Tampereen henkilöratapihan uudistus on mittava infrahanke, jossa raiteet, sillat ja huoltoraiteet rakennetaan uudelleen junien ja raitiovaunujen kulkiessa tauotta työmaan ohi. Investointi parantaa koko Suomen rataverkon toimintavarmuutta ja pohjustaa rautatieaseman lähialueiden seuraavia kehityshankkeita.

Tornihotelli on maamerkki, joka näkyy Tampereella kauas. Sen ikkunasta puolestaan avautuu näytelmä, joka toistuu useita kertoja päivässä. Jo vuonna 1876 avatun rautatieaseman vielä tyhjät raiteet kuin odottavat esiripun nousemista.

Kreaten työmaapäällikkö Juuso­ ­Siukon (vas.) ja projektipäällikkö J­ussi Kiurun sekä Väyläviraston projektipäällikkö Jetro Matilaisen muodostama trio tuntee jo junien aika­taulut kuin omat taskunsa.

”Kun tasatunti lähenee, kaikki raiteet ovat yhtäkkiä täynnä junia. Tampere on raideliikenteen ehkä tärkein solmukohta, jonka kautta kulkevat niin kaikki pohjoisen matkustajajunat kuin tavarajunat useisiin satamiin”, sanoo Väyläviraston projektipäällikkö Jetro Mati­lainen.

Matilainen työskentelee Tampereen henkilörata­pihan uudistamisessa Väyläviraston puolelta toteutusvaiheen projektipäällikkönä. Tampereen rata­pihan kautta kulkee noin 150 matkustaja- ja tavara­junaa päivässä ja noin 8 miljoonaa matkustajaa vuodessa. Vihreän siirtymän myötä ja alihyödynnetyn lähijunaliikenteen vilkastuessa ratapihan käyttöaste kasvaa näillä näkymin huomattavasti.

”Väylävirastolle kyse on ratainfran parantamisesta ja sitä kautta koko Suomen rataverkon toimintavarmuuden kasvattamisesta. Samalla hanke on vahvasti­ osa Tampereen kaupunkikuvan kehittämistä”, Matilainen korostaa.

Tampereen henkilöratapiha

  • Tampereen henkilöratapihan uudistushankkeen toteutusvaiheen noin 40 miljoonan euron arvoinen allianssisopimus Väyläviraston ja Kreate Oy:n välillä allekirjoitettiin maaliskuussa 2025.
  • Hankkeen arvo: eduskunnan myöntämä valtuus 202 milj. euroa ja Väyläviraston kesäkuussa saama lisävaltuus 20 milj. euroa.
  • Suurimmat rahoittajat: Väylävirasto (163 milj. euroa), Tampereen kaupunki (35,5 milj. euroa) sekä VR-Yhtymä ja Fintraffic Raide.
  • Nyt käynnissä olevassa ensimmäisessä työvaiheessa keskitytään ratatöiden ohessa Erkkilän sillan purkutöihin sekä Tullin risteysalueen eli Itsenäisyydenkadun alikulun ja Ratapihankadun töihin.
  • Osana hanketta rakennettiin Tampereen tavararatapihan alueelle Perkiöön rakentamisen aikainen sähköistetty junien säilytysalue.
  • Myöhemmin hankkeessa yhdistetään asematunneli ja Itsenäisyydenkadun alikulku moderniksi matkaterminaaliksi. Ratapihalle rakennetaan uusi välilaituri,­ Naistenlahden pistoraiteelle toteutetaan vaunuhuoltoalue ja uusitaan Erkkilän silta. 
  • Alueen kehittäminen ja rakennustyöt jatkuvat vaiheittain aina vuoteen 2030.

Uusi huoltoraide sujuvoittaa junaliikennettä

Allianssimallilla toteutettavan hankkeen pääurakoitsijana on Kreate. Yhtiölle työmaa on merkittävä, Kreaten projektipäällikkö Jussi Kiuru arvioi.

”Keskimäärin kuukausivolyymilla mitattuna hankkeen arvo on 2,5 miljoonaa euroa. Jos kuukausiliike­vaihto on yli miljoona euroa, hanke on meille iso. Merkittävyyttä kasvattaa hankkeen ulottuminen pitkälle ajalle”, Kiuru toteaa.

On melkein helpompaa sanoa, mitä hankkeessa ei tehdä. Käytännössä kaikki aseman ympäristön eri osat laitetaan tavalla tai toisella uuteen uskoon. Ratainfran näkökulmasta merkittävin muutos on Näsijärven rantaan Naistenlahden voimalaitokselle kulkeneen pistoraiteen muutostyö.

”Aikaisemmin pistoraide toimi veturien säilytyspaikkana. Purimme vanhan raiteen pois. Työmaan ­aikana paikka toimii varastona. Myöhemmin rakennamme samaan paikkaan junakaluston huoltoraiteet”, Kreaten työmaapäällikkö Juuso Siuko kertoo.

”Aikaisemmin huollettavat vaunut seisoivat ratapihan raiteilla, jotka nyt saamme käyttöön. Se sujuvoittaa liikennettä ja antaa lisää pelivaraa esimerkiksi häiriötilanteiden hoitamiseen”, Jetro Matilainen sanoo.

Itsenäisyydenkadun ylittävä uusi silta rakennetaan ensin metrin ­lopullista tasoa ylemmäs, josta se sitten lasketaan alas.

Siltoja, muistoja ja vinoilua

Tampereen ratapiha on siltojen työmaa. Itsenäisyydenkadun alikulun päällä kulkevat neljä ratasiltaa ja yksi ajoneuvoliikenteen silta uudistetaan. Rakentajille visaisen paikasta tekee se, että raitiovaunun on päästävä kulkemaan tunnelissa keskeytyksettä koko työmaan ajan.

