Jos kerrostalon keski­määräinen rakennusaika pystytään puolittamaan, kyseessä olisi eittämättä teknologisen murroksen ja aikatauluoptimoinnin merkittävä edistysaskel. Nurmijärveläisellä työ­maalla tavoitellaan ennätystä.

Moduulien käytön ja kaiken toiminnan virtaviivaistamisen ansiosta puu­kerrostalojen asentaminen on nopeu­tunut huomattavasti viime vuosina. Nyt myös muussa kerros­talorakentamisessa pyritään samanlaiseen tuntuvaan aikataulun tiivistämiseen kuin puurakentamisessa.

Nuori rakennusyhtiö Coflow Oy kehuu rakentaneensa viime vuosina asuinkerrostaloja vauhdikkaasti. Tänä vuonna se tavoittelee uutta ennätystä: uusi refe­renssikohde Nurmijärven Klaukkalassa on mitoitettu peräti vain kuuden kuukauden pituiseksi projektiksi avaimet käteen -periaatteella.

”Rakennamme jo nyt asuinkerrostalot takuulla yli 30 prosenttia nopeammin kuin kilpailijat”, väittää Coflow’n operatiivinen johtaja ja perustajaosakas Jan Lund.

Virtaavarakentaminen ja moduulit

Huippuunsa hiotussa toimintatavassa on pari perus­tekijää. Ensinnäkin Coflow käyttää itse kehittämäänsä virtaavarakentamiseksi nimittämäänsä ratkaisua. Virtaavarakentaminen muistuttaa melko lailla tahtituotantoa, mutta se on ennen kaikkea määrätyllä tavalla dynaaminen ja alati kehittyvä tahdistus rakennus­hankkeelle. Rakennusprosessi analysoidaan tarkkaan: onko kaikki tarpeellinen ollut paikalla oikea-aikaisesti? Jos vastaus on kielteinen, niin seuraavaksi pohditaan sitä, mitä ja miten virtausta kehitetään seuraavaa työmaata varten.

”Toimii”, Lund vakuuttaa.

Edellä kuvattu idea kuulostaa yksinkertaiselta tahdis­tukselta, mutta on hyvä muistaa, että rakentamisen kulttuuri muuttuu hitaasti.

Toinen voimatekijä vauhdin nostossa ovat julkisivuelementtimoduulit. Valmiissa elementissä ovat mukana muun muassa ulkoverho, pellitykset ja ikkunat. Hämeenlinnalainen valmistaja ja yhteistyö­kumppani Flow Modules Oy puhuu samaa kunnian­himoista kieltä kuin Coflow.

Työpäällikkö Jan Lund esittelee parveke-elementtiä, joka nostetaan paikalleen lasituksineen kaikkineen.

Puumoduulit suunnannäyttäjinä

Jo puumoduulikerrostalot pudottivat 6 – 7-kerroksisen rakennuksen valmistusajan alle vuoteen. Puu­talojen moduulitekniikka ei kuitenkaan ole sama kuin Coflow:n talohankkeissa eli Flow-mallissa. Uuden suku­polven puukerrostaloissa ei ole lainkaan runkoa, vaan ainoastaan merikontin näköisiä moduuleita, jotka ladotaan päällekkäin.

Coflow sen sijaan käyttää kerrostalossaan perinteistä betonirunkoa, johon moduulit kiinnitetään erityisellä tekniikalla.

”Käytössämme on perinteinen betonirunko, johon kylpyhuone-elementit kiinnitetään”, Lund esittelee.

Idea itsessään ei ole uusi. Kylpyhuonemoduuli­rakenteen kehittämisen aloitti aikoinaan Armas Puoli­matkan Puolimatka Oy.

Alku ongelmien ratkaisussa

”Aloitimme moduulirakentamisen kokonaisvaltaisen ratkaisun kehittämisen erinäisiin asiakkaiden kohtaamiin ongelmiin”, kuvailee Flow Modulesin toimitusjohtaja Henry Salo.

Nyt Flow Modules 3.0 -rakennejärjestelmä tarkoittaa rakentamisessa yhteensopivien esivalmisteiden asentamista. LVI-ylösviennit ja kaapeloinnit ovat kylpy­huonemoduulin kyljessä.

