Helsingin Jätkäsaareen valmistui elokuussa 2017 viherkattoinen kortteli, joka on laajuudeltaan ehkä Pohjoismaiden suurin. TA-Yhtiöt haluaa selvittää, miten viherkatto sitoo sadevettä, suojaavatko viherjulkisivut rakennusta piiskasateilta ja kuumuudelta sekä miten asukkaat ottavat käyttöönsä kaupunkiviljelyn katoilla. Lopulliset tulokset näkyvät vasta vuosien päästä.

New Yorkin viherkatot olivat vielä joitakin vuosia sitten suomalaisturisteille elämys: lapset poimivat kukkia ja vanhemmat nauttivat auringosta yläilmoissa keskellä Manhattania.

Viherkatot ovat keino taistella kaupungistumisen ja ilmastonmuutoksen aiheuttamia ympäristöhaittoja vastaan.

Vihdoin viherkattojen rakentaminen on nosteessa myös Suomessa. Kirittävää tosin on, sillä Helsingissä on viitisenkymmentä muutamaa vuotta vanhempaa viherkattoa, jos vanhojen navettojen ruohokattoja ei lasketa. Saksassa viherkattoja rakennetaan vuosittain miljoonan neliömetrin verran ja Ranskassa uusien rakennusten katot on peitettävä joko aurinkopaneeleilla tai kasveilla.

Helsingin kaupunki on ottanut ekoaskeleen toteuttamalla viherkattolinjauksen. Sen mukaan kaikissa uudisrakennuksissa, joiden kattokulma on alle 20 astetta, viherkatto on ensisijaisesti tutkittava vaihtoehto.

”Vaikka trooppisia hirmumyrskyjä täällä tuskin näkyy, sään ääri-ilmiöt yleistyvät Helsingin korkeudella”, sanoi apulaispormestari Anni Sinnemäki loppusuoralla olevan Vihreistä vihrein -hankkeen tilaisuudessa.

Helsingin Jätkäsaareen noussut vihreä asuinkortteli on suurin yhtenäinen julkisivuvihreä- ja viherkattoinen kokonaisuus Pohjoismaissa. Hanke sai alkunsa, kun TA-Rakennuttajan edustaja Markku Hainari ja LuK, maisemasuunnittelija Taina Suonio Roslings Manor Gardensista tapasivat hulevesiseminaarissa ja jäivät sen jälkeen juttelemaan. Joulukuussa Vihreistä vihrein -kerrostalohankkeelle myönnettiin Rakentamisen Ruusu 2017 -palkinto. Helsingin kaupungin palkinto myönnetään vuosittain laadukkaasta rakennettuun ympäristöön liittyvästä työstä.

Vihreä kerrostalo on ammattilaisten yhteishanke

Vuonna 2011 käynnistynyt poikkitieteellinen hanke on osa Helsingin kaupungin Kehittyvä kerrostalo -ohjelmaa, Helsingin yliopiston Vihreä ulottuvuus -ohjelmaa sekä SOGREEN-tutkimushanketta yhdessä Tampereen teknillisen yliopiston kanssa.

Ensimmäiset asukkaat muuttivat taloon elokuussa 2017. Taloyhtiössä on 55 asumisoikeusasuntoa ja 66 vuokra-asuntoa.

Sekä hankkeen projektipäällikkö Mikael Lönnroth TA-Rakennuttaja Oy:stä että pääsuunnittelija Pia Ilonen Talli Oy:sta ovat yhtä mieltä siitä, että urakka on ollut haasteellinen, jopa vaikea.

Saman pöydän ääressä on istunut biologeja, hortonomeja, sosiologeja sekä geo-, rakenne-, LVIS- ja paloteknisiä suunnittelijoita. Tämän vuoksi suunnitteluvaihe oli pitkä. Hankkeen vieminen läpi on tulosta periksi antamattomuudesta, päättäväisyydestä ja jopa jääräpäisyydestä.

”Kaupunki tarvitsee kylähulluja”, toteaa Ilonen.

Tällä hän tarkoittaa sitä, että aluksi mahdottomaltakin tuntunut hanke on nyt valmis rakennuttajan sinnikkyyden ansiosta. Ja tiukan paikan tullen kaupungin virkakoneistostakin löytyy hyvin tukea hulluille, mutta uskottaville hankkeille.

Kestävät kattorakenteet

Talo on Lönnrothin mukaan lopullisesti valmis vasta viiden tai ehkä kymmenen vuoden kuluttua, kun on nähty, miten kasvilajit selviytyvät, suojaako kasvillisuus rakenteita ja vaikuttaako se energiatehokkuuteen.

Rakentamisessa ei ole hänen mukaansa otettu pienintäkään riskiä. Koska rahoittajana oli Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus, kustannusraamit olivat tiukat ja niissä oli pysyttävä. Pääsuunnittelijan harteilla oli löytää keinot, joilla budjetti pitäisi esteettisyydestä, vihreydestä ja asumisen laadusta tinkimättä.

”Kattorakenteet ovat viherkattorakentamisen kulmakivi”, teknisestä suunnittelusta vastanneen Rakennusliike Reponen Oy:n tekninen johtaja Hannu Saari sanoo.

Vesikatolle tuleva massa on ihan eri mittakaavassa kuin tavallisessa rakentamisessa.

”Esimerkiksi puut pitää istuttaa kantavien linjojen kohdalle. Kuorma vaikuttaa läpi rungon perustuksiin asti”, sanoo Saari.

Viherkattorakentamista varten on olemassa tarkat määräykset muun muassa siitä, minkälaisia kasvualustojen ja salaojituksen pitää olla. Viherkattoa asennettaessa myös paloturvallisuus sekä kattokuivaus- ja vedeneristysratkaisut ovat avainasemassa. Sähkösuunnittelun osalta sisätilat eivät Optiplan Oy:n sähkösuunnittelun ryhmäpäällikkö Mika Förellin mukaan eroa tavalliseen rakennukseen verrattuna. Sen sijaan kellaritiloissa sähkön runkoreitit olivat haastavia, koska viherkaton kuormia kantavia palkkeja ei voinut lävistää.

Sadevedet kuriin

Rankkasateiden on arvioitu voimistuvan Suomessa, ja tämä lisää hulevesijärjestelmien kuormahuippuja sekä kaupunkitulvien riskiä. Viherkatot sitovat ja viivyttävät sadevettä sekä suojaavat vesikaton ulointa pintakerrosta UV-säteilyn ja lämmön kuluttavilta vaikutuksilta, todetaan Helsingin kaupungin viherkattolinjauksessa.

Elävällä kasvillisuudella peitetyillä katoilla on vaikutusta lisäksi tonttien ja kiinteistöjen arvonmuodostukseen. Joidenkin tutkimusten mukaan ne voivat myös sitoa pienhiukkasia, parantaa ilmanlaatua, tasata lämpötiloja ja ehkäistä lämpösaarekeilmiöitä.

Viherkatot ovat nouseva trendi maailmalla ja myös Suomessa, mutta hidastavana tekijänä täällä ovat korkeat rakentamisen kustannukset.

 

Teksti Riitta Ekholm, kuvat Talli Oy