Suomi uudistaa isolla budjetilla sotilaskenttiä ja varalaskupaikkoja F-35-hävittäjiä ja Nato-liittolaisia varten. Rissalan tukikohdassa ovat käynnissä laajat muutostyöt. Lisäksi viereisen valtatien perusparannukseen sisältyy myös uudentyyppisen varalaskupaikan rakentaminen.

Siilinjärven Rissalassa, Karjalan lennoston käyttämällä Kuopion lentoasemalla tehdään mittavia rakennustöitä. Esimerkiksi sotilaslentokentän pidennykseen sekä sähköistykseen upposi kaapelia 13 kilometriä. Kiitotien päällystys uusittiin. Maarakennusurakoiden reaaliaikainen digitaalinen tahdistus on osaltaan buustannut sotilaslentokentät ennätysajassa vastaamaan Nato-jäsenyyden tuomia vaatimuksia yhteensopivuudesta. Myös rahalliset panostukset ovat mittavia.

Amerikkalaisia rakenteellisia vaatimuksia Karjalan lennoston komentaja eversti Johan Anttila kommentoi tiukahkoiksi ja ”varmistaviksi”.

Karjalan lennoston soti­laslentokenttää Rissalassa uudistetaan vastaamaan parem­min F-35-hävit­täjien ja Nato-jäsenyyden tarpeita. ”Työn sujuvuutta edesauttaa se, ettemme ole olleet kulukarsinnan kohteena”, sanoo lennoston komentaja, eversti Johan Anttila.

Lisää luolastoja

Lentokentän muutostöissä tehdään muun muassa lentokoneiden seisontapaikkoja ja rakennetaan uusille F-35-hävittäjille suurennettuja luolastoja. Sen siivet eivät taitu Hornetien tapaan.

”Luolatiloja tulee jonkin verran lisää”, Anttila sanoo.

Ilmavoimat varmistaa muutoksin, että uusi hävittäjä pystyy turvallisesti operoimaan konetyypin vaatimusten mukaisesti.

”Alueet, joissa pian operoidaan Lockheed Martin F-35 -kalustoa – säilytetään koneita tai sen tuottamaa tietoa – ovat valmistajan vaatimusten mukaisia. Nämä työt käsittävät pääsääntöisesti ratojen kantavuuskorjauksia.”

”Koko tukikohta-alueen kehittämiseen ja rakentamiseen on käytetty tai käytetään lähivuosien aikana noin 300 miljoonaa euroa”, Anttila valottaa.

Tilat erityissuojattavalle tiedolle

Karjalan lennoston komentaja vahvistaa, että ”F-35-kalustoon ja sen käyttöön liittyen löytyy erityissuojattavaa tietoa, ja tähän tarpeeseen rakennetaan tarvittavat tilat.”

”Kiitoteiden, varalaskupaikkojen ja rullausteiden osalta Lockheed Martin ei muuten erikseen aseta vaatimuksia tai kontrolloi niitä”, Anttila lisää.

Suomi käyttää täsmäohjuksia jo nykyisissä F/A-18 Hornet -hävittäjissä. Näillä näkymin Ilmavoimat varustaa myös tulevat F-35-hävittäjänsä huipputeknologisten AGM-158 JASSM -ohjusten laukaisuvalmiudella. Syvälle luoliin varastoidaan näitä uuden polven häiveohjuksia, joilla voi iskeä 350 kilometrin päähän peräti muutaman metrin osumatarkkuudella.

Varalaskupaikka jää pimeäksi

Anttilan mukaan Suomella pitää olla valmius ottaa vastaan laskupaikoilleen myös Nato-liittolaistemme pommikoneita. Näitä vieraita varten löytyy erityisiä seisontapaikkoja, mutta myös kiito- ja rullausteitä.

Näiden varalaskupaikkojen teknologiasta Anttila on niukkasanainen.

”Riittävät valmiudet toiminnan mahdollistamiseksi. Tarvittaessa siirretään paikan päälle lentotoimintaa tukevia järjestelmiä.”

Varalaskuun varataan kahden kilometrin pätkä viereisen valtatie 9:n uudistettavasta osuudesta Lotteisen ja Jännevirran välillä Siilinjärvellä. Tämä tieosuus jää ilman valaistusta eli tässä mielessä se poikkeaa ­aiemmin rakennetuista varalaskupaikoista.

