Korjausrakentaminen on yhä enemmän strateginen valinta, jossa yhdistyy historia, vastuullisuus ja tulevaisuuden tarpeet. Korjausmarkkinat 2025 -tapahtuma keräsi maaliskuun lopussa alan ammattilaiset yhteen Helsingin Vanhalle ylioppilastalolle.

Korjausrakentaminen on nykyään lähes yhtä merkittävä talouden sektori kuin uudisrakentaminen – sen vuosittainen markkina on noin 16 miljardia euroa. Korjaamalla voidaan vaikuttaa nopeasti ja tehokkaasti rakennettuun ympäristöön: parantaa sen toiminnallisuutta, pienentää energiankulutusta ja vähentää hiilijalanjälkeä.

Merkittävä osa Suomen rakennuskannasta on rakennettu vuoden 1960 jälkeen. Vaikka rakennuksia on korjattu aina, suuren mittakaavan korjaaminen lähti kasvuun 1990-luvulla.

”Tämän päivän uudiskohde on tulevaisuuden korjauskohde”, korostaa pitkään Constilla toimialajohtajana työskennellyt Jukka Mäkinen.

Hän arvioi, että rakennusten purkaminen on viime vuosina lisääntynyt Suomessa.

”Siitä on tullut suorastaan muotia. Usein korjaaminen on kuitenkin edullisempaa kuin uudisrakentaminen.”

Vertailukohdaksi Mäkinen ottaa Keski-Euroopan vanhan rakennuskannan.

”Ei siellä rakennuksia kovin usein pureta, vaan uusikin toiminta sovitetaan vanhoihin rakennuksiin.”

Suojelu tuo syvyyttä

Vanhojen rakennusten kohdalla puhutaan paljon korjausvelasta. KIRA-kasvuohjelman johtaja Mia Toivasen mielestä sanalla on turhan negatiivinen leima.

”Korjausrakentaminen pitää nähdä myönteisenä tekona – se pelastaa kiinteistökantaa.”

Omat ehtonsa korjausrakentamiselle asettaa suojelu. Pylon Rakennus Oy:n tekninen johtaja Esa Tammio suhtautuu suojeluun myönteisesti.

”Rakennuksen historia pitää tuntea, se on perusta onnistuneelle korjaustyölle. Aiempia ratkaisuja pitää kunnioittaa ja uudet ratkaisut pitää pyrkiä yhteensovittamaan niiden kanssa. Myös hyvä yhteistyö Museoviraston kanssa on tärkeää”, hän linjaa.

NCC:n korjausrakentamisen suunnittelupäällikkö Ville Laankosken mielestä suojelu tuo tekemiseen syvyyttä. Rakennuksen historiatietojen hankkiminen voi olla melkoista salapoliisityötä, ja tiedot voivat olla pirstaleisina eri arkistoissa. Usein tieto lisääntyy vasta purkamisvaiheen myötä.

”Korjauskohteilta vaaditaan paljon. Niiden pitää myös pystyä kilpailemaan myös uudiskohteiden kanssa”, Laankoski muistuttaa.

Uudisrakentamisessa trendinä on nykyään muuntojoustavuus, eli rakennusten pitäisi soveltua useampaan käyttötarkoitukseen. Jukka Mäkinen suhtautuu tähän varovaisesti.

”Suurin osa rakennuksista pysyy siinä käytössä, mihin ne on ajateltu, eli asuinrakennus on asuinrakennus jatkossakin. Tämä tuo osaaville korjaajille töitä.”

Korjausrakentamisesta vientituote

Rakentamisen ympäristövaikutuksista puhutaan nykyään paljon. Korjausrakentaminen nähdään uudisrakentamista ympäristöystävällisempänä vaihtoehtona.

”Rakentamisen ratkaisut vaikuttavat merkittävästi siihen, millaista elämä tällä pallolla jatkossa on”, Mäkinen muistuttaa.

Ilmarisen rakennuttajapäällikkö Niina Nurmisen mukaan rakennusliikkeet ovat tehneet ilmastotyötä jo pitkään.

”Asiakkaat osaavat vaatia rakentajilta vastuullisuutta. Se tuo sellaista myönteistä julkisuutta, jota ei edes rahalla saa.”

Suomalainen korjausrakentamistaito voisi olla myös vientituote, visioi Suomen Aluerakennuttajat Saran toimitusjohtaja Salla Eckhardt.

”Suomi on digitalisaation edelläkävijöitä, ja täällä osataan hyvin englantia. Suomalaisilla on myös kyky yhteistyöhön. Kasvua löytyy ulkomailta, miksi emme menisi sinne”, hän kysyy.

Teksti ja kuvat Antti Pulkkinen