Rakennustaito
2.3.2026 | Päivitetty 11.3.2026
Karhulan kauppala liitettiin Kotkan kaupunkiin vuonna 1977, kolme vuotta sen jälkeen, kun valtakunnallinen peruskoulu-uudistus oli edennyt Kotkaan. Nämä muutokset johtivat tarpeeseen järjestellä kouluverkostoa uudella tavalla. Muutosten sarja saavuttaa yhden selkeän päätepisteen, kun uusi Karhulan koulukeskus elokuussa 2027 otetaan käyttöön. Nimi lyheni kuntalaisäänestyksessä muotoon Karhulan koulu.

Alkuperäinen tontti kaavoitettiin koulukäyttöön yli 100 vuotta sitten. Kymin Suomalainen Yhteiskoulu aloitti toimintansa puurakennuksessa, joka on yhä tontilla. Koulukeskuksen laajennuksen tieltä purettiin linja-autoasema ja huoltoasema. Siksi ei ollut suuri yllätys, että pohjatutkimuksessa maaperästä löytyi öljy-yhdisteitä. Muutoin tontti on pohjarakentamisen näkökulmasta ongelmaton: kallio on lähes pinnassa, eikä tarvetta paalutukselle tai muillekaan pohjavahvistustoimenpiteille ole.

Haitta-aineita löytyi myös tässä urakassa kunnostettavan Kivikoulun eli entisen Karhulan yhteiskoulun rakenteista. Korkkieristeet, Toja-levyt (lastuvillalevyt) ja asbestipinnoitteet olivat talon valmistumisaikaan 1950-luvulla yleisesti hyväksyttyjä ratkaisuja, joiden kyseenalaistaminen tai kieltäminen on myöhempien aikojen perua.
”Näihin purkuihin oli totta kai varauduttu. Purkuja tarvittiin muutenkin erityisesti talotekniikan uusimisen yhteydessä niissäkin kohdin, missä vanhat rakenteet olivat hyvässä kunnossa. Monin paikoin ne olivat”, kertoo pääurakoitsijana toimivan Lujatalo Oy:n tuotantoinsinööri Marko Aaltonen.

Suojellun Kivikoulun peruskorjauksessa uusitaan kaikki talotekniikka ja vesikatto. Edellinen remontti tehtiin 1990-luvulla, jolloin vanha tiilikatto korvattiin profiilipellillä, jonka tilalle nyt asennetaan konesaumattu peltikatto.
Kerroksissa uusi talotekniikka mahdutetaan alakaton alle sille varattuun tilaan. Tässä tarvitaan vakiintuneeseen tapaan tietomallinnusta sen varmistamiseksi, että jokainen kaapeli ja putki todella saadaan mahtumaan mukaan.
Sen sijaan tahtituotanto ei ole tällä työmaalla käytössä. Sen hyödyt olisivat Aaltosen mukaan jääneet marginaalisiksi.
”Lohkot ovat täällä isoja ja huoneet keskenään erilaisia, toisin kuin vaikkapa hotellikohteissa, joissa tahtituotanto on järkevää”, hän vertaa.

Toimitusten täsmällisyys on silti a ja o, etenkin nyt loppusuoralla olevassa runkovaiheessa, jonka jälkeen tarkkaan ajoitetut elementtitoimitukset ovat ohi. Sen jälkeen muuttuu myös työmaan ulkoa tarkasteltu näkymä, kun kaksi torninosturia käyvät tarpeettomiksi ja puretaan.
”Kaksi on tarvittu, jotta saadaan ulottuma riittämään joka paikkaan. Ennen nosturien pystytystä työmaalla tarkistettiin taakkojen painon mukaan ulottumat ja päätettiin kraanojen lukumäärä ja sijoituspaikka yhdessä nosturinvuokraajan kanssa”, toteaa Lujatalon työnjohtaja Kari Rajala.

Helmikuusta alkaen työt ovat painottuneet yhä enemmän Kivikoulun jatkeeksi rakennettavan uudisrakennuksen sisätöihin. Niitä varten tarvitaan sääsuoja, jonka telinetyöt alkoivat helmikuussa.
Työmaan vastaavan mestarin Timo Summasen mukaan vanhan koulurakennuksen päältä saadaan huppu pois huhtikuun alkuun mennessä.
Uudisrakennuksen osuus hankkeen noin 30 miljoonan euron kokonaiskustannuksista on noin kaksi kolmasosaa. Mitään äkillisiä materiaalien hinnannousuyllätyksiä tämän työmaan aikana ei ole sattunut, mikä on auttanut pitämään budjetin kuosissaan.
Aikataulussakaan ei ole isoja yllätyksiä sattunut, joten oppilaiden muutto uusiin tiloihin sovitusti elokuussa 2027 on realistinen tavoite etenkin, kun koko urakan tilaajalle luovutuksen takaraja on pari kuukautta aikaisemmin eli 15. kesäkuuta.