”Kuitenkin syy siihen, että valaistus jää tekemättä varsinaiselle varalaskupaikalle on lentotoiminnan estevarat – ei konetyypin vaatimukset tämän seikan osalta”, Anttila lisää.

Suomen tulevissa hävittäjissä on lukuisia haasteita aiheuttavia eroja verrattuna nykyisiin Hornet-koneisiin. Anttila kuitenkin korostaa, että F-35-kalusto pystyy tarvittaessa operoimaan normaaleilta kiitoteiltä ja varalaskupaikoilta.

Ilmavoimien mukaan Vt 9:n perusparannus, F-35-hävittäjien varalaskupaikka, nykyisen kiitotien uusi päällyste sekä siihen liittyvät parannukset sekä muu kehittäminen yksin nielevät vajaat 100 miljoonaa euroa.

Valtatie 9:n työmaalla käytetään Infrakit-ohjelmaa, joten digitaalinen kaksonen alkaa olla arkipäivää. Oheisinformaatio rakennuskohteista on kuitenkin vielä puutteellista.

Tietyömaalla käytössä kaksisuuntainen datayhteys

Valtatie 9:n parannusurakka Siilinjärvellä Lotteisen ja Jännevirran alueella tarjoaa kehitysnäkymiä reaaliaikaiseen kaksisuuntaiseen datayhteyteen työkoneiden ja suunnittelumallin välillä. Urakkaan sisältyvät muun muassa nykyisen ohituskaistaosuuden tuntuva pidentäminen, uusi eritasoliittymä, ja Karjalan lennoston varalaskupaikka.

Työmaalla on käytössä Oulun yliopistossa kehitetty Infrakit. Alusta on ollut maaurakoinnissa käytössä useita vuosia. Kuitenkin vasta nyt se alkaa näyttää digitaaliselta kaksoselta: suuret työmaat elävät dynaamisena tietomallina, ja kaikkia työvaiheita voidaan kontrolloida, mitata ja analysoida.

”Aivan kaikkea tarvittavaa dataa ja tietoahan alustassa ei vielä ole. Tämä puoli, ominaisuustieto eli esimerkiksi kaapelointien tyyppimerkkien ja koodien mukaan tuominen järjestelmään, ei toimi, sanoo projektipäällikkö Harri Liikanen Väylävirastosta.

Projektipäällikkö Harri Liikanen Väylävirastosta on vakuuttunut, että suuri urakka, Lentokentäntien liittymän ja nykyisen Jännevirran ohituskaistaosuuden jatkaminen, valmistuu uuden teknologian ansiosta ajallaan vuonna 2026.

Väyläviraston mukaan Infrakitin ominaisuustiedolla rikastetulla datalla olisi myöhemmin korjausrakentamisessa paljon käyttöä.

Infrakit Group Oy:n myyntipäällikkö Toni Louhisola sanoo, että apuohjelmien ohjelmistoyhteensopivuutta on kenties vaikeutettu tarkoituksellisesti. Tietotekniikan maailmassa kilpailussa on alusta asti tavattu vähemmän terveitä piirteitä.

Suuressa urakassa, jossa maata siirtyy nyt 1,5 miljoonaa kuutiometriä, työvaiheiden tahdistaminen saattaa olla haastavaa.

”3D-tietomallin koordinaation kehittyminen on pitkä tarina, kai kymmenisen vuotta, jona aikana olemme oppineet saamaan Infrakit-alustasta sen tarjoamat hyödyt irti. Nyt se toimii tuloksen tekijänä”, toteaa Vt 9:n pääurakan työmaapäällikkö Kalle Willman GRK Suomi Oy:stä.

”Kaikilla koneurakoitsijoilla tämä perusvalmius alkaa olla,” Willman sanoo.

Väyläviraston Liikanen toteaa, että mittakepit ovat hävinneet työmailta jo tyystin.

”Pystymme esimerkiksi reaaliaikaisesti tarkistamaan työkoneen maansiirtojen tason sekä kaapelinkaivun linjan täsmällisyyden sentilleen.”

Teksti Reijo Holopainen Kuvat Reijo Holopainen ja Infrakit Group