”Raitiovaunun suojarakenteen vuoksi valamme ­uuden sillan metrin nykyistä pintaa ylemmäksi ja ­laskemme valmiin sillan lopulta tunkilla alas”, Siuko kertoo.

Kaupunkikuvassa näkyvin muutos on Erkkilän sillan muokkaus. Maamerkki on tunnettu vuonna 1983 rakennetuista turkooseista kaaristaan.

”Siltaa pitää muokata, jotta junakalusto mahtuu kulkemaan uusia raiteita pitkin Naistenlahden huolto­raiteelle. Vanha silta purettiin siististi, ja se odottaa uusiokäyttöä kehittyvällä Näsinsaaren alueella”, ­Kiuru toteaa.

Kreatella siltatyöt ovat nostaneet muistoja esiin. Yrityskaupan myötä Kreateen sulautuneen Insinööri­toimisto Seppo Rantalan omistaja oli aikoinaan ollut rakentamassa vanhaa siltaa, ja nyt hänen pojan­poikansa oli Kreatella purkamassa sitä. Vanhassa sillassa näkyi myös Juuso Siukon kädenjälki betonitöistä vuodelta 2016.

”Juusoa on pitänyt tukea henkisesti aika paljon ja pitää jopa kädestä kiinni, mutta hyvin hän näyttää selvinneen”, Kiuru vinoilee.

Työmaan keskeisimpiä haasteita on raitiovaunuliikenne, jota ei saa katkaista.

Moderni sisääntulo Tampereelle

Allianssissa tilaajana on ratainfrasta vastaava Väylävirasto. Myös Tampereen kaupunki kuuluu hankkeen rahoittajiin.

”Kaupunki on myös mukana allianssin johtoryhmässä, mikä on tosi tärkeää. Ilman kaupungin mukana­oloa monet asiat katujen sulkemisesta lähtien olisi vaikea toteuttaa”, Matilainen huomauttaa.

Vaikka töitä tehdään asema-alueella, junien on kuljettava. Jatkuvasti vähintään viisi raidetta on oltava junien käytettävissä.

Kun työ on valmis, tamperelaiset saavat entistä­ ehomman asemamiljöön. Ratatöiden ohessa lähes 90 vuotta vanhaa asemarakennusta nykyaikaistetaan suojelukaavan mukaan. Asemalaiturit katetaan. Matka­keskusajattelu näkyy Itsenäisyydenkadun tunnelissa, johon rakennetaan ratikkapysäkki, josta matkaa voi jatkaa suoraan junalle.

”Asemasta tulee alati kaupunkikuvaltaan kehittyvän Tampereen arvoinen. Kun vieras tulee areenalle katsomaan peliä tai konserttia, hän tietää heti, minne on tullut”, Matilainen linjaa.

Vuonna 2021 valmistunut Nokia Arena sijaitsee Tampereen Kannella aseman eteläpuolella. Kaupunki­ puntaroi nyt aseman ja monitoimiareenan välisen ­alueen kaavavaihtoehtoja.

Kaupunkilaisten seassa luovivat työmiehet ovat ratapihan alueella tuttu näky.

Lisää torneja

Viime keväänä Tampere esitteli kahta asemakaava­muutoksen vaihtoehtoa. Tarkoitus on totaalisesti uudistaa rautatieaseman ja Nokia Arenan välinen alue.

Molemmissa vaihtoehdoissa alueelle muun muassa tuli­si paljon korkeita rakennuksia – toisessa vaihtoehdossa niitä tulisi myös junaratojen päälle kannelle samaan tapaan kuin miten areenakin on rakennettu.

Allianssissa yllättävätkin asiat saadaan yhdessä ratkaistua nopeasti. Kreaten työmaapäällikkö Juuso ­Siuko (oik.) käy läpi urakan tuoreita kuulumisia.

Allianssi on vaativalla työmaalla vahva

Väyläviraston projektipäällikkö Jetro Matilainen on löytänyt ratapihan työmaalla itsestään uuden puolen: hänestä on tullut allianssimallin vahva kannattaja.

”Olen ollut skeptinen, sillä isoihin alliansseihin liittyy paljon sellaista kokoustamista ja asioiden kehittämistä, joita kutsun allianssihumpaksi”, Matilainen hymyilee.

Vieressä istuva Kreaten projektipäällikkö Jussi Kiuru ymmärtää Matilaista hyvin. Hän huomauttaa, että pieniin tai toteutustavaltaan yksinkertaisiin töihin allianssi on turhan raskas, koska se vaatii paljon suunnittelua alkuvaiheessa. Allianssin hyödyt nousevat esiin Tampereen ratapihan kaltaisilla monimuotoisilla työmailla, jotka sijaitsevat rakentamisen kannalta hankalissa paikoissa.

”Allianssin etu on yksinkertaisesti siinä, että heti­ alusta asti niin tilaajan tarpeet, yhteydet ja tekijäpuolenkin osaaminen saadaan valjastettua hankkeen käyttöön”, Kiuru kiteyttää.

Kun työn edetessä yhteydenpito on jatkuvaa ja ihmiset tuttuja, työ sujuu. Tampereella rakentamisen ­aikana puretaan tai muokataan 1930 – 1980-luvuilla rakennettua infraa.

”Yllätyksiä tulee rakentaessa aina. Kun tehdään yhdessä, ongelmiin löydetään omalla porukalla ratkaisu nopeasti, kun vastauksia ei tarvitse kysellä ulkopuolisilta”, Matilainen sanoo.

Teksti ja kuvat Juho Paavola