Joensuun Rakennus­mestaripäivä kokosi satakunta mestaria ja insinööriä uuden tiedon ääreen. Vähähiilisyys, tietomallinnus ja puurakentaminen olivat pääteemoja.

Suomi on tietomallinnuksen edelläkävijä, mutta mallinnuksen käyttöä kannattaa yhä laajentaa.
”Standardoitu tietomallinnus tehostaa rakennusvalvontaa. Raken­nusliikkeet mallintavat joka tapauksessa. Miksi emme hyödyntäisi sitä?”, kysyi Rakennusmestaripäivässä esitelmöinyt tietomallinnuksen asiantuntija, konsultti- ja koulutusyhtiö ARKCONin perustaja Anna-Riitta Kallinen.

”Mallinnuksella hoidetaan perusasiat. Ihmisen voi keskittyä siihen, mihin tarvitaan ihmissilmää.”
ARKCON on mukana hankkeissa, joissa uudistetaan Yleisten tietomallivaatimusten (YTV2012) osaa Tietomallien hyödyntäminen rakennusvalvonnassa ja testataan kansallista tietovarantoa 23 kunnassa. Kallisen mukaan Suomi onkin alalla johtava maa.

”Meillä on enemmän opetettavaa kuin opittavaa.”

Rakennustiedon ympäristötietojen tiimipäällikkö Jessica Karhu toi terveisensä videon kautta:
”Hiilipihiys on koko ajan tärkeämpi osa rakentamista. Rakennustiedolla on taksonomian vaatimuksiin soveltuva raportointityökalu.”

Joensuun puutalojätti vaati uusia ratkaisuja

Suomen korkein puukerrostalo Lighthouse Joen­suu valmistui kolme vuotta sitten. A-Insinöörit Oy vastasi 14-kerroksisen ja lähes 50 metriä korkean talon rakenteiden suunnit­telusta. Yksikönjohtaja Tomi Rautiainen kertoi, että yli 100 opiskelija-asuntoa käsittävän­ rakennuksen suunnittelu vaati­ uusien ratkaisujen kehittämistä lujuu­den, kantokyvyn, painumisen ja paloturvallisuuden osalta.
Lighthouse Joensuun rungon pystyosat on tehty kertopuusta ja välipohjat CLT:stä lukuun ottamatta betonista pohjakerrosta.

”Kertopuun lujuus on betonin luokkaa, sillä on hyvä kantokyky eikä se juurikaan painu. Keveytensä ansiosta rakenteet voivat olla ohuempia”, Rautiainen totesi.

Karelia-ammattikorkeakoulun projektipäällikön Mikko Matveisen mukaan pienkerrostalon 50 vuoden elinkaaren ajalla mate­riaalien valmistus ja energian käyttö aiheut­tavat 90 prosenttia hiilidioksidipäästöistä.
Puurunko ei näy Lighthouse­ ­Joensuun sisä- tai ulkopuolelle. ­Sisäseinät on peitetty kipsilevyllä ja lattiat betonilla. Julkisivumateriaalissa päädyttiin kivipohjaiseen kuitulevyyn.

Työnjohtaja Jukka Timonen Rakennustoimisto E. Reijonen Oy:stä oli tyytyväinen hankkeen toteutukseen.
”Rakenteet olivat sääsuojassa koko ajan. Elementtien viimeistely tapahtui teltassa, ja rakennus nousi väliaikaisen katon alla.”

Rakentaminen sujui vauhdikkaasti, kun valujen kuivumista ei tarvinnut odotella.
”Rakennus kohosi kerros per viikko -vauhdilla”, Timonen kertoi.

Jännetangot toivat oman lisämausteensa.

”Teimme nelimetrisen poran, jolla tangoille saatiin paikat runko­elementtien sisälle.”

Geolämpökaivot eivät ole vielä kannattavia

Metropolia Ammattikorkeakoulusta valmistunut rakennusmestari Kasper Tilli pokkasi palkinnon opinnäytetyöstään Keskisyvien geolämpökaivojen soveltuvuus lämmön tuotantoon ja varastointiin Suomessa.

Tillin tutkimuksen mukaan 1 – 3 kilometriä syvien kaivojen saaminen kannattavaksi on Suomessa vaikeaa kallioperämme kylmyyden ja kovuuden takia.

”Kilometrin syvyydessä lämpötila on meillä 10 astetta, kun Islannissa se voi olla 150. Teknologia kehittyy kuitenkin koko ajan, ja alan näkymät ovat positiiviset”, Tilli totesi.

Teksti ja kuva Kimmo Collander