Hyvä valvonta on yhtä tärkeää kuin itse työn suoritus, ja se tukee hyvän rakentamistavan toteutumista. Laadukkaalla valvonnalla voidaan vaikuttaa merkittävästi työn lopputulokseen.

Rakentamisen laadun arvioimiseksi on käytössä hyvä rakentamistapa: sekä lain mukaan velvoittavia että sopimukseen perustuvia, ohjeelli­sia laatumääreitä. Usein hyvässä rakentamistavassa keskitytään kuitenkin työn laadulliseen lopputulokseen. Valvoja taas valvoo rakentamisen prosessia hyvään rakentamistapaan nojaten. Harvoin kuitenkaan puhutaan kovin syvällisesti hyvästä valvon­nan tavasta ja elementeistä, joista se koostuu. Hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi on hyvä valvonta yhtä tärkeää kuin itse työn suoritus.

Erityisesti pienemmissä hankkeissa, kun asentajat ovat usein oman työnsä työnjohtajia ja siten hyvin subjektiivisessa asemassa, voidaan valvonnalla vaikuttaa merkittävästi työn lopputulokseen. Erityisen tärkeää tämä on esimerkiksi märkätilasaneerauksissa, joissa ei ehkä ole olemassa suunnitelmia tai laajempia laatua kuvaavia hankeasiakirjoja ja sopimusliitteitä.

Kun valvoja haluaa nähdä itsensä osana laadun tuottamisen ketjua, eikä vain laadun jälkikäteisenä tarkastajana, hän voi tukea asentajaa merkittävästi ja samalla säästää sekä omaa vaivaa, aikaa että asiakkaansa rahaa.

Asentajan lähettämä kuva täyden­tää valvonnan.

Ennakointi ja suunnittelu

Hyvä valvonnan tapa lähtee ennakoivasta­ valmistautu­misesta, eli siitä, että jo hankkeen saapuessa­ omalle työpöydälle pyritään tutustumaan sekä kohteen erityispiirteisiin että suunniteltuun työhön riittävän perusteellisesti ja luomaan sen pohjalta valvontasuunnitelma.

Valvontasuunnitelmassa on hyvä kuvata erilliset valvontakäynnit ja näiden parhaat ajankohdat sekä positiivisella tavalla kuvata se, miten mahdollisiin virheisiin ja korjattaviin asioihin suhtaudutaan. Kun ­nämä viestitään huolellisesti sekä tilaajalle että urakoitsijalle, tämä pohjustaa jo hankkeen yleistä tunnelmaa. Samalla on helppoa kysyä urakoitsijan työsuunnitelmaa, aikatauluja ja käytettäviä materiaaleja.

Hyvän laatuorientoituneen valvonnan peruspilarina on laadun toteamisen lisäksi tulevien töiden suunnittelu ja ennakointi yleensä yhdessä asentajan kanssa. Hankalammat työkokonaisuudet voidaan aloittaa aloitustarkastuksella, jolla dokumentoidaan lähtö­tilanne, käydään läpi työprosessi sekä tietysti kerrataan tulevat valvontakäynnit. Lisäksi on hyvä sopia asiat, jotka asentajan tulisi raportoida ennen seuraavaa valvontakäyntiä esimerkiksi valokuvin.

Runko­vaiheen tarkastusten ajoittami­nen voi olla hankalaa.

Tarkastukset ennen peittämistä

Esimerkiksi märkätilaremontin keskeiset valvontakäynnit voivat olla aloitustarkastus, purkutarkastus (kun kaikki purkutyöt tehty ja jääviä rakenteita­ peittämätön tekniikka ja esimerkiksi raudoitukset on asennettu), tarvittaessa erillinen runkotarkastus (kun tehdään runkorakenteiden muutoksia tai parannuksia), vesieristyspohjien tarkastus (kun tasoitukset ja pohjustukset ovat täysin valmiit vesieristeelle), vesi­eristystarkastus tarvittaessa kahteen kertaan, kun urakoitsijan työmenetelmä sitä edellyttää, sekä­ ­lopputarkastus siten, että yleensä patokynnyksen suojalistat asennetaan vasta lopputarkastuksen jälkeen (patokynnyksen korkeus).

Kehyksen keskittämisenkin voi sopia etukäteen asentajan kanssa.

Edellä mainittu todella pelkistetty esimerkki märkä­tilan tarkastuksista muodostuu sellaiseksi, että asentajan valokuvaraportointeineen kaikki työvaiheet ja rakennekerrokset tulevat tarkastettua ennen peittä­mistä. Toisaalta kun jokaisella tarkastuksella keskitytään ennen seuraavaa tarkastusta oleviin työvaiheisiin, on pienikin hanke alusta asti hyvin hallinnassa riippumatta sen suunnittelun tasosta.

Näin hyvä valvonnan tapa tulee tukemaan hyvän rakentamistavan toteutumista, olipa asentajan kokemus ja osaaminen millä tahansa tasolla. Yleensä tämä myös kehittää asentajan ja urakoitsijan osaamista.

teksti ja kuvat Eerikki Nuutinen

Rakennusmestari Eerikki Nuutinen on Raatimestari, sertifioitu märkätilavalvoja ja tavarantarkastaja.