Ahtaalle tontille Helsingin ydinkeskustaan nousee kookas uudisrakennus, johon kaupunki keskittää eteläosien julkiset terveys- ja hyvinvointipalvelut. ”Kampin jättiterkkari” on mitoitettu palvelemaan peräti 140 000 asiakkaan toiminta-aluetta. Alueen työnaikaiset liikennejärjestelyt ja työmaalogistiikka ovat olleet vaativia ponnistuksia.

Monta pientä terveyskeskusta ja muuta toimipistettä korvaava Kampin terveys- ja hyvinvointikeskus rakennetaan metroaseman puretun lippuhallin ja sen viereisen aukion tontille. Lähes neljä vuotta kestävän työmaan projektinjohtourakoitsija on YIT Rakennus Oy. Työmaan toteutusvaihe käynnistyi Kampin metroaseman maanpäällisten osien purkutöillä sekä louhinnoilla tammikuussa 2024. Tätä ennen oli jo tehty esirakennustöitä, jotka tässä yhteydessä tarkoittivat pääasiassa maanalaisen talotekniikan väistötöitä.

”Työmaa sijaitsee Kampin metroaseman päällä. Tästä johtuu, että myös metron teknisiin järjestelmiin liittyvää tekniikkaa oli siirrettävä”, YIT:n projektinjohtaja Jukka Viinamäki toteaa.

Keskuksen valmistuttua metroaseman uusi läntinen sisäänkäynti sijaitsee keskuksen pääoven välittömässä läheisyydessä. Uudisrakennuksen vieressä sijaitsee Alvar Aallon viimeisiin töihin lukeutuva Sähkötalo. Se ja toinen naapuri, korkea Autotalo, muodostavat tiukan kaupunkikuvallisen lähtökohdan uudisrakennukselle. Esimerkiksi keskuksen etelänpuoleisen räystäslinjan pitää noudattaa Sähkötalon räystäslinjaa.

YIT:n projektinjohtajalle Jukka Viinamäelle (vas.), Kaupunkiliikenteen projektipäällikölle Lasse Vepsälle ja YIT:n vastaavalle työnjohtajalle Kalle Jääskeläiselle Kampin terveys- ja hyvinvointikeskus on ”kerran elämässä” -työmaa.

Vaativaa logistiikkaa

Kampin hankkeeseen sisältyy myös lähikatujen uusimista ja luonnollisesti työnaikaisia liikennejärjestelyjä, joissa työmaa on onnistunut. Osoitus ratkaisun toimivuudesta on työmaan valinta Vuoden Katutyömaaksi 2024.

Työmaankin näkökulmasta liikennejärjestelyjen onnistunut toteutus on avainkysymys, sillä logistisesti hankalampaa paikkaa on vaikea kuvitella. Varastointitilaa ei juuri ole. Siksi tavaratoimitukset on ajoitettava tarkasti logistiikkaurakoitsijan sähköisen kalenterin mukaisesti.

”Jonkin verran olemme joutuneet turvautumaan yöaikaisiin kuljetuksiin, mutta pääosin ne on tehty aamukuudesta alkaen”, kertoo YIT:n vastaava työnjohtaja Kalle Jääskeläinen.

Ajoittain töitä, etenkin suuria paikallavaluja, on jatkettu iltakahdeksaan asti, sillä valut on tietenkin tehtävä keskeytyksettä. Runkotöiden valmistuttua ei enää ole tarvinnut pahoitella iltaista melua työmaan lähiympäristön asukkaille suunnatuilla tiedotteilla.

Näin keskeisellä paikalla sijaitsevan työmaan viestinnän tarvetta töiden painopisteen muutos ei ole tietenkään vähentänyt – jo yksistään lähistöllä liikkuvien liikenneturvallisuudenkin takaamiseksi.

Vaativia yksityiskohtia on riittänyt logistiikassa myös työmaan sisällä, erityisesti maanalaisissa rakenteissa. Urakkaan sisältyy muun muassa metroaseman 40 vuotta vanhan liukuportaan uusiminen. Sijainti ei muutu vanhaan liukuportaaseen nähden, mutta uusimistyö oli tehtävä – myös siksi, että liukuportaaseen liittyvät betonirakenteet olivat ajan saatossa karbonatisoituneet.

Nostoille on tilaa, mutta ei yhtään liikaa.
Julkisivujen materiaalivalinnat on tehty kaupunkikuvan ja teknisen toimivuuden ehdoilla.
Työmaa on edennyt sisätyövaiheeseen.
Metroaseman liukuportaiden uusiminen on työmaan vaativimpia työvaiheita.
Korkeusasemien on oltava millintarkat.

Joukkoliikennejärjestelyt uusiksi

Logistiset haasteet oli otettava huomioon jo hankesuunnitteluvaiheessa, kun valittiin uuden rakennuksen sijaintipaikka.

