Työmaiden pölyntorjunta on kiinni koko ketjun ymmärryksestä ja sitoutumisesta, sanoo NCC:n työnjohtaja Veijo Hämäläinen.

P1-puhtausluokan saavuttaminen ei ole vaikeaa, mutta se vaatii huolellista ennakkosuunnittelua työnjohdolta, työntekijöiden hyvää perehdyttämistä ja jatkuvaa pölynhallinnan seuraamista.

Veijo Hämäläinen on vastaava työnjohtaja Tampereen yliopiston lääketieteellisen yksikön uuden rakennuksen, Arvo 2:n työmaalla. Opetus- ja tutkimusrakennuksen on tilannut Suomen yliopistokiinteistöt Oy, joka on asettanut hankkeelle puhtausluokkavaatimukset sekä vaatimuksen suunnittelun ja toteutuksen laadunhallinnasta.

P1-luokka varmistaa, että rakennuksen tilat ovat puhtaat luovutusvaiheessa eikä sisäilmassa ole rakennustyömaan pölyjä. Valmiille tiloille on määritelty pölykertymän sallitut arvot loppusiivouksen jälkeen. P2-luokassa rakennustyöt toteutetaan ilman erityisvaatimuksia rakentamismääräysten mukaan.

Sekä uudis- että korjausrakentamisessa käytetty paras puhtausluokka ei ole vielä yleinen työmailla mutta lisääntyy tilaajien vaatimuksista.

Usein vaativaa

Rakennuspöly on haitallista terveydelle, monelle toiminnalle ja laitteelle. Myös työturvallisuuslaki edellyttää sen torjuntaa. Työmailla yleinen kvartsipöly on luokiteltu syöpävaaralliseksi. Jo siksi hengityssuojaimet ovat tarpeen monessa rakennustyössä pölyntorjunnasta huolimatta.

Arvo 2:n pölynhallinta on varmistettu Terveen talon toteutuksen kriteereillä, jotka koskevat sisäilma- ja kosteusasioita. Ohjeille on julkaistu oma RT-kortti.

Korjaustyömailla pölyä syntyy runsaammin kuin uudisrakentamisessa, ja pölyn kurissa pitäminen on vaativampaa. Rakenteita purettaessa ei ole aina tiedossa, mitä vanhat materiaalit sisältävät. Tarvittaessa asiantuntija tekee haitta-ainekartoituksen ennen purkamista. 2016 alusta laki tiukentaa asbestikartoitusten vaatimuksia.

Arvo 2:n työmaalla käytetyt pölyntorjunnan keinot ovat yleisesti tuttuja. Puhtautta seurataan tekemällä viikoittaiset Terve talo -kierrokset samaan tapaan kuin TR-mittaukset.
”Jokainen aliurakoitsija siivoaa jälkensä. Roska-astiat tyhjennetään sitä mukaa kuin ne täyttyvät. Siivouksen helpottamiseksi työmaalle varastoidut materiaalit sijoitetaan lattiatasosta irti.”

Tehokkaita keinoja

Työkoneiden kohdepoistot sekä laajan työmaan osastoinnit ja alipaineistus ovat vähentäneet merkittävästi työvaiheissa syntyvän pölyn leviämistä. Erityisesti Hämäläinen kiittelee uutta suomalaisen valmistajan siirrettävää laastityöpistettä LaastiKamua. Se koostuu suojaseinämästä, kohdeimurista ja valaisimesta.

Paitsi ilmanvaihtokanavat ja konehuoneet, myös talotekniikka ja kalusteet on suojattu pölyltä tehtaalta lähtien. Kymmeniin sähkökaappeihin, jotka ovat olleet käytössä jo rakentamisen aikana, on päässyt vain suojaseinän vetoketjullisen kulkuaukon kautta.

”Loppusiivouksen päätteeksi on mahdollista tehdä teippikokeet pinnoilta ja mitata kertyneen pölyn määrä, mutta toistaiseksi on tyydytty säännölliseen pölynhallinnan valvomiseen.”

Sirate Oy vastaa uuden yliopistorakennuksen pölynhallinnan valvonnasta.

”P1-velvoitteet sitovat hirveästi työnjohtoa ja nokkamiehiä. On tärkeintä, että koko ketju ja jokainen työntekijä kantaisi vastuuta. Kun työmaalla on liki 150 työntekijää, järjestelmän järkkymiseen riittää jo se, että yksi sotkee.”

Hämäläinen uskoo, että työmaiden eri toimijoiden ymmärrys pölynhallinnasta lisääntyy vähitellen: ”Arvo 2:n työmaalla on jo osattu rakentaa hallitusti pölyn kanssa.”

Teksti Riitta Malve , kuva Harri Joensuu