Rakennustaito
2.1.2026
Suomalaiset muuttivat suurin määrin Yhdysvaltoihin 1800-luvun lopulta aina 1920-luvulle saakka.
New York ei ollut suurin suomalaiskeskittymä Yhdysvalloissa, sillä sen edelle menivät esimerkiksi Michiganin tai Minnesotan kaivos- ja metsäseudut. Suurkaupungilla on kuitenkin siirtolaisuuden historiassa oma merkityksensä erityisesti, koska paljon suomalaisia työskenteli etenkin satamissa ja rakennustyömailla.
1900-luvun alussa, erityisesti 1920-luvulla, monet suomalaiset asettuivat New Yorkissa asumaan Harlemin ohella myös Brooklynin Sunset Parkiin, sillä rakennustöitä oli paljon tarjolla. Yhteisöä palvelivat suomalaiset yritykset. Monet suomalaiset asuivat rakentamissaan osuuskuntataloissa, jotka olivat Yhdysvaltojen ensimmäisiä asunto-osuuskuntia.

Imatra Societyn eli Imatra-yhdistyksen Brooklynissa perusti rakennusinsinööri John A. Koski vuonna 1890. Yhdistys perusti Imatra Hallin vuonna 1908. Rakennus toimi samalla ensimmäisenä työnvälityspisteenä, joka tarjosi työtä rakennusalan ammattimiehille. Uuteen taloonsa yhdistys hankki myös oman sähkökoneen, joka tuotti sähköä rakennukseen. Tapaus oli historiallinen Finntownin mäellä.
Alku ja Alku Toinen muodostivat New Yorkin ensimmäiset voittoa tavoittelemattomat osuuskuntamuotoiset taloyhtiöt, jotka olivat ensimmäisiä laatuaan koko Yhdysvalloissa. Osuuskunnat sijaitsivat aivan puiston itäpuolella, ja ne perustettiin aikana, jolloin aluetta kutsuttiin nimellä Finntown suuren suomalaisväestön vuoksi.
Sen sijaan, että olisivat asuneet vuokralla aikakauden tyypillisissä vuokrakasarmeissa, 16 suomalaisperhettä päätti yhdistää rahansa rakentaakseen omat kerrostalonsa ja perustaakseen asumisosuuskunnan nimeltä Finnish Home Building Association vuonna 1916. Heidän ensimmäinen osuuskuntamuotoinen asuinrakennuksensa oli nimeltään Alku, ja muutamaa vuotta myöhemmin valmistui Alku Toinen (Alku II).
Vuoteen 1926 mennessä alueella oli jo 25 suomalaista osuuskuntaa, ja idea levisi ympäri New Yorkia.

Monet suomalaiset miehet työskentelivät rakennuksilla työmiehinä, erityisesti tiilenkantajina, muurareina ja puuseppinä sekä kaivutöissä. Osa suomalaisista rakennusmiehistä eteni urallaan pienyrittäjiksi. He perustivat rakennus- ja remonttiyrityksiä, jotka toimivat lähinnä Brooklynissa ja New Yorkin lähialueilla.
Suomalaiset rakensivat sekä pilvenpiirtäjiä että pienempiä taloja. Pieniä rakennuksia tehtiin urakkatyönä, kun taas pilvenpiirtäjiä rakennettiin tuntipalkalla.
Kun Manhattanin pilvenpiirtäjien rakentaminen alkoi, työmaille saapuivat ensin ”pohjantekijät”, joiden joukossa oli runsaasti suomalaisia. He rakensivat laudoitukset betonivaluja varten. Tämän jälkeen työmaalle tulivat ”rautamiehet”, jotka kokosivat rakennuksen teräsrungon.

Suomalainen rakentaja eli karpenteri pyrittiin yleensä sijoittamaan työpariksi toisen suomalaisen kanssa – jo yksistään kielitaidon vuoksi. Suomalaiset kaipasivat uudessa maassa toistensa seuraa ja ottivat mielellään muita suomalaisia töihin yrityksiinsä tai pestautuivat toisen suomalaisen palvelukseen.
Suomalaisia pidettiin ahkerina työntekijöinä, ja juuri kovan työnteon ansiosta valtaosa suomalaisista siirtolaisista menestyi hyvin. Yritystoiminta periytyi usein myös seuraavalle sukupolvelle. Siirtolaiset tiesivät jo Suomesta lähtiessään, että uudessa kotimaassa piti olla ahkera menestyäkseen.
Kun lama pysäytti rakennustyöt syksyllä 1929, New Yorkin suomalaisilla rakentajilla oli edessään kovat ajat. Monilla työttömyys kesti vuosia. Vasta 1930-luvun puolivälin jälkeen talouselämän pyörät alkoivat jälleen pyöriä, ja myös rakentajille löytyi töitä.
Toinen maailmansota käynnisti sotatarviketeollisuuden, ja monet karpenterit siirtyivät tehtaisiin. 1980-luvulla New Yorkin työmailla ei juuri enää ollut suomalaisia rakentajia, mutta rakennusurakoitsijoiden joukossa oli yhä joitakin suomalaissyntyisiä yrittäjiä.
Teksti Tuula Vuolle-Selki kuvat Clio ja Siirtolaisinstituutti
Lähteet:
Repo, Hilja, ”Ryysylästä Lännen kultalaan”. Suomalaiset siirtolaiset Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Pro gradu -tutkielma. Yhteiskuntapolitiikka. Yhteiskuntatieteiden laitos. Itä-Suomen yliopisto. Toukokuu 2022.
Tommola, Esko. Uuden maan rakentajat. New Yorkin suomalaisten tarina.
Keuruu 1989.
Paige Cowett 12.9.2017. Birth of the NYC Co-op. Thank You, Finland! WNYC News. Published by WNYC News: www.wnyc.org/story/birth-nyc-coop-thank-you-finland
By Esther Wang. Bread + Butter Socialism: A History of Finnish-American
Co-ops: aaww.org/finntown-esther-wang
Tuuri, Antti. Taivaanraapijat. Helsinki (Otava) 2005.
New Yorkin uutiset 25.5.1911, s. 4.
fi.wikipedia.org/wiki/Imatra-yhdistys
Selostus ins. M. Muoniovaaran 2 p:nä lokakuuta 1925 S. Rakennusmestariliiton Helsingin osaston kokouksessa pitämästä esitelmästä. Rakennustaito 21/1925 Kuten muistettaneen, herätti 10 p:nä lokakuuta 1923 sattunut telineonnettomuus Kymijoen rautatiesillan rakennuksella aikanaan suurta...
Rakennus- ja kiinteistöala käyttää vuosittain noin puolet maailman raaka-aineista ja aiheuttaa yli kolmanneksen kasvihuonekaasupäästöistä. Silti EU:n kierrätystavoite – 70 prosenttia rakennus- ja purkujätteestä – vaatii ponnisteluja vielä Suomessa: jäämme alle 60 prosentin ja...
Vierailemme tässä lehdessä Jyväskylän kaupunginteatterin työmaalla. Remontissa ja laajennuksessa on ollut tärkeää ottaa huomioon Alvar Aallon arkkitehtuuri, vaikka rakennusta eivät vaativimmat suojelumääräykset koskekaan. Teatteritalon ilmettä kirkastetaan, mutta Aallon...
Selostus ins. M. Muoniovaaran 2 p:nä lokakuuta 1925 S. Rakennusmestariliiton Hel...
Suomalaiset siirtolaiset rakensivat New Yorkissa pilvenpiirtäjiä ja muita taloja...
Rakennus- ja kiinteistöala käyttää vuosittain noin puolet maailman raaka-aineist...