”Sijaintipaikka tutkittiin huolellisesti tarveselvitys- ja hankesuunnitteluvaiheessa huomioiden toiminnallisuus, tekniikka ja kaupunkikuva”, kertoo projektinjohtaja Tuomo Salonpää Helsingin kaupungilta.

Työmaan valmistuttua Autotalon puoleiselle sivustalle muodostuu uusi aukio, joka toimii saattoliikennekäytön lisäksi jalankulkijoiden ja kevyen liikenteen reittinä.

Kaupunkiliikenne Oy:n projektipäällikkö Lasse Vepsä korostaa metron häiriöttömän kulun keskeistä merkitystä työmaan aikana. ”Suunnitteilla oleva Länsisataman pikaraitiotie kulkisi Sähkötalon vierestä, mikä entisestään vahvistaa Kampin merkitystä liikenteellisenä solmukohtana”, Vepsä lisää.

Mallinnetut suunnitelmat

Arkkitehti- ja pääsuunnittelusta vastaava PES-Arkkitehdit Oy päätyi julkisivuratkaisussaan vaaleisiin keraamisiin lankkuihin ja termoelementtiin. Rakennuksen muoto on toiselta pitkältä sivultaan kaareva. Tähänkin ratkaisuun on ympäristön rakennuksilla ja niiden sijainnilla ollut olennainen vaikutus. Katto puolestaan on pulpettikatto, johon ei saa sijoittaa mitään, mikä muuttaisi kaupunkikuvaa. Siksi uuden teräsrungon kannattelemat IV-konehuoneet on sijoitettu ylimpään kerrokseen.

Työmaa käyttää digitaalisena tietopankkinaan Dalux-järjestelmää, joka YIT:n Jukka Viinamäen mukaan mahdollistaa tavallista paremmin tietomallin käytön myös työmaalla, ei ainoastaan suunnittelussa.

”Työturvallisuus ja laadunhallinta on silti edelleen hoidettava toisin menetelmin. Siinä suhteessa tässä järjestelmässä on vielä kehitettävää”, hän toteaa.

Mallintamisen avulla kuitenkin voitiin eliminoida esimerkiksi taloteknisten asennusreittien ristiriitaisuudet, minkä ansiosta työt etenevät ilman suunnitteluvirheistä johtuvia viivytyksiä. Myöskään esimerkiksi tarvikkeiden toimitusajoissa ei ole ollut töiden kulkuun vaikuttaneita yllätyksiä.

Logistisesti hankalampaa paikkaa on vaikea kuvitella.

Paljon testaamista

Toteutusaikaa on jäljellä vielä yli kaksi vuotta. Tästä ajasta pääosa kuluu sisäpuolisiin rakenteisiin ja talotekniikkaan sekä metroaseman uuden läntisen sisäänkäynnin rakentamiseen keskuksen sisätiloihin.

Ennen koko työmaan luovutusta on vuorossa teknisten järjestelmien testaaminen, johon on aikataulun mukaisesti varattu noin puoli vuotta. On syytä olettaa, että se riittää, vaikka samassa yhteydessä on testattava myös metroaseman uuden sisäänkäynnin järjestelmät.

Teksti: Vesa Tompuri
Kuvat: Juho Kuva

Kampin terveys- ja hyvinvointikeskus

• Tilaaja: Kiinteistö Oy Helsingin Toimitilat sekä Kaupunkiliikenne Oy.
• Projektinjohtourakoitsija: YIT Rakennus Oy.
• Työmaan aikataulu: 1/2024–11/2027.
• Kokonaiskustannukset: noin 100 milj. euroa.
• Laajuus: 18 000 br-m2. 8 kerrosta ja 2 maanalaista kerrosta. Katutasossa liiketiloja.
• Rakennuttajakonsultti: Rapp Valvontakonsultit Oy.
• Pää- ja arkkitehtisuunnittelu: PES-Arkkitehdit Oy.
• LVIASPR-suunnittelu ja HKL-sähkösuunnittelu: Granlund Oy.
• Rakennesuunnittelu: Ramboll Finland Oy.
• Sähkösuunnittelu: Insinööritoimisto Stacon Oy.
• Paloturvallisuussuunnittelu: Sitowise Oy.
• LVIS-urakoitsija: Aro Systems Oy.
• SPR-urakoitsija: Paloff Oy.
• Purku-urakoitsija: Umacon Oy.
• Runkourakoitsija: TRB Oy.
• Julkisivu-urakoitsija: Metek Oy.
• Liukuportaat ja hissit, metroliukuportaat: Kone Oy.
• Maarakennusurakoitsija: Terrawise Oy.
• Valmisbetoni: Swerock Oy.
• Betonielementit: SBS Oy.