Rakennustaito
21.6.2022
Usein rakennus- tai saneeraustyön vaatima sähköntarve ylittää kiinteistön syöttökaapeleiden ja pääsulakkeiden kapasiteetin. Perinteisesti työmaiden sähköntarve on näissä tapauksissa tyydytetty dieselaggregaateilla.
Siirrettävä sähkövarasto ratkaisee ongelman ilman, että joudutaan esimerkiksi avaamaan katuja uuden kaapeloinnin vetämiseksi.
Siirrettävä akusto voidaan varata yön aikana, ja se kytketään yleensä pääkeskuksen rinnalle. Akustolla voidaan myös tasata huippukuormia, joita syntyy monien koneiden yhtäaikaisesta käytöstä ja suurempien sähkömoottoreiden käynnistyksessä.
”Esimerkiksi Norjassa on säädetty aikataulu, jonka mukaan rakennuskohteissa siirrytään pois fossiilisista polttoaineista. Myös Suomessa suuremmat kaupungit ovat sitoutuneet vaatimaan vastaavaa kehitystä omissa urakointikohteissaan”, kertoo Enico Oy:n toimitusjohtaja Marko Lähteenmäki.
Tamperelainen Enico suunnittelee ja valmistaa erikokoisia, siirrettäviä energiavarastolaitteistoja. Niiden käyttö on lisääntynyt monissa kohteissa, joissa sähkön varastoiminen kulutushuippuja varten on järkevämpää kuin syöttöverkon lisärakentaminen.
Sähkövarastolla voi ansaita silloinkin, kun se ei ole työmaakäytössä. Kun akusto on kytketty verkkoon, on sähkön tuntikohtainen osto- ja myyntihinta tiedossa vähintään vuorokautta aikaisemmin. Yöllä ladatusta halvemmasta energiasta saa tuntuvan korvauksen esimerkiksi aamupäivällä, jolloin sähköverkon vakaus tarvitsee lisää potkua.
Konevuokraamolle sähkövarasto on siis dieselaggregaattia parempi tuote siksi, että sähkövarasto voi tuoda tulovirtaa silloinkin, kun kukaan ei ole vuokrannut sitä.
Laitetta vuokraavalle rakentajalle hyöty puolestaan tulee polttoaineen hinnasta – vaikka laitevuokra olisi kaksinkertainen dieselaggregaattiin verrattuna, jäävät kokonaiskulut paljon matalammiksi.

”Green Deal työntää suurten kaupunkien työmaita sähköisiksi. Siksi vuokrakoneiden valikoimaan tulee yhä suurempia, sähköisiä koneita. Esimerkiksi henkilönostimet ovat jo sähköisiä lukuun ottamatta kaikkein suurimpia nostimia. Sisä- ja tunnelitöissä diesel on myös hengitysilman suhteen huono ratkaisu”, sanoo myyntipäällikkö Pekka Tolonen konevuokraamo Cramo Oy:stä.
Green Deal -sopimukset ja niihin liittyvät yritysten julkistamat sitoumukset liittyvät kestävää kehitystä edistävään ohjelmaan, jota monet suomalaiset yritykset ovat ilmoittaneet tukevansa omilla käytännön toimillaan yhteistyössä valtiovallan ja muun julkisen hallinnon kanssa. Tavoitteina ovat vihreä siirtymä ja ilmastonmuutoksen hillintä eli esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden käytön tuntuva vähentäminen.
Tolosen mukaan vihreää siirtymää voi toteuttaa myös käyttämällä uusiutuvia dieselpolttoaineita. Niiden ongelmina ovat kuitenkin korkeampi hinta ja heikosta saatavuudesta johtuvat pitkät toimitusajat.
Nyrkkisääntö on, että sähkönä energiasta saadaan eniten irti eli hyötysuhde on silloin korkein. Yksinkertaisesti sähköä voi käyttää vastuksella tuottamaan lämpöä – hyötysuhde on silloin käytännössä lähes 100 prosenttia. Työtiloja ja betonivaluja voidaan näin lämmittää paljon edullisemmin kuin esimerkiksi käyttämällä polttoöljyä tai nestekaasua.
Jos tulevaan rakennukseen on ensimmäiseksi asennettu lämpöpumppu, voidaan pohjan betonivalun lämmittämiseen suoraan käyttää valuun upotetun lattialämmityksen putkistoa: lämmönlähteenä voi olla esimerkiksi ulkoilma. Näin energiankulutus voidaan minimoida jo rakennusvaiheen alussa.
”Tekniikka on valmiina. Kuitenkin vasta sen jälkeen, kun kokemukset leviävät kentälle, osataan varastoidun sähkön kokonaisedut ottaa huomioon. Nykyisen akku- ja energianvarastointitekniikan hyötypotentiaalia ja mahdollisuuksia ei vielä nähdä kunnolla”, Lähteenmäki sanoo.
Teksti Lauri Lehtinen Kuvat Enico ja Adobe
Muutoksen tuulet -sarja käsittelee rakennussektorin uudistumista ja teknologian kehittymistä. Sarjan edelliset osat ovat luettavissa myös verkossa, rakennustaito.fi.
Karhulan keskustassa Kotkassa yli 100 vuotta toiminut koulukiinteistö laajenee entisen linja-autoaseman sijoille. Uudisrakennuksen valmistuttua keskus kokoaa tiloihinsa kolmen koulun oppilaat sekä kirjaston. Tontilla sijaitsevaa Kivikoulua peruskorjataan. Suljettu puinen koulurakennus säilyy...
Entinen öljysataman alue Helsingin Kruunuvuorenrannassa on muuttumassa vähähiiliseksi asuinalueeksi. Merivedestä talteen otettu lämpö, maan alle sijoitettu lämpövarasto ja pitkään elinkaareen tähtäävät materiaalivalinnat osoittavat, millaisilla ratkaisuilla kaupunkien tulevaisuus...
Turun tuomiokirkon juuri alkanut laaja remontti kestää yli kaksi vuotta. Torin toisella puolella historialliset rakennukset vajoavat, ja kaupunki etsii keinoja vahvistaa niiden perustuksia. Korttelin vaativa peruskorjaus on väistämättä pian edessä. Helmikuussa käynnistyneessä...
Helsinki-Vantaan lentoaseman terminaalilaajennuksen puinen alakatto voitti tämän...
Uuden vuosikymmenen rakentamisen megatrendejä ovat ilmastonmuutos, väestönkasvu,...
Rankkasateita ja muita yleistyviä sään ääri-ilmiöitä vastaan rakennus- ja kiinte...