Näin minä johdan: Säätytalon remontti etenee tarkalla yhteispelillä

Kulttuurihistoriallisesti arvokasta Säätytaloa peruskorjataan asiantuntijoiden tiukkojen ohjeiden mukaisesti. Vastaava työnjohtaja Tommi Nick on hyvin perillä kohteen erityispiirteistä. Itsenäiseen työskentelyyn pystyvät luottotekijät ja -tiimit ovat tällaisella työmaalla avainasia.

Sen tajuaa viimeistään vilkaisemalla työmaan aitoihin kiinnitettyjä lukui­sia informaatiotauluja, joissa selostetaan Säätytalon pitkää historiaa ja peruskorjausta sekä rakennuksen koristeita ja muita erityispiirteitä. Vuonna 1891 valmistunut Säätytalo Helsingin Kruununhaassa on valtakunnan hienoimpia historiallisia raken­nuksia – ei todellakaan mikään tavanomainen perus­korjauskohde.

Työmaan vastaava työnjohtaja Tommi Nick tietää kokemuksesta, miten valtion omistaman arvokohteen peruskorjaus eroaa esimerkiksi liike- tai toimistorakennuksen remontista. Historiallisessa kohteessa aikataulu ja budjetti ovat erilaiset ja laatuvaatimukset todella tiukat.

Nickin työnantaja Rakennus Oy Antti J. Ahola on remontoinut vastaavanlaisia kohteita aiemminkin. Myös Nickille on jo kertynyt kokemusta. Hän on ollut peruskorjaamassa muun muassa Kias­maa ja Ateneumia. Valtion rakennuksia hallinnoiva Senaatti-kiinteistöt on tullut hänelle tutuksi. Historiallisia ja muita arvorakennuksia korjattaessa tärkeä neuvottelukumppani on myös tiukaksi tunnettu Museovirasto.

”Olemme Samuli Siivon kanssa olleet samoilla työmailla ennenkin. Täällä minä olen vastaavana työnjohtajana ja Samuli työmaa­insinöörinä. Joskus on toisin päin.”

---

---

Huipputiimi pitää olla

Kun arvokohteen peruskorjaus kilpailutetaan, urakoitsijan kokoaman työporukan laadukkuudella eli henkilövalinnoilla on erityisen suuri merkitys kilpailumenestyksen kannalta. Ei riitä, että työnjohto vakuuttaa tilaajan tarjous­vaiheessa. Myös erityisosaajien pitää olla taidokkaita ja riittävän tunnettuja ammattilais­piireissä.

”Tiimin kasaaminen on erityisen tärkeää.

Pitää pystyä luottamaan siihen, että jokainen osaa tehtävänsä. Työnjohtaja ei voi opastaa tarkasti, vaan erityisosaajille pitää antaa toiminta­vapaus”, Nick kuvailee.

Paljon entisöintiä

Viime vuosikymmeninä Säätytalo on ollut valtio­neuvoston käytössä. Talon erityisyys ei johdu vain sen iästä ja käyttötarkoituksesta. Talon julkisivussa ja sisätiloissa on valtavasti koristeluja, joita erityisosaajat kunnostavat asiantuntijoiden yksityiskohtaiseen tutkimustyöhön pohjautuvien tarkkojen ohjeiden mukaan. Restaurointi- eli entisöintitöiden sekä konservoinnin eli vanhojen osien säilymistä turvaavien toimien osuus on Säätytalon työmaalla huomattava. Tämä vaikuttaa töiden organisoinnin ohella muun muassa sisälämpötilan ja kosteuden säätelyyn ja pölyntorjuntaan. Työnjohdon keskeinen tehtävä on taata entisöijien ”työrauha”.

Tiimi on laadukas ja vaativalla työmaalla asiat­ ovat sujuneet hyvin. Tästä vahvan todistuksen antoi myös Rakennuslehden ja toimialan järjestöjen edustajien muodostama raati, joka tänä syksynä palkitsi Säätytalon Vuoden Työmaana.

