Elannon tavaratalo muuntuu toimistoiksi

Yli satavuotias Elannon talo ja kaksi liki viisikymppistä naapurikiinteistöä jalostuu yhtenäiseksi liki neljän hehtaarin laajuiseksi toimistokokonaisuudeksi Helsingin Hakaniemessä. Jotta uudelle talotekniikalle saadaan tilaa ja jotta kulku huonekorkeudeltaan erilaisten rakennusten välillä saadaan onnistumaan, on tarvittu luovia tilankäytöllisiä ja rakenneteknisiä oivalluksia.

Elannon talona tunnettu rakennus Siltasaarenkadulla Hakaniemen torin reunalla valmistui vuonna 1913. Talo on historiansa aikana ollut muun muassa Pelastusarmeijan käytössä ja sittemmin pitkään tavaratalona. 1970-luvulla Siltasaarenkadun varrelle Elannon talon molemmin puolin rakennettiin kaksi toimistorakennusta. Kaikki kolme ovat rungoltaan betonia. Elannon talo on paikallavalettua betonia ja uudemmat rakennukset ovat elementtirakenteiset.

Osa betonirakenteista oli kuntotutkimusten mukaan kohtuullisen hyvässä kunnossa, mutta vanhimman rakennuksen palkit olivat päässeet pinnaltaan rapautumaan niin, että suojaetäisyysvaatimukset eivät täyttyneet.

”Tämä tuli pienoisena yllätyksenä, vaikka rakenteiden ikä olikin tiedossa. Ratkaisuksi valitsimme huonokuntoisten rakenteiden korjaamisen ruiskubetonoimalla ne. Yhteensä kertyi ruiskutettavaa peräti kolmen kilometrin matkalta”, kertoo projektipäällikkö Timo Palkonen SRV:stä.

Yllätyksenä ei voine sen sijaan pitää sitä, että Elannon talon perustuksista löytyi kreosoottia, joka oli rakennuksen valmistumisajankohtana yleinen vedeneristysmateriaali. Nykysäädösten mukaan se on haitta-aine, joka siksi poistettiin rakenteista.

Jonkin verran talon alta löytyi myös pilaantunutta maata, joka luonnollisesti poistettiin huolellisesti heti työmaan alkuvaiheessa ennen uusien maanalaisten tilojen rakentamista. Jotta rakentaminen suunniteltuun perustamistasoon onnistui, piti vielä louhia työläästi vanhan rakennuksen alta.

”Kiilaaminen oli ainoa vaihtoehto. Se on hidasta, mutta onneksi louhinnan määrä ei ollut kovin suuri. Tilavuuslouhintaa oli 50 kuutiometriä ja tasolouhintaa 180 neliömetriä”, Palkonen toteaa.

---

---

Talotekniikalle uudet kuilut 

Kun rakennusten ikäero on yli 50 vuotta, on ymmärrettävää, että rakennusten yhdistäminen ei ole itsestään selvän helppo tehtävä. Lattiakorkojen erot olivat pienet. Ero oli silti tasattava, jotta kulku rakennusten välillä mahdollistuu. Osin tästä syystä vanhimmalle osalle eli Elannon taloon asennetaan koroke- eli niin sanottu asennuslattia. Sinne saadaan sijoitetuksi osa talotekniikasta. Tärkein syy korokelattian tarpeellisuudelle on kuitenkin se, että tällä rakenteella korvataan vanha puurakenteinen lattia.

Koska talotekniikan ja näin ollen myös iv-tekniikan määrä on uuden käyttötarkoituksen vuoksi huomattavasti aiempaa suurempi, taloon tarvitaan runsaasti uusia tilavia pystynousuja.

”Uusia iv-koneita tulee kolme ja ne sijoitetaan ullakkokerrokseen. Kaikki konehuoneet ovat olleet myös aiemmin olemassa. Niistä yhden rakenteet uusitaan kokonaan”, kertoo asennuspäällikkö Emppu Karhinen Suomen Talotekniikka Helsinki Oy:stä.

Ilmanvaihtourakka kohteessa on jaettu niin, että Suomen Talotekniikka Helsinki hoitaa pystykuilut ja koneet, kun taas Bravida Finland Oy:n vastuulla on ilmanvaihtotekniikka kerroksissa. Urakkarajana on pääsääntöisesti palopelti.

Peruskorjaus- ja muuntorakennusurakoille ominaiseen tapaan urakoiden tarkka sisältö määräytyy sen mukaan, millaisia yllätyksiä vanhoista rakenteista paljastuu.

”Todellisuutta ei täysin tiedetä ennen töiden aloitusta. Puutteelliset tai virheelliset lähtötiedot asennuskoroissa voivat johtaa tekniikan risteilyyn keskenään ja aiheuttaa ongelmia toteutusvaiheessa”, kertoo projektipäällikkö Valtteri Seppä Bravida Finland Oy:stä.

Uusia ja vahvistettavia rakenteita

Rakennesuunnittelun näkökulmasta kohde on ollut vaativa. Vaativuus ei niinkään johdu vanhimman ja uudempien rakennusten korkoeroista, vaan siitä, että käytettävissä oleva vanha dokumenttiaineisto on hyvin puutteellista.

”Osin tutkimusten ja osin uusien laskelmien avulla on saatu selville se, missä rakenteita pitää vahvistaa. Vaikka rakennukseen lisätään kokonainen uusi konehuonekerros, kokonaiskuorma ei merkittävästi kasva. Pikemminkin toiminnallisista syistä on tehtävä paljon uusia rakenneosia, kuten porrashuoneiden rakenteita ja hissejä”, kertoo korjausrakennesuunnittelun asiantuntijana kohteessa toimiva Anssi Kolehmainen Sweco Rakennetekniikka Oy:stä.

1970- ja 1980-lukujen vaihteessa valmistuneen toimistorakennuksen kerrokset 3–7 sekä ullakko purettiin. Sama määrä kerroksia – ullakkoa lukuun ottamatta – rakennettiin tilalle, mutta seitsemännen kerroksen taso uudisrakennuksessa nostettiin entisen ullakon tasolle. Tällä tavoin saatiin rakennuksen hyötyala pysymään likimain ennallaan samalla, kun suuremmat kerroskorkeudet mahdollistivat nykyaikaisen talotekniikan mahtumisen kerroksiin.

Uudiskerrosten runko koostuu liittopilareista, liittopalkeista ja ontelolaatoista, kun taas julkisivut ovat kevytrakenteisia esivalmistettuja elementtejä.   

Päivittäistavaramyymälän talotekniikka vaati vielä enemmän tilaa kuin uusien toimistohuoneiden tekniikka, sillä myymälään tarvitaan rasvakanavisto. Vanha paikalla valettu runko ”taipui” tähän Anssi Kolehmaisen mukaan kohtuullisen hyvin matalan kuppiholvi-pilarilaattarakenteen ansiosta.

Tilankäyttöäkin kiperämpi haaste on ollut saada eri-ikäisten rakennusten lattiakorot yhteneviksi. Paksuntamalla betonisia välipohjia se ei käy päinsä, koska tällöin rakenteiden omapaino olisi kasvanut liian suureksi.

Jos sisäpuolella onkin pitänyt järjestää tilat täysin uusiksi, entisen Elannon tavaratalorakennuksen julkisivu on säilytettävä ennallaan. Alempien kerrosten ikkunat, yhteensä 21 kappaletta, uusittiin: ne tehtiin alkuperäisiä vastaaviksi.

Teksti ja kuvat: Vesa Tompuri