaan tapaan kuin muussakin johtamisessa ja työpaikkakulttuurin kehittämisessä. Kaikki ei aina etene suoraviivaisesti.

Kypärät pysyvät nykyään varsin hyvin päässä työmaalla – ja leukahihnakin on kiinni – mutta vastatuultakin on ollut.

Käytön laiminlyöntiä takavuosina saattoi selittää paitsi teollisuuskypärän hiostavuus myös työmaiden vanha kulttuuri. Työsuojeluväen harmiksi kypärän käytön edistäminen kärsi myös vääristä mielikuvista. YIT:n Jokela arvioi, että väärinkäsitysten juuret yltävät aikoihin, jolloin kypärät yleistyivät työmailla aluksi­ tilanteissa, joissa nostettiin tavaroita.

”Kypärä miellettiin suojaksi korkealta putoavilta esineiltä. Työntekijä saattoi perustella, että ei tarvitse kypärää, kun ei olla ulkona tai ei nosteta mitään”, ­Jokela sanoo.

Myös TTK:n Eero Honka ja Lupa- ja valvonta­viraston (LVV) työsuojeluosaston ylitarkastaja Mikko Koivisto nostavat kypärän mielikuvaongelman esille. Paljon työtä on vuosien saatossa tehty sen kertomisessa, että leukahihnalla kiinnitetty kypärä suojaa päätä ennen kaikkea iskuilta kaatumis- ja liukastumistilanteissa. Ilman hihnaa kypärä ei pysy päässä, jos kaatuu.

Asianmukaisten työjalkineiden käyttö on sen sijaan ilahduttanut työturvallisuuden ammattilaisia. Oikeanlaiset turvajalkineet on otettu työmailla tyytyväisinä käyttöön jo kauan sitten, ja valikoima on ollut pitkään moni­puolinen ja laadukas.

Ylitarkastaja Mikko Koivisto Lupa- ja valvontaviraston työsuojeluosastosta kiittelee maa- ja vesirakennusalan työmaita henkilönsuojainten esimerkillisen tunnollisesta käyttämisestä.

Suuret ja infra näyttävät mallia

Suurilla rakennusyhtiöillä on tiukat työturvallisuusvaatimukset, ja perehdytykseen ja valvontaan panostetaan. Monen muun rakennusyhtiön tavoin YIT järjestää työmaillaan turvavartteja, joissa käydään työturvallisuusasioita läpi. Hyvät käytännöt leviävät tätäkin kautta aliurakoitsijoiden pariin.

LVV:n Koivisto näkee useimmin parantamisen varaa pienillä talotyömailla ja taloyhtiöiden korjaushankkeissa. Kypärän ja silmiensuojainten käytössä ilmenee yhä puutteita. Erityistä tunnustusta pukeutumisesta ja henkilönsuojainten tunnollisesta käyttämisestä hän antaa maa- ja vesirakennusalalle.

”Monella infratyömaalla näkee, miten nämä asiat ovat kaikilla hienosti kunnossa.”

Leukahihnalla kiinnitetty kypärä suojaa päätä ennen kaikkea iskuilta kaatumis- ja liukastumistilanteissa.

Kaatumiset ja liukastumiset vievät sairauslomalle

Työturvallisuuden asiantuntijat korostavat, että kaatumiset, liukastumiset ja putoamiset ovat rakennus­työmaiden merkittävimmät riskit, kun tilannetta­ arvioi­daan tapaturmatilastojen ja sairauslomien ­valossa.

”Putoamissuojaus on tärkeää. Kulkuteiden on oltava kunnossa. Koneiden ja laitteiden käyttöön pitää perehdyttää riittävän hyvin”, Koivisto luettelee.

Työturvallisuusasioissa tarvitaan kertausta. Toisaalta vaatimuksetkin muuttuvat. Viime vuosikymmenellä työmaiden pölyntorjuntaan herättiin uudella tavalla, kun tutkimukset osoittivat kvartsipölyn vaarat.

Pölyntorjunnan tehostaminen tapahtui kolmella­ rintamalla: entistä paremmalla suunnittelulla, kohteen suojaamisella eli tässä tapauksessa pölynhallinnalla sekä hengityssuojainten tuotekehityksellä ja niiden entistä tarkemmalla käytöllä. Kaikkia kolme keinoa tarvitaan aina, kun työmaan turvallisuutta kehitetään – unohtamatta viestintää, perehdytystä ja hyvää päivittäistä johtamista.

Teksti Martti Ristimäki Kuvat LVV, TTK ja YIT

Hyvät puitteet ja perehdytys tuottavat tulosta

Työturvallisuuden keskeisiä periaatteita on se, että ensisijaisesti­ luodaan turvalliset työskentelyolosuhteet. Henkilönsuojaimilla täydennetään turvallisuutta kohteessa.
Telineiden lisääntynyt käyttö työmailla on tästä hyvä esimerkki. Telineet lisäävät työnteon turvallisuutta, kun kaikki ei ole vain työntekijän valppauden ja henkilönsuojainten varassa.

Telineet myös auttavat työntekijää keskittymään enemmän työn tekemiseen, kun hänen ei tarvitse koko ajan miettiä mihin uskaltaa siirtää jalkaansa. Kaikki tällainen usein näkyy myös lopputuloksen laadussa­ ja työ­tehossa. Telineet ovat tietysti yleistyneet myös siksi, että sääsuojia käytetään paljon enemmän kuin ennen.

Pitkän kokemuksen omaava työturvallisuusvalistaja ja -kouluttaja Eero Honka tähdentää sitä, miten tärkeää on työturvallisuusmääräysten perusteleminen. Kun työntekijä ymmärtää, mitä varten kyseistä henkilönsuojainta tarvitaan, hän käyttää sitä tunnollisemmin. Tässä perehdyttämisessä ja viestimisessä on vielä yhtä paljon tekemistä kuin esimerkiksi kaatumisten ja liukastumisten vähentämisessä.