Lujatalo urakoi Betania-talona tunnettua yli satavuotiasta kiinteistöä päiväkodiksi Helsingin kantakaupungissa. Sisäilmaongelmien ja heikohkon rakenneteknisen kunnon takia tyhjillään ollut rakennus on pitkän historiansa aikana ollut monenlaisessa käytössä.

Helmikuussa 2025 käynnistynyt Betania-talon­ työmaa Helsingin Punavuoressa on tarjonnut korjauskohteille ominaisia tavan­omaisia ”yllätyksiä”: kellarista löytyi kreosoottia ja välipohjista vanhat orgaanisesta materiaalista valmistetut lämmöneristeet. KVR-urakoitsijana toimii Lujatalo Oy.

”Haitta-aineiden odotettua lievästi suurempi määrä ei juurikaan ole aikatauluun vaikuttanut. Sen sijaan puisten välipohjien yllättävän laajat lahovauriot ovat vieneet enemmän aikaa kuin olimme arvioineet. Väli­pohjien puhdistaminen sammalesta, turpeesta, ­vanhoista sanomalehdistä ja muusta sekalaisesta eristysmateriaalista yhdistettynä lahovaurioisten rakenneosien uusimiseen on ehkä merkittävin tahdistava tekijä koko urakassa”, kertoo Lujatalon työpäällikkö Teemu Komulainen.

Alapohjan puhdistus vie aikaa.

Yllätyksiin on osattu varautua

Pitkän historian lisäksi talolla on ollut monta erilaista käyttäjää ja käyttötarkoitusta: eriasteista muuntorakentamista on tehty jo kauan ennen kuin koko termi edes tuli yleiseen käyttöön. Yllätyksiin on sopimusteknisesti varauduttu, ja niiden täsmällinen ratkaiseminen perustuu Komulaisen mukaan urakoitsijoiden ja tilaajana toimivan Helsingin kaupungin sekä suunnittelijoiden hyvään yhteistoimintaan.

Arkkitehtisuunnittelusta vastaa JKMM Oy ja rakennesuunnittelusta Ramboll Finland Oy. Rakennesuunnittelija ja arkkitehti ovat tällaisten muutosten varalta tiiviisti mukana myös työmaan aikana. Joka toinen viikko pidetään suunnittelukokous, ja avainsuunnittelijat vuorottelevat viikoittaisilla työmaakäynneillä.

”Olemme onnistuneet ennakoimaan näitä tilanteita niin, että muutossuunnitelmaa yleensä viikon tai pari odottaessa voimme edetä jossakin muussa työsuoritteessa kokonaisaikataulun kärsimättä”, sanoo Lujatalon vanhempi työnjohtaja Mikael Piittinen.

Työmaajohdon mukaan tahtituotanto ei tämäntyyppisessä eli vähän toistuvuutta sisältävässä urakassa tule kysymykseen. Tiukimmaksi mahdolliseksi puristettu aikataulu saadaan toteutettua juuri ­oikealla työvaiheistuksella ja muutoksiin varautumisella. Aikataulun mukaan työmaa valmistuu loppusyksyllä 2026.

Lujatalon vanhempi työnjohtaja Mikael Piittinen (vas.) ja työnjohtaja Eemeli Piispa tutkivat purkusuunnitelmaa.

Mittatarkistuksia ja löytöjä

Nykypäivän tapaan työmaan ensimmäisiä vaiheita oli koko rakennuksen mittaaminen. Mittaustuloksista muodostettu pistepilvi skannattiin, ja näin saatuja­ arvoja käytettiin arkkitehti- ja rakennesuunnitelmien lähtötietoina.

”Vanhojen suunnitelmien mukaiset korkeusasemat poikkesivat osittain todellisuudesta. Yhtenä syynä tähän oli puisten ala- ja välipohjapalkkien vinous. Kun tämä korjattiin, mittamaailma saatiin stemmaamaan”, kertoo Lujatalon työnjohtaja Eemeli Piispa.

