Purku-urakointi vaatii oikean kaluston ja ymmärrystä rakenteista. Vähintään yhtä tärkeää on löytää sijoituspaikat ja ostajat puretulle materiaalille. Kannelmäen peruskoulun purkutyömaa Helsingissä toimii rakennusosien uudelleenkäytön pilottihankkeena.

Viime vuosina purku-urakoinnin määrä on kasvanut. Samalla ala on kehittynyt ”isä, poika ja purkuvasara” -tyyppisestä yritystoiminnasta kiertotalouden mahdollisuuksia hyödyntäväksi liiketoiminnaksi, jossa on tunnettava jälleenmyyntikanavat sekä hallittava kierrätysmateraalien hinnoittelu ja siihen vaikuttavat tekijät.

Kannelmäen peruskoululla Länsi-Helsingissä urakoiva Purkupiha Oy on yksi esimerkki uudenlaisesta purkuyritystoiminnasta. Yhtiöllä on Lahdessa kierrätyslaitos, jonne se toimittaa työmailtaan sellaista purkujätettä, joka ei mene suoraan kierrätysmateriaaleja ostavalle asiakkaalle.

Staran pilottikohde

Kannelmäen koulun oppilaat ja opettajat kärsivät vuosien ajan heikkolaatuisesta sisäilmasta. Viime vuonna kaupungin oma rakennuttamisyksikkö Stara sai toimeksiannon koulun purkamisesta.”Kannelmäen koulu on (Helsingin kaupungin)­ ­Tilat-palvelun kierto­talouspilotti. Samalla kun ­uudelleen käytämme ­rakennusosia, kerrytämme mate­riaali- ja tuote­kohtaisesti kustannustietoa uudelleenkäytöstä ja sen kannattavuudesta”, kertoo työmaan valvoja Ville Tiisanoja Starasta.

Koulun runko on betonirakenteinen; kalkkihiekka-­ eli kahitiiltä on käytetty julkisivuissa ja väliseinissä. Koska kyseessä on massiivipurku eli koko rakennus puretaan perustuksiaan myöten, betonijätteen osuus työmaalla on noin 95 painoprosenttia kaikesta purkujätteestä.

”Kun kyse on massiivipurusta, rungosta kertyvän purkujätteen osuus on yleensä tuota suuruusluokkaa – ainakin, jos jatkokäyttö tapahtuu niin sanotussa Mara-kohteessa eli työmaalla, jonne on saatu ympäristölupa kierrätysmateriaalien, kuten betoni- tai tiilimurskeen käyttöön. Tällä työmaalla ei kuitenkaan tyydytty tähän jo vakiintuneeseen uusiokäyttöön, vaan keskityttiin hakemaan käyttöä myös sellaisille tuotteille ja materiaaleille, joille on perinteisesti ollut vaikea löytää ostajaa”, toteaa Purkupihan toimitusjohtaja Jussi Thomander.

Kannelmäen työmaalla betonin osuus kaikesta purkujätteestä on
95 painoprosenttia.

Uusi koulu tontille

Purettavan Kannelmäen koulun kahitiiliä pyritään käyttämään tontille nousevassa uudessa koulurakennuksessa. Uudelleenkäyttöä on suunniteltu tiilien lisäksi vanhoille puolapuille, desibelioville ja tavallisille välioville, puisille alakattolevyille sekä metallirakenteisille pukukaapeille. Tavoitteena on käyttää näitä tontille nousevassa uudessa koulurakennuksessa. Ensin pitää kuitenkin selvittää rakennusosien kelpoisuus, löytää niille varastotilat puoleksitoista vuodeksi ja kunnostaa kunnostuksen tarpeessa olevat osat.

”Purettu asbestimäärä oli tällä työmaalla runsaat viisi tonnia. Kaikkiaan vain muutamia prosentteja työmaan purkujätteestä jää kierrättämättä”, sanoo vastaava mestari Mikko Hulpio Purkupihasta.

Paljon myyntityötä

Urakan tilaaja ei ole läheskään aina yhtä aktiivisesti mukana edistämässä purkumateriaalien kierrätystä ja uudelleenkäyttöä, kuin miten Kannelmäen työmaalla nyt toimitaan. Silloin korostuu urakoitsijan oma ammattitaito materiaalien jatkokäytön varmistamiseksi.

”Purku-urakointi on pohjimmiltaan myyntityötä, ainakin urakan kannattavuuden näkökulmasta. Joskus myyntiaika on pitkä, kuten kokonaisten, muualle pystytettynä edelleen käyttökelpoisten hallien tapauksessa. Tällaisiakin meillä toisinaan on, kuten on myös vaikkapa kierrätettäviä sähkökeskuksia ja muuta tekniikkaa”, Purkupihan Thomander sanoo.