Purkutöitä on tehty Kivikoulussa myös urakan myöhemmässä vaiheessa, koska talotekniikkaa varten tarvitaan lisää läpivientejä. Timanttiporauksen äänet vaimenevat vasta, kun kaikki talotekniikka myös uudisrakennukseen on asennettu paikalleen. Tähän kuluu vielä vuoden päivät.
Samaan aikaan vanhan koulun peruskorjauksen kanssa ovat edenneet julkisivutyöt. Myös uuden koulurakennuksen julkisivu on pääosin muurattu. Osa julkisivuista toteutetaan Hollannissa valmistetuilla lasitiilillä, mikä heijastelee entisen kauppalan historiaa. Aiemmin lasitiiliä valmistettiin myös Karhulassa.
Valmistus alkoi 1930-luvulla ja lopetettiin vuonna 1969, jolloin paikkakunnan lasitehtaalle jäi vain pullojen ja muun pakkauslasin tuotanto.
Lasitiilijulkisivujen asennus koulutyömaalla kuuluu samalle urakoitsijalle, Asennuspojat Oy:lle, joka on asentanut myös rungon. Kun runko valmistui helmikuussa, työmaan vilkkain rekkaralli oli ohi. Työntekijämäärä sen sijaan jopa kasvaa alkuvuonna, kun töiden painopiste siirtyy talotekniikkaan.

Osassa talotekniikan asennustöitä tarvitaan järeitä nostimia. Niillä ajaminen ei ole mahdollista enää siinä vaiheessa, kun lattioiden viimeistelytyöt heinä–elokuussa käynnistyvät. Talotekniikka-asennukset kuitenkin jatkuvat vielä pitkään tämän jälkeen.
Uudisrakennuksen lattiat päätettiin toteuttaa kovabetonipintaisina, jotta ne kestäisivät mahdollisimman hyvin kulutusta. Ratkaisua voi pitää koulurakennuksessa epätavallisena, sillä kovabetonin tyypillisimmät käyttökohteet löytyvät teollisuuslaitoksista.
”Käytämme kovabetonia valtaosassa koulun lattioita, ja koulun lisäksi kirjastossa, joka niin ikään sisältyy uudisrakennukseen”, Timo Summanen kertoo.

Kun työmaa kesään 2027 mennessä valmistuu, vanhan puukoulun kohtalo saattaa olla ratkaistu tai sitten ei. Puukoulun asia etenee erillään koulukeskushankkeesta – tai monien mielestä pikemmin polkee paikallaan vuodesta toiseen. Päättäjät pohtivat edelleen, kunnostetaanko vai puretaanko yli 20 vuotta käyttökiellossa ollut, vuosikymmeniä Lutikkalinnana tunnettu rakennus.
Sittemmin kansanomainen nimi on vääntynyt Lepakkolinnaksi. Nimellä on katetta, sillä rakennuksessa on viime aikoina tutkittu sinne pesiytynyttä lepakkokantaa.
Teksti Vesa Tompuri kuvat Ari Haimi
Entinen öljysataman alue Helsingin Kruunuvuorenrannassa on muuttumassa vähähiiliseksi asuinalueeksi. Merivedestä talteen otettu lämpö, maan alle sijoitettu lämpövarasto ja pitkään elinkaareen tähtäävät materiaalivalinnat osoittavat, millaisilla ratkaisuilla kaupunkien tulevaisuus...
Turun tuomiokirkon juuri alkanut laaja remontti kestää yli kaksi vuotta. Torin toisella puolella historialliset rakennukset vajoavat, ja kaupunki etsii keinoja vahvistaa niiden perustuksia. Korttelin vaativa peruskorjaus on väistämättä pian edessä. Helmikuussa käynnistyneessä...
Kasvavat kaupungit, vihreän siirtymän hankkeet ja liikenneverkkojen modernisointi tarjoavat suomalaisille toimijoille Baltian markkinoilla merkittäviä mahdollisuuksia – sekä kokemusta, jota voi viedä takaisin kotimarkkinoille. Kaupungistuminen ja elintason nousu vauhdittavat esimerkiksi...
Karhulan keskustassa Kotkassa yli 100 vuotta toiminut koulukiinteistö laajenee e...
Entinen öljysataman alue Helsingin Kruunuvuorenrannassa on muuttumassa vähähiili...
Turun tuomiokirkon juuri alkanut laaja remontti kestää yli kaksi vuotta. Torin t...