Kiinteistöjen salaojajärjestelmien remonttipaineet ovat kasvaneet reippaasti. Vesien hallinta on suunniteltava aiempaa huolellisemmin, kun sademäärät kasvavat.

Espoon Mankkaalla vuonna 1982 rakennetun rivitaloyhtiön seinänvieret on kaivettu paljaaksi. Montun pohjalla uusia käyttö­vesiputkia urakoivat isä ja tytär, Jan ja Tiina Skogström.

”Vaihdamme talon ulkopuoliset käyttövesiputket­ muovisiin. Vanhat kupariputket olivat jo päässeet huonoon kuntoon”, Jan Skogström kertoo.

”Vanhat kupariputket olivat jo päässeet huonoon kuntoon”, Jan Skogström kertoo. Kuvassa myös tytär Tiina Skogström.

Skogströmien sarka on salaojaremonteille tyypillinen lisätyö. Vaikka urakka suunnitellaan hyvin, laajemmin vanhan talotekniikan kunto paljastuu vasta, kun kaivurit ryhtyvät töihin.

”Käyttövesiputkien kunto tuli yllätyksenä. Koska­ yhtiössä on joka tapauksessa tulossa vastaan käyttövesiputkien remontti, oli järkevää uusia kunnan liitoksesta talolle johtavat putket samoilla kaivuutöillä”, Molarum Salaojat Oy:n toimitusjohtaja Joonas Kumpula sanoo.

Kumpula on huomannut, että yllättävissä lisätöissä taloyhtiöiden välillä on eroja. Toiset katsovat tiukalle vedettyä budjettia, toiset remontoinnin ja yh­tiön arvoa kokonaisuutena.

”Hyvä olisikin, jos budjettiin laskettaisiin jo suunnittelun alussa riittävästi varaa yllätyksille”, Kumpula suosittelee.

Suomessa remontoidaan nyt paljon 30 – 50 vuotta vanhoja rivitaloja ja niiden salaoja­järjestelmiä. Uusikin järjestelmä vaatii säännöllistä huoltoa, muistuttaa ­Molarumin toimitusjohtaja Joonas Kumpula.

Ennen rakennettiin liian lähelle pintaa

Molarumin työsarka Mankkaalla on tyypillinen salaojaurakan kohde. Usein remontti tulee taloyhtiössä eteen, kun rakennus alkaa oireilla.

”Aletaan huomata kosteutta, siitä syntyviä hajuja ja maalien rapistumista. Osin kyse on salaojien ikääntymisestä, mutta myös puutteellisesta rakentamisesta. Vastaan tulee vuosituhannen vaihteen kohteita, joissa salaojat on asennettu liian korkealle”, kuvailee suunnittelija Annika Elfström-Heinonen korjaus­rakentamisen konsulttiyhtiö Copla Oy:stä.

Nyt remontoidaan 1970- ja 1980-luvulla rakennettuja rivitaloja. Kun maata aletaan kaivaa, paljastuvat niin kulumiset kuin eri aikakausien rakennustapojen väliset erot. Vanha yksinkertainen putki on usein hajonnut kivien, juurien ja maaperän paineesta. Sokkelin luota puolestaan puuttuvat usein patolevyt ja sepelistä tehty kapillaarisulku. Niitä tarvitaan estämään kosteuden pääsy rakenteisiin.

”Tekemistä riittää niin paljon kuin ehdimme vain tehdä. Kun noin 400 000 asuin- ja 200 000 teollisuuskiinteistön korjausvelat lasketaan yhteen, niin kyllä­ Suomessa salaojitettavaa riittää”, Joonas Kumpula ­toteaa.

Mankkaan rivitalon uudet salaojaputket kestävät ­ar­violta 50 vuotta. ”Putket on hyvä kuvata ja huuhdella 15 vuoden välein. Silloin ne kestävät”, Kumpula sanoo.

Lisääntyvä sademäärä luo painetta

Kiinteistöjen kosteudenhallinnan suunnitteluun vaikuttavat myös ilmastonmuutoksen lisäämät riskit.
”Sateiden määrä on lisääntynyt, ja yksittäiset sateet ovat kovempia. Vanha kiinteistöinfra ei pysy perässä”, Kumpula sanoo.

Lisääntyvät sateet ja yhä kosteammat talvet lisäävät maan pintakerrosten kosteutta ja hulevesien määrää.
”Ilmastonmuutos on asia, joka on otettava remonttien suunnittelussa yhä paremmin huomioon”, Elfström-Heinonen sanoo.

Salaojat pääasiassa ohjaavat pohjavedestä johtuvaa kosteutta pois rakennuksen luota. Hulevesiä ei kuitenkaan saa unohtaa. Vuodesta 2017 alkaen kunnat ovat edellyttäneet, että taloyhtiö rakentaa salaoja­remontin yhteydessä hulevesien imeytyskentän tai niiden virtausta hidastavan keräyssäiliön. Siihen puolestaan tarvitaan rakennuslupa.
”Kaupunkialueella sadevesi ohjataan kunnan hulevesiverkkoon. Imeytystä ja hidastusta tarvitaan juuri siksi, että hulevesiverkostot eivät muuten pysy kasvavan sademäärän perässä”, Elfström-Heinonen sanoo.

Hyvä maine on parasta huoltoa

Mankkaan rivitalon uudet salaojaputket kestävät ­ar­violta 50 vuotta.

”Nykyaikainenkin järjestelmä vaatii kuitenkin huoltoa. Putket on hyvä kuvata ja huuhdella 15 vuoden välein. Silloin ne kestävät”, Kumpula sanoo.

Kumpula ja Elfström-Heinonen ovat huomanneet monessa kohteessa saman ilmiön: iän puolesta salaojien pitäisi olla kunnossa, mutta rakentamisen virheiden tai huollon laiminlyöntien vuoksi niiden käyttöikä onkin jo lopuillaan. Kumpula suosittelee, että kaikki vähänkin vanhemmat putket kuvataan ja tutkitaan.

”Samaan aikaan alan iso ongelma on ylikaupallinen myynti ja ihmisten pelottelu, mitkä syövät mainetta ja uskottavuutta. Vaikka remontteja tehdään kaupallisesti, asiat ja riskit on viestittävä rehellisesti ja suunniteltava kokonaisuuden kannalta paras toteutus­tapa”, Kumpula korostaa.

Teksti ja kuvat Juho Paavola