Suomalaisista noin 75 prosenttia­ haluaisi asua pientalomaisesti­ ­lähellä kaupunkien keskustoja­ ja hyvien yhteyksien päässä, eli käytännössä kasvukeskusten oma­koti-, ­pari-­ tai rivi­talossa. Silti suurin osa uudesta­ asuntotuotan­nosta on kerrostaloja. Tämä johtuu poliittisesta tahdosta, kaavoituksesta ja tietämättömyydestä.

Kun alueet kaavoitetaan kerrostaloille, rakennetaan kerrostaloja. Samalla jää toteutumatta se asumisen muoto siinä laajuudessa, jota enemmistö suomalaisista toivoo. Oma piha, oma rauha ja luonto lähellä ovat edelleen suomalaisten asumisen ihanne. Kasvukeskuksissa rakentamisen tulee olla tiivistä, ja kunnissa tunnutaan ajattelevan, että kerrostalot ovat ainoa tapa rakentaa tiiviisti.

Kerrostaloilla on paikkansa. Niitä tarvitaan kaupunkikeskustoissa, asemien ympäristössä ja palvelujen solmukohdissa. Mutta­ jos keskusten ympärille ei synny riittävästi­ pientaloalueita, asumisen vaihtoehdot kapenevat turhaan.

Usein ajatellaan, että pientalorakenta­minen on tehotonta maankäyttöä. Todellisuus on monipuolisempi. Kerrostaloalueet tarvitsevat laajoja tie- ja puistoalueita, kun taas pientaloalueilla kulkuväylät ovat tonttien sisäisiä kulkureittejä ja viherympäristö­ syntyy pientalojen pihoihin. Hyvin suunniteltu pientaloalue on sekä tiivis että viihtyisä. Kun tunnusluvuksi otetaan tonttitehokkuus, on kerrostalo aina pientaloa tehokkaampi, mutta jos oikeaoppisesti seurattaisiin alue-tehokkuutta, kutistuu ero marginaaliseksi ja ihmisten asumistoiveet toteutuvat.

Samalla pientalorakentamisella voidaan vaikuttaa myös alueiden eriytymiseen. Kohtuuhintaisen omistusasumisen lisääminen vahvistaa alueiden vetovoimaa ja tasapainottaa kaupunkirakennetta. Segregaatiota voidaan vähentää rakentamalla houkuttelevaa omistusasumista sinne, missä sitä on liian­ vähän. Kun puhutaan kohtuuhintaisesta asumisesta, puhutaan turhan usein vuokra-asumisesta kerrostalossa, vaikka suurin osa suoma­laisista haluaisi asua kohtuuhintaisessa omistuspientalossa. Tämä olisi täysin mahdollista oikeaoppisella kaupunki­kehityksellä.

Rakentamisen painopiste keskittyy tulevina vuosina yhä selvemmin kasvukeskuksiin. Siksi tarvitsemme uusia pientalokonsepteja, jotka yhdistävät tiiviyden, saavutettavuuden ja asumisen laadun. Tässä työssä myös Asuntomessuilla on oma roolinsa. Kun uusi asuinalue – Asuntomessualue – rakennetaan kerralla valmiiksi, se näyttää konkreettisesti, millaista hyvä arjen asuminen voi olla ja miten sitä voidaan monistaa laajemmin.

Asuntomessut Lempäälässä kesällä 2026 on tästä hyvä esimerkki. Saikan Asunto­messualueelle rakentuu moderneja­ pientaloja, pienkerrostalo eli town­house ja vuokrakerrostalo hyvien liikenneyhteyksien­ äärelle kasvukeskuksen tuntumaan. Juuri­ tällaista monimuotoista ja tasapainoista­ aluerakennetta Suomeen tarvitaan lisää. Asuntomessuja tulisikin yleishyödyllisenä osuuskuntana käyttää kaupungeissa ja muissa kasvukeskuksissa uudenlaisen asumisen käynnistäjänä ja paremman asumisen mahdollistajana.

Rakennusalan ammattilaisilla on keskeinen rooli siinä, millaiseksi suomalainen asuminen tulevaisuudessa muotoutuu. Siksi on perusteltua kysyä, kaavoitammeko ja rakennammeko nyt sellaista Suomea, jossa ihmiset oikeasti haluavat asua?

Tarvitsemme uusia pientalokonsepteja.

Kirjoittaja Joran Hasenson on Suomen Asuntomessujen toimitusjohtaja, joka tarkastelee asumista yhtä aikaa ihmisten arjen, kuntien elinvoiman ja rakentamisen tulevaisuuden näkökulmista. Vapaa-ajalla hän viihtyy lenkkipoluilla ja merillä ja tarttuu toisinaan kitaraan.