Vanhan pientalon lämpöeristyskorjaus on mahdollista toteuttaa taloudellisesti mielekkäällä panostuksella.

Mitä pitäisi tehdä, kun vanha puutalo on päässyt huonoon kuntoon eli se on ison remontin tarpeessa – ja asema­kaava estää toisen vaihtoehdon eli purkamisen? Lämpöeristyskorjaus­ olisi tarpeen monessa kohteessa, mutta sen suunnittelu ja toteutus on tehtävä taiten ja oman budjetin ­rajat huomioiden.

Kokenut kuntotarkastaja vakuuttaa, että rintamamiestalon kevyt sisäpuolinen eristäminen saattaa riittää. Tämä mahdollistaa investoinnin takaisinmaksun kohtuullisessa ajassa.

”Remontti on mahdollista minimoida kustannuk­siltaan, ja korjata talo jatkovuosilleen”, sanoo
pien­­talo­asiantuntija, liiketoimintajohtajana ­Rak­­systemsissä eli uudessa Susterassa työskentelevä porvoolainen insinööri Kim Malmivaara.

Idyllisen omakotitalon sälyttäminen miljööseensä sopivan näköisenä on noussut arvoonsa ja ajan­kohtais­tunut esimerkiksi kaavapakon sanelemana.

Omakotitalot, jotka rakennettiin 1940 – 1970-luvuil­la idyllisiin ympäristöihin, ovat jo aidon elinkaarensa
päässä. Monissa tapauksissa ne jakavat vähemmän suotuisan yhtälön: lähes purkukuntoinen rakennus sijait­see asemakaavamerkinnällä suojelulla vanhalla asuinalueella, joten purkaminen ei ole tule kysymykseen.

Kaava velvoittaa, remontin hinta hirvittää

Esimerkiksi Kuopiossa Suomen suurin rintamamiestalorakennusalue odottaa uutta, hyvinkin tiukkaa säilyttävää asemakaavaa. Tämä odottelu, purkumahdollisuuden lopullinen poistuminen ja remonttihinta­lapun suuruus ymmärrettävästi hermostuttavat ­alueen talonomistajia. Suojelupaineet ovat kovat muissakin kaupungeissa, ja joka tapauksessa korjaustarpeet ovat usein suuret.

Alueiden ja talojen kirjo on laaja: joukossa on niin ali- kuin yliremontoituja kohteita.

Helsingin Puu-Vallila on tunnetuimpia ja kannustavimpia esimerkkejä kunnostetusta ja arvostetusta puutaloalueesta.

Ainakin Viron Saarenmaalla peruskorjauksia on tehty lisäämällä harkkorakenne ulkoseinän sisä­puolelle. Ratkaisu toimii, mutta itse asiassa siinä on kyse lähinnä julkisivun suojelusta.

Asuntokaupan kuntotarkastusten perusteella 18  –  20 prosentissa kaikista pientaloista muhii sisä­ilmaan vaikuttava korjaamaton kosteus- tai mikrobivaurio.

”Sana riskirakenne on ollut jo pitkään sävyltään negatiivinen. Riskirakenteitahan tavataan 40 prosentissa asumuksista, mutta se ei tarkoita vielä sitä, että vaurio olisi toteutunut”, Malmivaara muistuttaa.

Keittämällä valmistetun puna- tai keltamultamaalin käyttökohteita ovat uudet ja vanhat hirsi- ja sahalautapinnat.

Tietoähkyä tarjolla netissä

Tietoa siitä, miten pientalo pitää peruskorjata ja lämpö­eristää löytyy monista lähteistä, myös verkosta. ­Silti monet ongelmat kohteessa eivät noin vain ratkea. Esimerkiksi sillä, kuinka paljon remontti on maksanut, ei ole kummoista korrelaatiota urakan ­onnistumisen kanssa.

”Tunnemme kaikkien aikakausien talot ja niiden tyypilliset piirteet, ja olemme nähneet jos jonkinlaisia kokeiluja ja virityksiä”, Malmivaara mainitsee.

Esimerkkinä hän ottaa ulkoverhon, jossa on käytetty öljypohjaista maalia, joka liian tiiviinä on estänyt seinän vapaan hengittävyyden. Näin tiiveys on mädättänyt maalin alipuolisen materiaalin.

Tyyppitalon eristys kustannustehokkaasti

Malmivaara ottaa lähempään tarkasteluun vanhan perusmallisen pientalon, jossa näkyy paitsi monen vuosikymmenen ikä myös oman rakentamisaikansa toteutustapa.

Tyyppiesimerkissämme seinän lämpöeristeenä­ ­on alkujaan toiminut puupuru. Puru on hyvä eriste,­ mutta­ vuosikymmenien kuluessa se painuu voimakkaasti­ ja kovettuu. Seinä jää sisältä tyhjäksi, jolloin se ei eristä paljon mitään.

Malmivaaran mukaan tehokkain toimintatapa tuossa lämpöhukkaa aiheuttavassa tilanteessa on puhaltaa seinän onteloihin ekologinen puumassaeriste ja pinnoittaa sisäseinä puolipontatulla puukuitu- tai uretaanieristyslevyllä, jonka pinnassa toimii kosteuseriste.

Tällainen mallitarkoitukseemme sopiva eristys­levy voi Malmivaaran mukaan olla esimerkiksi ylei­sesti rautakaupoissa saatavilla oleva Vintti-Iita.

”Tämän kosteuseristyksen rakentaminen edellyttää, että se ei vuoda kosteutta mistään nurkasta tai kolosta seinärakenteeseen. Työ edellyttää ammattimaista tarkkuutta”, Malmivaara korostaa.

Vernissalla vahvistettu punamulta hengittää ja toimii raakalautarakenteisessa ulkopinnassa.

Lämmityskustannukset putoavat reippaasti

Tällainen sisäpuolinen seinäkorjaus on varsin yksinkertainen ja työmäärältään usein kohtuullinen. Tällä­ ratkaisuvaihtoehdolla on myös merkittävä vahvuus: investointi maksaa itsensä takaisin alentuneina, usein puolittuneina lämmityskustannuksina.

On hyvä muistaa, että ammattimainen apu riskien­ ja vaurioiden arvioinnissa ja korjausrakentamisen suunnittelussa ei ole ylireagointia. Malmivaara ottaa­ esille vaativan ja varsin yleisen tapauksen eli pien­talon, johon alkujaan ei ole kuulunut kellarikerrosta eikä saunaa.

”Kellarisaunan tilannekartoitus ja korjaaminen ovat kokemusta ja osaamista haastava kohde”, hän sanoo.

Teksti Reijo Holopainen kuvat Adobe ja Reijo Holopainen