Suomessa on määrällisesti paljon väestönsuojia, mutta asiantuntijoiden mukaan osa niistä sijaitsee väärässä paikassa. Suojien kunnossapito on myös vaihtelevaa ja niiden rakentamiseen on annettu viime vuosina paljon helpotuksia.

Suomea pidetään väestönsuojelun mallimaana. Tilastojen mukaan Suomessa on 50 500 väestönsuojaa, joissa on 4,8 miljoonaa suojapaikkaa. Tämä ei kuitenkaan kerro vielä kaikkea suomalaisten suojautumismahdollisuuksista.

”Suojia on määrällisesti paljon, mutta suojapaikat on rakennettu yleensä rakennuskohtaisesti ja laissa on vaatimus kohtuullisesta suojautumismatkasta”, muistuttaa rakennesuunnittelun asiantuntija Auli Lastunen.

Lopulta yhdellä suomalaisella voi olla kaksikin suojapaikkaa, mutta toisella ei taas yhtään.

”Näin voi käydä, jos ihmisellä on suojapaikka työpaikalla ja kotona, ja jollain ei taas ole suojaa kummassakaan”, Lastunen havainnollistaa.

Hän muistuttaa myös kohtuullisesta suojautumismatkasta.

”Hätätilanteessa matka ei voi olla kovin pitkä.”

Suojapaikat ovat harvassa maaseudulla ja esimerkiksi omakotitaloalueilla.

”Jopa miljoonalta suomalaiselta saattaa puuttua suojapaikka”, Lastunen arvelee.

Uusi pelastuslaki antaa paljon helpotuksia

Vuoden 2018 pelastuslaki mahdollistaa suojien rakentamiseen merkittäviä helpotuksia. Syyksi kelpaavat esimerkiksi tavanomaista korkeammat rakentamiskustannukset tai suuret tekniset vaikeudet suojien rakentamisessa.

Ajan myötä myös väestönsuojaa vaativien rakennusten kerrosalaa on kasvatettu reilusti, mikä on käytännössä vähentänyt suojien rakentamista.

”Onko helpotuksia annettu liian kevyin eväin”, Lastunen kysyy painokkaasti.

Lisäksi laki myöntää vapautuksen väestönsuojien rakentamisesta tietyllä alueella, jos siellä on ennestään riittävä määrä suojapaikkoja tai väestön suojaaminen on turvattu muulla tavoin.

Lastunen haluaa kiinnittää huomiota myös suojien kuntoon. Esimerkiksi vuosina 1954-1971 rakennetut suojat ovat uudistuksen tarpeessa. Näissä on miljoona suojapaikkaa.

”Jotkut olemassa olevat suojat eivät täytä enää tehtäväänsä. Niiden kunnossapidossa on puutteita, koska rakentamisen valvonta keskittyy lupavaiheeseen eikä mitään jälkikäteistä kunnon seurantaa ole”, Lastunen sanoo huolestuneena.

Suojien kunnossapito tarvitsisi valvontaa

Lain mukaan väestönsuoja on otettava käyttöön 72 tunnin kuluessa, jos viranomainen käskee. Aikaraja mietityttää Väestönsuojien rakentamisyhdistys VSSR ry:n Jaakko Maijalaa.

”Suomalaisiin kohdistuvat uhkat voivat olla sellaisia, ettei ihmisillä ole noin paljon aikaa suojautua”, hän muistuttaa.

Maijala vaatii suojilta hyvin suunniteltua normaaliolojen käyttöä, jotta suojat saadaan hätätilanteessa nopeasti toimintakuntoon.

Suojasta ja sen käyttökunnosta vastaa kiinteistön omistaja. Väestönsuojien tarkastajille ei ole kuitenkaan tällä hetkellä säädösperustaista koulutus- tai pätevyysvaatimusta.

”Tarkastajana voi olla sammutinhuolto, nuohooja tai jokin muu turvallisuustoimija. Kukaan ei voi määrätä laittamaan suojaa käyttökuntoon, sitä voidaan vain suositella.”

Maijalan mielestä Suomessa pitäisi olla taho, joka pitää rekisteriä suojista, tarkastetuista kohteista, tarkastajista ja heidän koulutuksestaan sekä tarkastuspöytäkirjoista.

Kalliosuunnittelu Rockplan Oy:n hankejohtaja Jarmo Roinisto pitää hänkin väestönsuojia olennaisena osana kansalaisten turvallisuutta.

”Suomessa väestönsuojelu on ratkaistu älykkäästi, kun suojat on vuosikausia rakennettu muun rakentamisen yhteydessä. Nyt rakentamisvelvoitetta on löysätty liikaa ja kaupunkeihin voi muodostua alueita, joissa ei ole suojaa.”

Hän muistuttaa, että talosuoja pystyy suojaamaan hyvin ihmisiä.

”Se on nähty Ukrainassakin. Kerrostalojen pohjakerrokset ovat säilyneet siellä hyvin pommituksista huolimatta. Pitää muistaa, että suojien on oltava valmiina jo kauan ennen kuin tilanne kriisiytyy.”

Lastunen, Maijala ja Roinisto puhuivat Aluepro Oy:n Väestönsuojat ja missä mennään -koulutustilaisuudessa Helsingissä huhtikuussa.


Teksti ja kuva Antti Pulkkinen