Puuelementtejä valmistetaan teollisesti ja moduulien asentaminen työmailla sujuu entistä nopeammin. Puukerrostalojen hintakilpailukyky on parantunut. Moduulipuurakentaminen kilpailee entistä tasapäisemmin muiden kerrostalotekniikoiden kanssa.

Puurakentamista enemmän M2-Kotien rakennustapa muistuttaa betonielementtirungon rakentumista kerros kerrokselta. Oikeammin puukerrostalon moduulirakentamisesta tulee mieleen merikonttien pinoaminen päällekkäin satamissa.

Elementit ovat valmiita huoneistoja. Niiden ”legomaista” ­rakennustapaa on kuhmolainen Elementti Sampo Oy hionut vuosia. Kuhmossa kehitetyssä mallissa betonia ovat vain kerrostalon alin kerros ja perustavalut.

”Hiomme tässä mallia vieläkin. Mittoja täältä kentältä tarkennetaan tehtaalle”, korostaa Elementti Sammon asennusvalvoja Tomi Immonen Keilanrinteen työmaalla, nopeasti kehittyvässä Kuopion Saaristokaupungissa.

Päivä on puolipilvinen. Kuiva­ sää on edellytys moduulikerros­ten kokoamiseen. Rakennus on kuitenkin koko ajan muovisuojattu.

”Näin menetellään kosteusturvallisuuden takaamiseksi”, Immonen esittelee.

Moduulien ja rakennuksen mittojen täsmäystä tarkistetaan, ja näin voidaan antaa tarkkaa palautetta tehtaalle. Rakennus on koko ajan muovisuojattu.

Elementit valmistetaan Kuhmossa

Puukerrostalojen rakennustapa on erityinen. Talot kootaan tila­elementeistä, jotka valmistetaan Kuhmossa Elementti Sammon tehtaalla.­ Elementtien teollisella tuotannolla voidaan nopeuttaa rakentamista ja parantaa laatua.

Puukerrostalorakentajien mukaan kerrostalopuurakenteen elinkaaresta saadaan hyvällä suunnittelulla ja ylläpidolla yhtä pitkä ja kaunis kuin se on betonikerros­talolla, jopa 100 vuotta. Jossain puukerrostaloissa julkisivut ovat huoltomaalauksen tarpeessa 10 – 15 vuoden välein, mutta esimerkiksi nyt Saaristokaupunkiin nousseessa kohteessa ulkoverhoilu on lehtikuusta, tarkemmin sanoen siperian­lehtikuusta, joka ei välttämättä tarvitse huoltoa.

Muilta osin clt-levyyn perustuva seinärakenne ei ole erityisen kiinnostava. Tosin viime kesänä ­Jyväskylän Mannisenmäkeen valmistui puutaloja, joiden seinät olivat clt-pintaisia.

Mannisenmäen puukerrostalojen clt-seinää Jyväskylän Palokassa.

Hifistelyä äänieristyksellä

Elementtien välisessä seinärakenteessa käytetään myös akustiikkalevyä, mikä ei näy ulospäin, mutta kuuluu rakenteelliseen hifistelyyn.

Kuopion työmaalla Immonen esittelee Regufoam-nimistä pur-mattoa, jota käytetään moduulirakenteiden saumoissa äänieristykseen ja tärinänvaimennukseen.

Taloudelliset seikat ovat kenen­ tahansa arvioitavissa. Sen sijaan asumismukavuus on subjektiivinen asia, jota puutaloasumisessa onkin­ tutkittu. Monesti puutaloa itsessään pidetään arvona ja vahvana valintana – jopa hyvän olon lähteenä.

Jyväskylän Mannisenmäkeen valmistui viime kesänä kolme M2-kohdetta. Rakennustaidon haastattelemat Mannisenmäen asukkaat kehuvat taloja ja kertovat nauttivansa asumisesta. Kukaan haastatelluista ei moittinut edes äänieristystä, josta moni puutalo yleensä saa arvioinneissa eniten moitteita. Pur-matto vaikuttaa tepsivän.

Asennusvalvoja Tomi Immonen pitää pur-mattoa moduulirakenteiden saumoissa tehokkaana ratkaisuna äänieristykseen ja tärinänvaimennukseen.

Huoneistot nousevat pinoon

Saavumme Kuopioon Keilanrinteen kohteeseen. Nosturi­kuski on ensimmäistä kertaa puikoissa tällä työmaalla, ja alussa vähän kolhitaan viereisiä kattoelementtejä. Sitten työ saa rennon otteen.

Asunnot eli 31,5 ja 36 neliömetrin yksiöt nousevat paikoilleen jätti­nosturin tehdessä työtään.

Myös tilavammat huoneistot­ nostetaan paikoilleen isoina ­moduuleina. Talon kaksiot ovat­ ­­  ­48 neliön ja kolmiot 64 neliön kokoisia. Jokaisessa kerroksessa on kolme yksiötä, kaksi kaksiota ja ­yksi kolmio. Kolmio yhdistetään paikan päällä kahdesta asuntoelementistä.
Moduulit tai ylipäätään rakennustekniset ratkaisut eivät osu ­tulevien asukkaiden silmiin.

Neljä asuinkerrosta tarkoittaa­ 48 Ara-vuokra-asuntoa: kuusi asuntoa joka kerroksessa. Kokonaiskerrosala taloa kohti on hulppeat 1.676 neliötä.

Betonin kilpakumppani

Elementti Sammon operatiivinen johtaja Erkki Salmirinne kuulostaa saavutukseen tyytyväiseltä. Hän katsoo moduulipuurakentamisen saavuttaneen tason, jossa se kilpailee tasavertaisena muiden kerrostalotekniikoiden, eritoten betonin kanssa. Kustannuskilpailukykyä on osaltaan parantanut puukerrostalojen moduulien valmistamisen ja asentamisen määrätietoinen tehostaminen.

Kuopion hankkeessa kokonaiskustannus on 3 670 euroa neliöltä. Puukerrostalon rasitteena ovat esimerkiksi määräykset, jotka edellyttävät automaattisen sammutusjärjestelmän asentamista.

Minimikustannuksena betoni­kerrostalon tarjouslaskennassa käytetään noin 2.700 euroa neliöltä (ilman tonttia).

Lisänä Kuopion kohteissa on pieni Aran käynnistämisavustus, joka 3.000 euroa asuntoa kohden.

Puurakentamisen kilpailukyky­ lähestyy Salmenrinteen mukaan nyt kovinta kilpakumppaniaan betonia.

Puukerrostalojen tuore historia­ on lyhyt mutta menestyksekäs. Pelin­avauksena pidetään vuonna 2011 valmistunutta As. Oy Heinolan PuuMeraa.

Teksti ja kuvat Reijo Holopainen