Korjausmarkkinat 2026 -tapahtumassa asiantuntijat korostivat, että hankkeiden onnistuminen vaatii ennen kaikkea yhteistyötä, uusia toimintamalleja ja parempaa ennakoitavuutta.

Mitä mahdollisuuksia korjausrakentamisessa on nyt ja tulevaisuudessa? Siihen pureutui Korjausmarkkinat 2026 -tapahtuma Helsingissä maaliskuun lopussa.

Korjausrakentamisen markkinat ovat tällä hetkellä lähes yhtä suuret kuin uudisrakentamisen – miltei 16 miljardia euroa vuodessa. Kohteet ovat merkittäviä: NCC:n työpäällikkö Tommi Nick pohtikin, miten ainut­laatuisissa korjaushankkeissa voi onnistua.

Nick toimi vastaavana työnjohtajana Säätytalon peruskorjauksessa, joka voitti Vuoden työmaa 2024 -kilpailun.

”Arvokohteet ovat uniikkeja, joten niistä saatuja­ oppeja voi olla vaikea yleistää. Tietty määrä epä­varmuutta pitää vain hyväksyä.”

Epävarmuudessa apuna ovat erilaiset skenaariot, joilla hahmotellaan hankkeen kehittymistä.
”Tulevaisuutta ei voi ennustaa, mutta skenaa­rioiden avulla voi tunnistaa esimerkiksi päätösten vaikutuksia, riskejä tai mahdollisia muutoksia.”

Korjausmarkkinat juonsi Teemu Vehmaskoski (vas.). Hänellä haastattelussa NCC:n työpäällikkö Tommi Nick.

Yhteisöllisyys parantaa tuottavuutta

Nickin mielestä myös psykologinen turvallisuus on tärkeää arvokohteita korjattaessa.

”Tiimin jäsenten pitää pystyä ottamaan asiat puheek­si ilman, että se vaarantaa heidän asemaansa. Virheet eivät ole yksilön ongelma, vaan ryhmän saamaa oppia.”

Säätytalon vaativalla työmaalla auttoi myös yhteishenki. Se rakensi luottamusta.

”Meillä oli paljon yhteisöllisyyttä, esimerkiksi yhteisiä aamutreenejä ja jopa pubivisoja”, Nick kertoi.

HOAS:in rakennuttajapäällikkö Laura Pääkkönen korosti hänkin yhdessä toimimista.

”Osapuolia pitää sitouttaa projekteihin paremmin. Pitää lisätä vuoropuhelua, purkaa vastakkainasettelua ja vahvistaa yhdessä tekemisen kulttuuria. Se parantaa tuottavuutta.”

Pääkkösen mielestä kaikki osapuolet pitää saada ajoissa hankkeeseen mukaan, jotta voidaan muodostaa yhteinen tavoite ja jaettu vastuu.

Myös esivalmistuksen lisääminen tuo hyötyjä.

”Oikein suunniteltuna se lyhentää aikatauluja ja parantaa laatua sekä turvallisuutta. Se myös lisää ennustettavuutta.”

Myös viranomaiset haluavat sujuvoittaa rakentamista, muistutti Helsingin kaupungin rakennusvalvonnan päällikkö Leena Immonen.

Tekoälyä ja pomottomuutta

Rakentamisen sujuvoittamiseen pyrkivät myös viranomaiset. Tämän näkökulman keskusteluun toi Helsingin kaupungin rakennusvalvonnan päällikkö Leena Immonen.

”Käsittelyaikatakuu tekee rakennusvalvonnan toiminnasta ennakoitavaa, ja lupaprosessi etenee muutenkin selkeämmin. Asiakasta helpottaa myös se, että pienet käyttötarkoituksen muutokset eivät vaadi enää lupaprosessia.”

Myös ohjeistusta on parannettu, ja rakentajan apuna on tällä hetkellä pilottivaiheessa oleva tekoälyavustaja.

”Asiakaspalautteiden keskiarvo on nyt yli kahdeksan, kun maksimi on kymmenen. Se on oikein hyvä tulos”, Immonen muistuttaa.

IdeaStructuran toimitusjohtajan Jyrki Jallin mielestä päätöksiä pitää tehdä siellä, missä tietokin on.

Uusia tuulia rakennusalalle voivat myös tuoda poikkeukselliset organisaatiomallit. Suunnittelu­toimisto IdeaStructura toimii ”pomottomana”. Tästä yleisölle kertoi toimitusjohtaja Jyrki Jalli.

”Monilla aloilla on huomattu, etteivät perinteiset organisaatiomallit toimi parhaalla mahdollisella tavalla. Kerrokselliset rakenteet hidastavat tiedonkulkua, keskittävät vastuuta ja luovat kustannuksia.”

Jallin mielestä toimivampi on itse- ja yhteisö­ohjautuva malli, joka IdeaStructurallakin on käytössä.

”Vastuu ja tekeminen on ihmisillä. Päätöksiä tehdään siellä, missä tietokin on.”

Teksti ja kuvat Antti Pulkkinen

Lue lisää Säätytalon peruskorjauksesta Näin minä johdan: Säätytalon remontti etenee tarkalla yhteispelillä