Rankkasateita ja muita yleistyviä sään ääri-ilmiöitä vastaan rakennus- ja kiinteistöala tarvitsee koulutusta, tutkimusta, yhteistyötä sekä hyvää suunnittelua. Ja lisää rahaa.

Kuluvalla vuosikymmenellä kaupunkikuvassa ovat yleistyneet huput, joiden sisällä rakennukset ovat suojassa julkisivu- ja kattoremonttien tai muiden rakennustöiden ajan. Esimerkki kertoo siitä, miten säänvaihteluihin ja muuttuvaan ilmastoon on jo reagoitu ja miten toimet vähitellen vakiintuvat, kun yksi edelläkävijä saa seuraajia.

Viranomaiset edistävät kehitystä uusilla säännöillä. Entistä harvemmin työmailla näkee rakennusmateriaalejakaan suojaamattomina.

Työturvallisuuteen on satsattava entistä enemmän, jotta esimerkiksi liukastumisia ja putoamisia pystytään vähentämään entisestään, vaikka kylmänä vuodenaikana lämpötilat sahaavat yhä useammin nollan molemmin puolin muuallakin kuin lounais- ja etelärannikolla.
Sääsuojien ja telineiden on oltava entistä vankempia, sillä kovat tuulet yleistyvät, sanoo Rakennusteollisuus RT:n ympäristö- ja energiajohtaja Pekka Vuorinen.

”Kun sade- ja tuulikuormat kasvavat, suojaussuunnittelusta tulee vaativampaa.”

Rankkasateiden aiheuttamat kaupunkitulvat iskevät nopeasti ja aiheuttavat isoja vahinkoja muutamassa tunnissa.

Vastuu on kaikilla

Neljä asiantuntijaa vastasi Rakennustaidon kysymykseen, miten muuttuvaan ilmastoon ja äärisäihin pitäisi varautua rakennus- ja kiinteistöalalla.

Vastausten kantava teema oli yhteinen: lisää koulutusta, tutkimusta ja entistä huolellisempaa suunnittelua. Yhtä mieltä oltiin siitäkin, että vastuu toimista kuuluu koko yhteiskunnalle alkaen lainsäädännöstä ja kaavoituksesta ja päättyen jokaiseen kiinteistön omistajaan ja käyttäjään.

Ylijohtaja Helena Säteri ympäristöministeriön rakennetun ympäristön osastolta sanoo, että ilmastonmuutos vaatii kokonaisvaltaisia toimia ja asian pitäisi näkyä jokaisessa työvaiheessa ja hetkessä: voisiko jotain tehdä paremmin. Jokaisen toimijan pitää varautua ilmastonmuutoksen seurauksiin. Lisäksi rakennus- ja kiinteistöalankin pitää tiukasti miettiä, miten se omalta osaltaan jarruttaa ilmastonmuutosta.

”Jokainen meistä tarvitsee myös lisää koulutusta tässä asiassa”, Säteri toteaa.

”Rakentamisessa käytetään neitseellistä ainetta. Pitää oppia kierrättämään ja hyödyntämään”, korostaa ylijohtaja Helena Säteri ympäristöministeriöstä.

Tätä kysymystä ei ratkaista luomalla uusia määräyksiä toistensa päälle eikä lisäämällä valvovia henkilöitä, sanoo puolestaan Oulun kaupungin rakennusvalvonnan johtaja Pekka Seppälä. Hän on kosteudenhallinnan toimintamallin Kuivaketju 10:n kehittäjiä. Toimimalla Kuivaketju 10:n mukaan rakennusprosessin aikana torjutaan kosteusvaurioriskejä rakennuksen koko elinkaaren ajalta.

Seppälä ulottaisi ketjuajattelun, ajantasaisen dokumentoinnin ja läpinäkyvyyden koko rakentamisen ohjaukseen ja itsevalvontaan.

”Tätä pitäisi ajatella prosessina, joka kattaa rakennuttamisen, kokonaisvaltaisen suunnittelun, työmaatoteutuksen, käyttöönoton säädöt ja ohjeet sekä oikean käytön opastuksen ja ajantasaisen huollon, siis koko ketjun. Sitten vielä kiertotalous.”

Ammattilaisten lisäksi myös maallikot pitäisi saada mukaan. Esimerkiksi taloyhtiöiden pitää ottaa tosissaan huomioon kasvavat sääriskit. Kiinteistön huoltamisesta ja ajallaan tehdyistä korjauksista ei kannattaisi tinkiä. Korjausvelan kasvattamiseen ei olisi varaa. Päinvastoin rakennusten kunnossapidossa ja korjaamisessa vaatimukset vain kasvavat, kun sään ääri-ilmiöt yleistyvät ja Suomen talvet muuttuvat leudommiksi, kosteammiksi ja vaihtelevammiksi.

RT:n Pekka Vuorinen pohtii, lyhenevätkö rakennusten huoltovälit jatkossa, ja missä ja millä alueilla rahaa ylipäätään riittää korjaamiseen. Kustannukset tulevat kasvamaan vääjäämättä.

Rakennuksen ulkovaipan on oltava entistä enemmän kuin takki, jonka pitää kestää viistosateiden lisäksi kovia tuulia ja auringonpaahdetta.

Paljon on tehtykin

Rakennus- ja kiinteistöala on jo tehnyt monia asioita varautuakseen hankaliin säihin. Kuivaketju 10 -ajattelu on yleistynyt. Talojen perustamiskorkeus ottaa huomioon kosteusolosuhteet ja tulvariskit. Merenrannoille rakentamiseen on oma ohjeistuksensa.

