Karhulan keskustassa Kotkassa yli 100 vuotta toiminut koulukiinteistö laajenee entisen linja-autoaseman sijoille. Uudisrakennuksen valmistuttua keskus kokoaa tiloihinsa kolmen koulun oppilaat sekä kirjaston. Tontilla sijaitsevaa Kivikoulua peruskorjataan. Suljettu puinen koulurakennus säilyy toistaiseksi.

Karhulan kauppala liitettiin Kotkan kaupunkiin vuonna 1977, kolme vuotta sen jälkeen, kun valtakunnallinen peruskoulu-uudistus oli edennyt Kotkaan. Nämä muutokset johtivat tarpeeseen järjestellä kouluverkostoa uudella tavalla. Muutosten sarja saavuttaa yhden selkeän päätepisteen, kun uusi Karhulan koulukeskus elokuussa 2027 otetaan käyttöön. Nimi lyheni kuntalaisäänestyksessä muotoon Karhulan koulu.

Sääsuoja poistetaan vanhan koulurakennuksen päältä huhtikuun alkuun mennessä. Siihen mennessä­ uudis­rakennus on saanut hupun ­sisätöiden ajaksi.

Alkuperäinen tontti kaavoitettiin koulukäyttöön yli 100 vuotta sitten. Kymin Suomalainen Yhteiskoulu aloitti toimintansa puurakennuksessa, joka on yhä tontilla. Koulukeskuksen laajennuksen tieltä purettiin linja-autoasema ja huoltoasema. Siksi ei ollut suuri yllätys, että pohjatutkimuksessa maaperästä löytyi öljy-­yhdisteitä. Muutoin tontti on pohjarakentamisen näkökulmasta ongelmaton: kallio on lähes pinnassa, eikä tarvetta paalutukselle tai muillekaan pohjavahvistustoimenpiteille ole.

Karhulan koulukeskus

  • Työmaan aikataulu: kesäkuu 2025 – kesäkuu 2027.
  • Hankkeen kustannukset: noin 32 milj. euroa.
  • Rakennuttaja: Kotkan kaupunki.
  • Pääurakoitsija: Lujatalo Oy.
  • Arkkitehtisuunnittelu: AOR Arkkitehdit Oy.
  • Rakenne-, korjausrakenne-, LVI- ja sähkösuunnittelu: Sitowise Oy.
  • Akustiikka- ja palotekninen suunnittelu: ­­Sito­wi­se.
  • Geosuunnittelu: Sweco Finland Oy.

Haitta-aineita löytyi myös tässä urakassa kunnostettavan Kivikoulun eli entisen Karhulan yhteiskoulun rakenteista. Korkkieristeet, Toja-levyt (lastuvillalevyt) ja asbestipinnoitteet olivat talon valmistumis­aikaan 1950-luvulla yleisesti hyväksyttyjä ratkaisuja, joiden kyseenalaistaminen tai kieltäminen on myöhempien aikojen perua.

”Näihin purkuihin oli totta kai varauduttu. Purkuja tarvittiin muutenkin erityisesti talotekniikan uusimisen yhteydessä niissäkin kohdin, missä vanhat rakenteet olivat hyvässä kunnossa. Monin paikoin ne olivat”, kertoo pääurakoitsijana toimivan Lujatalo Oy:n tuotantoinsinööri Marko Aaltonen.

Tuotantoinsinööri Marko Aaltosen (takana) mukaan tahtituotanto ei sovellu tähän kohteeseen. Vasemmalla vastaava mestari Timo Summanen ja oikealla peruskorjaustöiden työnjohtaja Saša Ivosevič.

Täsmällisyyttä ilman tahtituotantoa

Suojellun Kivikoulun peruskorjauksessa uusitaan kaikki talotekniikka ja vesikatto. Edellinen remontti tehtiin 1990-luvulla, jolloin vanha tiilikatto korvattiin profiilipellillä, jonka tilalle nyt asennetaan konesaumattu peltikatto.

Kerroksissa uusi talotekniikka mahdutetaan alakaton alle sille varattuun tilaan. Tässä tarvitaan vakiintuneeseen tapaan tietomallinnusta sen varmistamiseksi, että jokainen kaapeli ja putki todella saadaan mahtumaan mukaan.

Sen sijaan tahtituotanto ei ole tällä työmaalla käytössä. Sen hyödyt olisivat Aaltosen mukaan jääneet marginaalisiksi.

”Lohkot ovat täällä isoja ja huoneet keskenään erilaisia, toisin kuin vaikkapa hotellikohteissa, joissa tahti­tuotanto on järkevää”, hän vertaa.

Lujatalon työnjohtaja Kari Rajala kertoo, että torninosturien sijoittelu suunniteltiin hyvin tarkkaan.

Toimitusten täsmällisyys on silti a ja o, etenkin nyt loppusuoralla olevassa runkovaiheessa, jonka jälkeen tarkkaan ajoitetut elementtitoimitukset ovat ohi. Sen jälkeen muuttuu myös työmaan ulkoa tarkasteltu näkymä, kun kaksi torninosturia käyvät tarpeettomiksi ja puretaan.