Peruskorjaus valmistuu sisätilojen osalta ensi kesä­nä. Remontti on painottunut talotekniikkaan ja entisöintiin, mutta paljon muutakin tehdään sisällä ja ulkona.

 

Lätkäjunnuna työmailla

Tommi Nick on työskennellyt pitkään rakennusalalla. Helsingin Oulunkylässä syntynyt Nick osallistui koululaisena myös perheen omakotitalon rakentamiseen Tuusulassa, mutta muutakin varhaista työkokemusta alalta kertyi.

”Hankimme kavereiden kanssa rahaa lätkäharrastusta varten tekemällä keikkoja työmailla. Töitä löytyi aika helposti, koska isä oli rakennusmestari.”

Myöhemmin Nick harkitsi monenlaistakin opinto­suuntaa. Vuosituhannen alussa hän pääsi Metropo­liaan rakennusinsinöörilinjalle ja innostui toden ­teolla alasta.

”Kun markkinat olivat kuumimmillaan, yhtiöt kirjaimellisesti hakivat töihin koulusta. Menin NCC:lle töihin vuonna 2006.”

Finanssikriisin hiljennettyä vähäksi aikaa rakentamisen Nick hoiti opintonsa loppuun vuonna 2009. Tämän jälkeen hän työskenteli muun muassa mittamiehenä Kerava – Lahti-oikoradan työmaalla.

Innovaatiojohtamisen oppeja

Korjausrakentamiseen hän alkoi suuntautua 2010-luvulla. Aika nopeasti vakiintui tuttujen ammattilaisten porukka, jonka kanssa Nick on tehnyt yhteistyötä jo usealla työmaalla. Korjausrakentamisessa hyvän tiimin merkitys korostuu, mutta muitakin vetovoimatekijöitä selvästi on. Tommi Nickille maistuu se, että arvokohteiden remonteissa työt tehdään mahdollisimman huolellisesti ja lopputulos on laadukas.

Myöhemmin Nick ryhtyi opiskelemaan tuotanto­taloutta: ensin Aalto-yliopistossa ja myöhemmin LUT-yliopistossa Lappeenrannassa. Nämä innovaatiojohtamisen opinnot laajensivat rakentajan näkökulmaa. Maisteriohjelmaan osallistui opiskelijoita usealta eri alalla.

”Rakennusalalla voidaan tuottaa paljon tietoa varsin pienillä resursseilla. Monilla aloilla on paljon spesi­fistä asiantuntemusta. Rakennusalalla asian­tuntemus on keskimääräistä laaja-alaisempaa”, hän vertailee.

Lätkämies korisvalmentajana

Jääkiekkoharrastuksen rahoittaminen oli keskeinen syy sille, että Nick hankki tuntumaa rakennustöistä jo teininä. Nyt sama harrastus toimii vastapainona työlle. Jääkiekkoilija toimii myös junioreiden koripallovalmentajana.

”Ostin pojalle aikoinaan lätkävarusteet, mutta hän innostui enemmän koripallosta. Hänen harrastuksensa perässä ryhdyin sitten valmentamaan näitä poikia. Olen jo monta vuotta ehdottanut, että siirrän tehtävät toisille, kun nyt pojat ovat jo niin taitavia ja tarvitsevat enemmän lajia tuntevaa valmentajaa”, Nick sanoo.

Vaatimattomuuttaan Tommi Nick ei sisällyttänyt­ harrastustensa listaan muita urheilulajeja, kuten padelia ja crossfitiä. Joukkuetriathlonissa hän voitti­ Vantaan mestaruuden viime kesänä – joukkueessa­ ­oli Säätytalon työmaan työnjohtajia.

Ei siis ihme, ­että Nick kipuaa kerta toisensa jälkeen kevyen vauhdikkaasti telineille, joita Säätytalon sisälläkin on paljon.

Teksti Martti Ristimäki kuvat Jani Laukkanen