Viimeistään konkurssiuutisten runsaus loppukesällä riitti vakuuttamaan kaikki siitä, että rakentamisen taantuma on paha ja ilman elvytystoimia siitä­ uhkaa tulla tuhoisa.

Vain nopeavaikutteiset elvytys­toimet saattavat ehtiä lievittämään alan yritysten ja työntekijöiden ahdinkoa ensi talvena. Talouden isot tekijät joka tapauksessa hyydyttävät asuntomarkkinoita ja jarruttavat rakentamista pitkälle ensi vuoteen ja todennäköisesti kauemmin. Kysymys on enää kuopan syvyydestä ja leveydestä sekä siitä, miten paljon tämä taantuma harventaa alan yritysten joukkoa ja työntää osaajia pysyvästi muualle.

Uusien asuntojen kysynnän äkki­jarrutus alkuvuonna oli poikkeuksellisen dramaattinen, mutta syyt siihen­ ovat selvät. Kasvukeskusten ­yli­kuumentuneesta uudisasuntotuotannosta on viime vuosina selvästi­ yli puolet mennyt institutionaalisille ja yksityisille sijoittajille vuokra-asunnoiksi. Sijoittajien ostohalut menivät vähäksi aikaa. Nopeasti nousseet korot ovat lisänneet myös kotitalouk­sien varovaisuutta.

Pientalovalmistajien­ ahdinko on saanut nyt eniten huo­miota. Kerrostalotyömaiden määrä vähenee. Tämäkaikki heijastuu jo esimerkiksi rakennustuoteteollisuuteen ja suunnittelutoimistoihin.

Korjausrakentamisen lisäämiseen­ olisi tarvetta, mutta sen volyymin kasvu­ ei yksin riittäisi kompensoimaan asuntorakentamisen hidastumista. ­Harmillisesti korjausrakentamisen tahti näyttää nyt hidastuvan ainakin hetkellisesti.

Infrahankkeiden varhentaminen olisi perusteltu elvytyskeino, mutta valtion ja kuntien säästöhalut ja suunnittelun hitaus rajoittavat ja hidastavat tämän lääkkeen käyttöä.

Teksti Martti Ristimäki kuva Adobe