”Kaksi on tarvittu, jotta saadaan ulottuma riittämään joka paikkaan. Ennen nosturien pystytystä työmaalla tarkistettiin taakkojen painon mukaan ulottumat ja päätettiin kraanojen lukumäärä ja sijoituspaikka yhdessä nosturinvuokraajan kanssa”, toteaa Lujatalon työnjohtaja Kari Rajala.

Vastaava mestari Timo Summanen kertoo, että talotekniikkatöitä tehdään uudisrakennuksessa ja peruskorjattavassa Kivikoulussa vielä pitkään.

Uudisrakennus on urakan pääosa

Helmikuusta alkaen työt ovat painottuneet yhä enemmän Kivikoulun jatkeeksi rakennettavan uudisrakennuksen sisätöihin. Niitä varten tarvitaan sääsuoja, jonka telinetyöt alkoivat helmikuussa.
Työmaan vastaavan mestarin Timo Summasen mukaan vanhan koulurakennuksen päältä saadaan huppu pois huhtikuun alkuun mennessä.

Uudisrakennuksen osuus hankkeen noin 30 miljoonan euron kokonaiskustannuksista on noin kaksi­ kolmasosaa. Mitään äkillisiä materiaalien hinnan­nousuyllätyksiä tämän työmaan aikana ei ole sattunut, mikä on auttanut pitämään budjetin kuosissaan.

Aikataulussakaan ei ole isoja yllätyksiä sattunut, joten oppilaiden muutto uusiin tiloihin sovitusti elokuussa 2027 on realistinen tavoite etenkin, kun koko­ urakan tilaajalle luovutuksen takaraja on pari kuukautta aikaisemmin eli 15. kesäkuuta.

Kivikoulu valmistui 1950-luvulla. Nyt uusitaan talotekniikka ja vesikatto.

Lasitiiliä, mutta tuontitavarana

Purkutöitä on tehty Kivikoulussa myös urakan myöhemmässä vaiheessa, koska talotekniikkaa varten tarvitaan lisää läpivientejä. Timanttiporauksen äänet vaimenevat vasta, kun kaikki talotekniikka myös uudisrakennukseen on asennettu paikalleen. Tähän kuluu vielä vuoden päivät.

Samaan aikaan vanhan koulun peruskorjauksen kanssa ovat edenneet julkisivutyöt. Myös uuden koulurakennuksen julkisivu on pääosin muurattu. Osa julkisivuista toteutetaan Hollannissa valmistetuilla lasi­tiilillä, mikä heijastelee entisen kauppalan historiaa. Aiemmin lasitiiliä valmistettiin myös Karhulassa.

Valmistus alkoi 1930-luvulla ja lopetettiin vuonna 1969, jolloin paikkakunnan lasitehtaalle jäi vain pullojen ja muun pakkauslasin tuotanto.

Lasitiilijulkisivujen asennus koulutyömaalla kuuluu samalle urakoitsijalle, Asennuspojat Oy:lle, joka on asentanut myös rungon. Kun runko valmistui helmikuussa, työmaan vilkkain rekkaralli oli ohi. Työntekijämäärä sen sijaan jopa kasvaa alkuvuonna, kun töiden painopiste siirtyy talotekniikkaan.

Uudisrakennuksen julkisivuun tulee myös lasitiiliä. Aikoinaan niitä valmistettiin Karhulan lasitehtaalla. Nämä lasitiilet tuotiin Hollannista.

Kovabetonia lattioihin

Osassa talotekniikan asennustöitä tarvitaan järeitä nostimia. Niillä ajaminen ei ole mahdollista enää siinä vaiheessa, kun lattioiden viimeistelytyöt heinä–elokuussa käynnistyvät. Talotekniikka-asennukset kuitenkin jatkuvat vielä pitkään tämän jälkeen.

Uudisrakennuksen lattiat päätettiin toteuttaa kova­betonipintaisina, jotta ne kestäisivät mahdollisimman hyvin kulutusta. Ratkaisua voi pitää koulurakennuksessa epätavallisena, sillä kovabetonin tyypillisimmät käyttökohteet löytyvät teollisuuslaitoksista.

”Käytämme kovabetonia valtaosassa koulun­ lat­tioita, ja koulun lisäksi kirjastossa, joka niin ikään sisältyy uudisrakennukseen”, Timo Summanen kertoo.

Tontin vanhin talo, puinen koulurakennus, on ollut käyttökiellossa parikymmentä vuotta. Päätös sen tulevaisuudesta on lykkääntynyt. Kuva on kesältä 2024.

Miten käy Lepakkolinnalle?

Kun työmaa kesään 2027 mennessä valmistuu, vanhan puukoulun kohtalo saattaa olla ratkaistu tai sitten ei. Puukoulun asia etenee erillään koulukeskushankkeesta – tai monien mielestä pikemmin polkee paikallaan vuodesta toiseen. Päättäjät pohtivat edelleen, kunnostetaanko vai puretaanko yli 20 vuotta käyttökiellossa­ ollut, vuosikymmeniä Lutikkalinnana tunnettu rakennus.

Sittemmin kansanomainen nimi on vääntynyt Lepakkolinnaksi. Nimellä on katetta, sillä rakennuksessa on viime aikoina tutkittu sinne pesiytynyttä lepakko­kantaa.

Teksti Vesa Tompuri kuvat Ari Haimi