Piispa vastaa työmaalla paitsi mittojen täsmäämisestä myös logistiikan täsmällisyydestä. Logistiikkakalenteri antaa tavarantoimittajalle tunnin aikaikkunan, jolla välillä kuorman pitää saapua työmaalle. Luonteva syy tälle käytännölle on eteläisimmän Helsingin pihojen ja katujen ahtaus.

Työmaan alkuvaiheessa eli purkutöiden aikana liikenne suuntautui työmaalta pois. Yleensä asialla oli kuljetusyhtiö, kerran myös poliisi. Alapohjan purun ­aikana yhdestä kohdin nimittäin löytyi luita. Löydöstä piti tietysti ilmoittaa poliisille, jotta saataisiin selvyys siitä, ovatko luut kuuluneet ihmiselle vai jollekulle muulle kookkaalle nisäkkäälle.

”Toistaiseksi ei ole kuulunut mitään, joten voinemme olettaa, että löydetyt luut eivät ole peräisin ihmisestä”, Teemu Komulainen pohtii.

Uusi kaukokylmälinja rakenteilla Merimiehenkadulla syyskesällä. Oikealla on Telakkapuisto.

Talveksi lämmöt päälle

Samaan aikaan työmaan edetessä Helsingin kaupunki on rakennuttanut talon vieressä uutta kaukojäähdytyslinjaa sekä uusinut vanhaa kaukolämpölinjaa katuliittymästä sisäseinän tasolle. Betania-talossa saatiin syksyllä lämmöt päälle.

”Syksyllä työmaan töiden painopiste on siirtynyt sisätöiden puolelle, muun muassa välipohjatöihin, väliseinätöihin ja talotekniikkaan”, Komulainen kertoo.

Syksyllä vesikatto saatiin taas umpeen. Katosta purettiin työmaan alkuvaiheessa noin 30 prosenttia katon huonon kunnon takia sekä uusien IV-konehuoneiden vuoksi. Osittain purettu katto oli pidettävä auki, kunnes Betania-talon neljä uutta ilmanvaihtokonetta­ toimitettiin työmaalle ja haalattiin kattoaukosta sisään käyttöpaikkoihinsa.

Karri Paalanen piikkaa vanhaa tiiliseinää.

Kun talotekniikkatyöt syksyllä käynnistyivät täydessä laajuudessaan, työmaan työntekijämäärä kasvoi. Kaikki työntekijät käyvät ensin läpi yleisperiaatteet tarjoavan e-perehdytyksen. Varsinainen työmaakohtainen perehdytys on sitten vuorossa ennen töiden aloittamista.

Ensi kesäksi jää muun muassa katujulkisivun kunnostus. Julkisivu on kaupunkikuvalautakunnan arvokkaaksi noteeraama, eikä siihen siksi saa tehdä näkyviä muutoksia. Myös rakennuksen porraskäytävät ovat suojelun piirissä – ja tästä syystä talon remontin aikana myös erityisen järeästi suojattuja.

Erikoinen julkisivu, monipuolinen historia

Merimiehen- ja Perämiehenkadun kulmassa Telakkapuiston vieressä sijaitsevalla Betania-talolla on huo­miota herättävä julkisivu ja monipuolinen historia. Sen rakennutti Kaupunkilähetys. Arkkitehti K. A. Wreden suunnittelema rakennus yhdistelee uusgoottilaisia ja maurilaisia piirteitä. Sen viralliset avajaiset olivat vuonna 1904. Ensimmäisinä vuosikymmeninä siellä oli muun muassa lastenseimi, turvakoti, työtupa ja kansankeittiö. Talossa oli myös kirkkosali, josta myöhemmin tuli juhla- ja teatterisali.

Talo siirtyi Helsingin kaupungin omistukseen vuonna 1949. Siellä toimi muun muassa sivukirjasto. Rakennusta remontoitiin edellisen kerran vuosituhannen vaihteessa. Ennen väliaikaista sulkemistaan ja laajaa remonttia talossa toimi samanaikaisesti päiväkoti ja teatteri. Betania-talo palveli vielä viime vuosikymmenellä myös yhteisö- eli asukastalona.

Teksti ja kuvat Vesa Tompuri