Rakennustaito 6 – 7/1924 Otteita rkm E. J. Kurikan Turun osaston kokouksessa 2.4.1924 pitämästä esitelmästä

Nuoruusvuosien ajalla, jolloin elämä useinkin kimaltelee ja heijastelee monin värein, on vakavampia merkkitapauksia elämän uran valinta. Toisille tämäkin voi tapahtua aivan äkkiyllätyksenä, mielijohteena, ilman sanottavampaa vaivaa, monelle se saattaa olla pitkä­aikaisen harkitsemisen tulos. Merkitseehän tällainen valin­ta koko vastaisen elämän suuntaviivoja, toimintaa, elämi­sen tasoa, ja yhteiskunnallista asemaa. Näin on kaikilla aloilla ja myös rakennusmestarien toimialalla. – Tarkastakaamme hiukan, mitä mahdollisuuksia tällä alalla saattaa nuorella, eteenpäin pyrkivällä miehellä olla.

***

Huonerakennusala on näihin asti meillä vielä säilyttänyt vapaamman toimialan luonteen. Se on ollut­ ala, jolle antautujasta on voinut sanoa, että hänellä­ on marsalkan sauva laukussaan, kuten ennen Napoleonin­ sotilaista sanottiin. Tällä alalla on kyvy­käs mies aina voinut saavuttaa parhaimmat tulokset, mikä johtuu siitä, että huonerakennusala on yritteliäille vapaampi, eikä ole muodostunut erityisesti­ ­virastoleimaa kantavaksi. – Vaikkakin suurempien­ ­rakennusten suunnittelijoina ja piirustustoimistojen omistajina meilläkin on erityinen ammattiluokka, arkkitehdit, joille rakennusmestarit suorittavat työtä palkkalaisina, ovat rakennusmestarit tätäkin alaa menestyksellä viljelleet, niin että heilläkin on huomattavia piirustustoimistoja hallussaan.

***

Urakoiminen on meillä viime aikoihin asti ollut etupäässä rakennusmestarien hallussa. Nyt viime aikoina näyttää jonkunlainen käänne olevan tässä suhteessa tapahtumassa: Ulkomaalaisia esikuvia noudattaen on tänne alkanut muodostua erityisiä suururakoitsijaliikkeitä, trusteja, jos niin saa sanoa, jotka uhkaavat katkaista yksityiseltä rakennusmestari-yritteliäisyydeltä tien ja tehdä siitä vain käskettävän palkkalaisen. Tämän suunnan toivat maahamme ensiksi ulkomaalaiset sementtirakennusliikkeet, ja on sillä sittemmin ollut omamaisia seuraajia. Eikä tästäkään olisi mitään pahaa sanottavaa, jos rakennusmestarit edes huomattavalta osalta olisivat tällaisten yhtiöiden johdossa ja omistajina mukana. Mutta niin ei aina ole.

***

Muilla aloilla rakennusmestarit toimivat ainoastaan palkkalaisina, tosin hyödyllisinä ja välttämättömän tarpeellisina. Näistä ovat äskettäin perustetut kuntain rakennusmestaritoimet, samoin kuin maatalousseurojen rakennusneuvojain toimetkin itsenäisimmät, niin että niissä voi rakennusmestaritkin laati­mansa suunnitelman allekirjoittaa, eivätkä ole missään tehtävässään minkään suuremman holhouksen alaisina. Muissa toimissa olevista on valtion palkkaanauttivia suurin määrä ja niistä enimmät rautatie­hallituksen alaisissa toimissa.

***

Näin yleispiirteisesti eri toimialoista kerrottuna­ tahdon mainita, että tilanne ei suinkaan saa antaa­ ­aihetta epäedullisen loppusummauksen tekoon. Päinvastoin on reippain mielin käytävä tulevaisuutta ­kohti; koetettava muodostaa ala sille vaadittavia opintoja, uhrauksia ja sen käytännöllistä hyötyä vastaavaksi. Tässä suhteessa meitä auttaa parhaiten liittoutuminen liittoomme, jota ilman, siitä olen vakuutettu, ei rakennusmestarikunta olisi sillä tasolla, jolla se on nyt.

(Otteita esitelmästä, jonka Rakennustaito julkaisi.)