”Tavoitteena on maksimoida asiakkaan (rakentajan) saamat hyödyt ja säästöt eritoten kehittämäämme kylpyhuonemoduulia käytettäessä”, Salo lisää.

Coflow’n kolmessa referenssikohteessa rakennusaikaa on painettu alas vaihtelevalla menetyksellä:

”Nyt olemme 9 kuukaudessa 14 kuukauden asemesta, joka on ollut normaali 6-kerroksisen talon koko­naisrakennusaika.”

Jan Lundin mukaan Lujabetonin toimittama runkoelementti on pitkän kehityksen ja yhteistyön tulos.

Miten paljon tuotanto muuttuu?

Coflow’n Lund luettelee nopeiden rakentamisaika­taulujen hyötyjä. Esimerkiksi rakentamiseen sidotun pääoman korkokuluista pystytään säästämään. Hän uskoo myös, että kun vauhdin nostoa varten toimintaa kehitetään monin tavoin, myös rakentamisen ­laatu paranee.

Toimintatapoja hiotaan muissakin yhtiöissä. Raken­tamisen palveluyhtiö Fira on kehittänyt pitkään omia kokonaisurakka- ja tahtituotantomallejaan. Yhtiö lupaa tarkkuutta, jonka ansiosta se pystyy parhaimmillaan antamaan asiakkaalle tarkan luovutuspäivän kuusi kuukautta ennen luovutusta.

Rakennustuotannon ohjauksen asiantuntija, rakennus­tekniikan professori Arto Saari Tampereen yliopistosta uskoo, että virtauttaminen eli talotekniikan optimaalinen aikataulutus mullistaa tuotannon perustuksiaan myöten.

Älytekniikkaa ja budjettirajoitteita

Coflow’n perustajaosakkaan Jan Lundin mukaan yhtiön linja tähtää ”gryndauksen asemesta” investoreille suunnattuun asuntorakentamiseen ekologisine painotuksineen. Yhtiö on kehit­tänyt oman tulevaisuuden asumisen konseptinsa. Suunnitelmiin sisältyy paljon älytekniikkaa ja energiatehokkuutta, mutta toisaalta ainakin nykyi­sessä taantumassa suunnitelmia on säästösyistä pakko karsia.

Coflow’n alkuperäisessä konseptissa esi­merkiksi varaavat aurinkopaneelivoimalat ovat vakiovarustus. Konseptiin kuuluvat myös sähkö­autojen latauspisteet ja sähköpyörien lataus­kaapit pyörävarastossa.
Konseptin mukaisessa kerrostalossa on KNX-kotiautomaatiojärjestelmä, johon perustuvat talon älykkäät asuntokohtaiset hallintaratkaisut valaistuksen, ilmanvaihdon ja lattialämmityksen ohjaamista varten. Myös veden ja sähkön kulutuksen seuranta näkyy ohjauspaneelissa.

A-energialuokan mukainen rakenne lupaa­ alhai­set käyttökustannukset, mutta myös entistä­ pienemmän hiilijalanjäljen. Esimerkiksi­ maa­lämpö on yhdistetty lattialämpöön. Lisäksi­ ratkaisut viilennykseen osaltaan varmistavat opti­maalisen sisäilman lämpötilan ja energia­tehokkuuden vuoden ympäri.

Klaukkalassa Coflow’n rakenteilla olevaan kerrostaloon tulee asuntokohtainen KNX-väyläpohjainen automaatiojärjestelmä. KNX-laitteet ja anturit kytketään parikaapeliväylään. Sähköistys ja kaapelointi ovat integroituina kylpyhuone-­elementteihin. Toteutus tapahtuu kuitenkin riisutusti, koska tässä ARA-kohteessa budjetista­ tehtiin hyvin kireä. Siksi tässä talossa KNX ei esimerkiksi mittaa eikä kontrolloi sisäilman hiili­dioksidipitoisuutta.

”Rakentamisajattelumme läpimeno on hidasta, mutta lisäämme älyä jatkossa”, Jan Lund pohtii.
”Kaikki puhuvat muutoksesta rakentamisessa, mutta mitään ei vain tapahdu.”

Teksti ja kuvat Reijo Holopainen

Muutoksen tuulet -sarja käsittelee rakennussektorin uudistumista ja teknologian kehittymistä.

Lue lisää: Puukerrostalojen valmistajat uskovat nyt tulleensa maaliin