Rakennustaito
24.11.2020 | Päivitetty 24.11.2020
Puurakentamista enemmän M2-Kotien rakennustapa muistuttaa betonielementtirungon rakentumista kerros kerrokselta. Oikeammin puukerrostalon moduulirakentamisesta tulee mieleen merikonttien pinoaminen päällekkäin satamissa.
Elementit ovat valmiita huoneistoja. Niiden ”legomaista” rakennustapaa on kuhmolainen Elementti Sampo Oy hionut vuosia. Kuhmossa kehitetyssä mallissa betonia ovat vain kerrostalon alin kerros ja perustavalut.
”Hiomme tässä mallia vieläkin. Mittoja täältä kentältä tarkennetaan tehtaalle”, korostaa Elementti Sammon asennusvalvoja Tomi Immonen Keilanrinteen työmaalla, nopeasti kehittyvässä Kuopion Saaristokaupungissa.
Päivä on puolipilvinen. Kuiva sää on edellytys moduulikerrosten kokoamiseen. Rakennus on kuitenkin koko ajan muovisuojattu.
”Näin menetellään kosteusturvallisuuden takaamiseksi”, Immonen esittelee.
Moduulien ja rakennuksen mittojen täsmäystä tarkistetaan, ja näin voidaan antaa tarkkaa palautetta tehtaalle. Rakennus on koko ajan muovisuojattu.
Puukerrostalojen rakennustapa on erityinen. Talot kootaan tilaelementeistä, jotka valmistetaan Kuhmossa Elementti Sammon tehtaalla. Elementtien teollisella tuotannolla voidaan nopeuttaa rakentamista ja parantaa laatua.
Puukerrostalorakentajien mukaan kerrostalopuurakenteen elinkaaresta saadaan hyvällä suunnittelulla ja ylläpidolla yhtä pitkä ja kaunis kuin se on betonikerrostalolla, jopa 100 vuotta. Jossain puukerrostaloissa julkisivut ovat huoltomaalauksen tarpeessa 10 – 15 vuoden välein, mutta esimerkiksi nyt Saaristokaupunkiin nousseessa kohteessa ulkoverhoilu on lehtikuusta, tarkemmin sanoen siperianlehtikuusta, joka ei välttämättä tarvitse huoltoa.
Muilta osin clt-levyyn perustuva seinärakenne ei ole erityisen kiinnostava. Tosin viime kesänä Jyväskylän Mannisenmäkeen valmistui puutaloja, joiden seinät olivat clt-pintaisia.
Elementtien välisessä seinärakenteessa käytetään myös akustiikkalevyä, mikä ei näy ulospäin, mutta kuuluu rakenteelliseen hifistelyyn.
Kuopion työmaalla Immonen esittelee Regufoam-nimistä pur-mattoa, jota käytetään moduulirakenteiden saumoissa äänieristykseen ja tärinänvaimennukseen.
Taloudelliset seikat ovat kenen tahansa arvioitavissa. Sen sijaan asumismukavuus on subjektiivinen asia, jota puutaloasumisessa onkin tutkittu. Monesti puutaloa itsessään pidetään arvona ja vahvana valintana – jopa hyvän olon lähteenä.
Jyväskylän Mannisenmäkeen valmistui viime kesänä kolme M2-kohdetta. Rakennustaidon haastattelemat Mannisenmäen asukkaat kehuvat taloja ja kertovat nauttivansa asumisesta. Kukaan haastatelluista ei moittinut edes äänieristystä, josta moni puutalo yleensä saa arvioinneissa eniten moitteita. Pur-matto vaikuttaa tepsivän.
Asennusvalvoja Tomi Immonen pitää pur-mattoa moduulirakenteiden saumoissa tehokkaana ratkaisuna äänieristykseen ja tärinänvaimennukseen.
Saavumme Kuopioon Keilanrinteen kohteeseen. Nosturikuski on ensimmäistä kertaa puikoissa tällä työmaalla, ja alussa vähän kolhitaan viereisiä kattoelementtejä. Sitten työ saa rennon otteen.
Asunnot eli 31,5 ja 36 neliömetrin yksiöt nousevat paikoilleen jättinosturin tehdessä työtään.
Myös tilavammat huoneistot nostetaan paikoilleen isoina moduuleina. Talon kaksiot ovat 48 neliön ja kolmiot 64 neliön kokoisia. Jokaisessa kerroksessa on kolme yksiötä, kaksi kaksiota ja yksi kolmio. Kolmio yhdistetään paikan päällä kahdesta asuntoelementistä.
Moduulit tai ylipäätään rakennustekniset ratkaisut eivät osu tulevien asukkaiden silmiin.
Neljä asuinkerrosta tarkoittaa 48 Ara-vuokra-asuntoa: kuusi asuntoa joka kerroksessa. Kokonaiskerrosala taloa kohti on hulppeat 1.676 neliötä.
Elementti Sammon operatiivinen johtaja Erkki Salmirinne kuulostaa saavutukseen tyytyväiseltä. Hän katsoo moduulipuurakentamisen saavuttaneen tason, jossa se kilpailee tasavertaisena muiden kerrostalotekniikoiden, eritoten betonin kanssa. Kustannuskilpailukykyä on osaltaan parantanut puukerrostalojen moduulien valmistamisen ja asentamisen määrätietoinen tehostaminen.
Kuopion hankkeessa kokonaiskustannus on 3 670 euroa neliöltä. Puukerrostalon rasitteena ovat esimerkiksi määräykset, jotka edellyttävät automaattisen sammutusjärjestelmän asentamista.
Minimikustannuksena betonikerrostalon tarjouslaskennassa käytetään noin 2.700 euroa neliöltä (ilman tonttia).
Lisänä Kuopion kohteissa on pieni Aran käynnistämisavustus, joka 3.000 euroa asuntoa kohden.
Puurakentamisen kilpailukyky lähestyy Salmenrinteen mukaan nyt kovinta kilpakumppaniaan betonia.
Puukerrostalojen tuore historia on lyhyt mutta menestyksekäs. Pelinavauksena pidetään vuonna 2011 valmistunutta As. Oy Heinolan PuuMeraa.
Teksti ja kuvat Reijo Holopainen
Koulu-, opisto-, päiväkoti- ja liikuntarakennus Wintteri otetaan vaiheittain käyttöön Uudenkaupungin keskustassa. Uuteenkaupunkiin on noussut kunnianhimoinen uudisrakennus. Wintterin uimahalli avattiin yleisölle helmikuun alussa, ja talvilomaviikon jälkeen...
Yleistyvät rankkasateet, pitkät kostean sään jaksot ja leudot talvet rapauttavat ikääntyviä tiilijulkisivuja. Osaamista kestävään julkisivurakentamiseen on. Avainasemassa ovat oikeat materiaalivalinnat ja kosteuden ohjaaminen pois seinärakenteesta. Ilmastonmuutos lisää...
Rakennusalan tuottavuuden parantamiseksi yritykset ja muut toimijat ovat lähteneet kehittämään teollista rakentamista. Kyseessä on kokonaisvaltainen lähestymistapa, joka hyödyntää useita menetelmiä, kuten esimerkiksi tahtituotantoa, lean-periaatteita ja digitaalisia työkaluja. Yksi...
Koulu-, opisto-, päiväkoti- ja liikuntarakennus Wintteri otetaan vaiheittai...
Yleistyvät rankkasateet, pitkät kostean sään jaksot ja leudot talvet rapauttavat...
Viisikymmentä vuotta täyttänyt kirjastorakennus Lappeenrannan keskustassa on eri...