Julkisivusaumoja pitää huoltaa, jotta ne säilyttävät niille suunnitellut ominaisuudet ja pitävät julkisivun myös esteettisenä. Julkisivun ja sen saumojen kuntoa on tarkkailtava tiheämmin kuin ennen, sillä olosuhteet ovat muuttuneet.

Polyuretaania käytetään paljon julkisivusaumoissa, sillä se kestää ja sietää hyvin­ vaihtelevia lämpötiloja, säärasituksia ja ilmansaasteita. Saumoissa käytettävät polyuretaanit eivät tue sienten, levän tai homeen kasvua. Siksi ne ovat erittäin sopivia pohjoiseen ympäristöön.

Rakennusten julkisivut saumoineen likaantuvat Suomessa kuitenkin ennätysmäiseen tahtiin. Vielä 20 vuotta sitten rakennuksemme pysyivät varsin puhtaina ja siisteinä. Viime vuosina kasvustot, kuten sammal, jäkälä, home ja levä, ovat levinneet kaupunkeihimme ja likaavat rakennustemme julkisivut. Tämä näkyy punertavana ja vihreänä kasvustona julkisivussa sekä saumojen tummumisena.

Kasvustot kasvavat aina varjossa eli siellä, missä kosteus pääsee tiivistymään.

Mikrobit valtasivat julkisivut

Rakennustemme epäpuhtauksista 80 – 90 prosenttia­ johtuu erilaisista julkisivu- ja kattopinnoillamme viihtyvistä kasvustoista. Tärkeimmät syyt kasvustojen­ räjähdysmäiseen kasvuun kaupungeissamme ovat ­ilmaston lämpeneminen, puhtaammat polttoaineet eli ilmansaasteiden väheneminen sekä julkisivuissa käytettävien tuotteiden, kuten maalien ja saumamassojen, tiukentuneet määräykset. Lisäksi asiaan vaikuttaa rakennusten sijoittelu.

Suuren osan vuodesta lämpötila on etenkin Etelä-­Suomessa vähintään +5 astetta ja suhteellinen kosteus­ on yli 30 prosenttia. Tämä on mikrobien leviämisen kannalta ihannesää. Pitkät ja sateiset syksyt, leudot talvet ja aikainen kevääntulo tarkoittavat, että ­nämä kasvustot saavat kasvaa noin kahdeksan kuukautta vuodessa.

Kasvustojen muodostumisnopeuteen vaikuttavat lämpötilan ohella kosteuspitoisuus rakenteen ulkopinnan läheisyydessä sekä orgaanisen lian määrä julki­sivussa. Viimeksi mainittuun osaltaan vaikuttaa kasvillisuuden määrä rakennuksen lähellä.

Kasvustot kasvavat aina varjossa eli siellä missä kosteus pääsee tiivistymään. Yleisellä tasolla voidaan sanoa, että itä- ja pohjoispuolen julkisivut ovat aina kasvuston peitossa vähäisen auringon valon vuoksi – samoin julkisivut, joita varjostavat isot puut tai pensaat. Etelä- ja länsipuolen julkisivut ovat usein puhtaita auringonvalon ja lämmön aiheuttaman kuivuuden vuoksi.

Kasvustot ovat varsin vaatimattomia kasvuolosuhteidensa suhteen. Levälle riittää ravinteeksi pöly ja selluloosa. Sammal imee ravinteensa ilmasta ja sateista. Jäkälä erittää jäkälähappoa ja imee sitä kautta ravinteensa kivestä. Home viihtyy ensisijaisesti puurakenteissa ja ulkoverhouksissa.

Julkisivuelementtien saumat ovat voimakkaan mekaanisen ja ilmastorasituksen alaisena. Saumojen tekninen käyttöikä on tavallisesti noin 15 tai jopa 20 vuotta, mutta kovemmissa rasitusolosuhteissa voi sauma menettää ominaisuutensa lyhyemmässäkin ajassa.

Kiinteistön omistajan tai esimerkiksi isännöitsijän pitää aikaisempaa useammin tarkastella julkisivun ja saumojen kuntoa. Olosuhteet ovat muuttuneet, joten takavuosien opit ja huoltotahti eivät useinkaan enää riitä.

Tarkista ja huolla useammin

Tämä kaikki asettaa yhä enemmän vastuuta ja valvottavaa kiinteistön omistajalle. Hänen, tai valtuuttamansa edustajan, esimerkiksi isännöitsijän, pitää säännöllisesti ja aikaisempaa useammin tarkastella­ julkisivun ja julkisivusaumojen kuntoa. Ylläpitäviin toimiin on ryhdyttävä ajoissa.

Saumojen peseminen on tavanomaisimpia huolto­toimia. Materiaalitoimittajalta saa hoito-ohjeet esimerkiksi saumojen huoltoon.

Teksti ja kuvat Kaisa Thodén

Kirjoittaja on rakennusmestari ja rakennus- ja yhdyskuntatekniikan insinööri sekä RKL:n Raatimestarien jäsen. Hän työskentelee teknisenä päällikkönä Oy Sika Finland Ab:ssä.