Yksinkertaisimmillaan keino voi olla vaikkapa parvekelasitus, joka suojaa paitsi asukkaita myös parvekkeen rakenteita.

Ympäristöministeriön Helena Säteri sanoo, että rakentamissäädökset ovat jo monta vuotta ottaneet huomioon ilmastonmuutokseen sopeutumisen.

”On suhteellisen uudet asetukset, jotka on rakennettu viimeisimmän Ilmatieteen laitoksen skenaarion pohjalta. Nämä ovat alle kaksi vuotta vanhoja.”

Mistä kannattaa aloittaa?

RAKLIn yhdyskunta- ja infrajohtaja Kimmo Kurunmäki muistuttaa, että uudisrakentamisen osuus koko rakennuskannasta on pieni. Vaikuttavinta on se, miten käytetään, korjataan ja huolletaan jo olemassa olevia rakennuksia ja infraa.

”Aivan ensimmäinen asia on käyttää viisaasti jo olemassa olevaa rakennettua ympäristöä, rakennusten tyhjäkäytöstä on pyrittävä eroon.”

Tyhjäkäyttöä voidaan estää kaavoituksella: kiinteistöjä ei saisi liikaa lukita vain yhteen käyttötarkoitukseen. Näin esimerkiksi tyhjiä toimistotiloja on helpompi ottaa asuinkäyttöön.

”Viemäriverkosto rapistuu, joten kun katuja ja teitä joka tapauksessa avataan, vaihdetaan sinne riittävän isot putket kerralla”, sanoo RAKLIn yhdyskunta- ja infrajohtaja Kimmo Kurunmäki.

Korjausvelkaa on paljon. Rankkasateiden aiheuttamat kaupunkitulvat iskevät nopeasti ja aiheuttavat isoja vahinkoja muutamassa tunnissa. Kurunmäen mielestä on realismia varautua jälkikäteenkin korjaamaan vahinkoja, joita sattuu vaikkapa rankkasateen tulviessa kellarikerroksiin. Kaikkea ei ehditä ennakoivasti korjata, mutta silloin kun korjataan, on syytä tehdä työ kunnolla.

”Viemäriverkosto rapistuu, joten kun katuja ja teitä joka tapauk­sessa avataan, vaihdetaan sinne riittävän isot putket kerralla. Älyteknologia auttaa kosteuden seuraamisessa”, Kurunmäki sanoo.

Viisasta on myös lisätä imemiskykyisten viherpintojen osuutta kaupungeissa. Kaikkea pinta-alaa ei kateta asvaltilla, vaan esimerkiksi pysäköinti tuodaan rakennuksiin.

Materiaalit pitkäikäisiksi

Rakennuksen ulkovaipan on oltava sentistä enemmän kuin takki, jonka pitää kestää viistosateiden lisäksi kovia tuulia ja auringonpaahdetta. Nykyisin trendikkäät korkeat rakennukset ovat entistä suojattomampia säätä vastaan.

”Uusien rakenneratkaisujen ja materiaalien käytössä pitää olla varovainen. Esimerkiksi ulkoseinissä levyn päälle tehtävät ohutrappaukset, joissa on epätiiviit liitosdetaljit, ovat merenrannoilla riskirakenteita”, Pekka Seppälä sanoo.

Hankaliin säihin voidaan varautua monin keinoin. Esimerkiksi parveke­lasitus suojaa paitsi asukkaita myös parvekkeen rakenteita.

Hän perää entistä parempaa yksityiskohtien suunnittelua. Epäjatkuvuuskohdat, kuten kulmat ja saumat, pitää suunnitella huolellisesti ja usean ammattilaisen tiimityönä.

Vuorinen painottaa kovaan rasitukseen joutuvien materiaalien pitkäikäisyyttä ja sitä, että materiaalivalinnat perustuvat läpinäkyvään ja tutkittuun tietoon.

”Ei tehdä sitä virhettä, että käytetään materiaaleja, joiden pitkäaikaiskestävyyttä ja -käyttäytymistä ei nopeasti muuttuvissa olosuhteissa tunneta.”

Vuorinen varoittaa myös rakennusten ylilämpenemisestä. Kun tehdään energiaa säästäviä rakennuksia, pitää ottaa suunnittelussa huomioon se, että rakennuksen valmistuttua sen jäähdyttämiseen ei jouduta käyttämään paljon nykyistä enemmän energiaa. 

Iso lakihanke vireillä

Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus ottaa huomioon myös ilmastonmuutoksen ja siihen varautumisen. Se ottaa entistä vahvemmin mukaan rakennusten materiaalit ja niiden elinkaaren. Kaavoituksessa haetaan välineitä, joilla voitaisiin suunnittelussa arvioida kaavan ilmastovaikutukset.

”Tässä teemme muiden Pohjoismaiden kanssa yhteistyötä löytääksemme hyviä arviointi- ja laskentatapoja”, sanoo ympäristöministeriön ylijohtaja Helena Säteri.

Materiaalivalintoihin kiinnitetään enemmän huomiota, samoin materiaalien kierrättämiseen. ”On herätty ymmärtämään, että rakentamisessa käytetään neitseellistä ainetta. Pitää oppia kierrättämään ja hyödyntämään.”

Kokonaisuudistusta on tehty nyt puolitoista vuotta ja Säteri arvioi sen olevan lausuntokierroksella vuoden 2021 alkupuolella.

Teksti Pirkko Koivu, kuvat Lehtikuva, Jani Laukkanen ja Adobe Stock

Klikkaa suurentaaksesi kuvaa