Työsuojelutarkastajien on helppo nimetä työturvallisuuden ikivihreät ongelmat ja tavanomaisimmat turmat. Esimerkiksi putoamisonnettomuudet pysyvät vuodesta toiseen tilastojen kärkisijoilla.

Tehtyjen työtuntien määrän romahtaminen viime vuonna vähensi automaattisesti rakennustyömailla sattuneita vahinkoja, mutta se on tilastollista lumetta. Verrattaessa vuosien 2021 ja 2022 tarkastuksia keskenään selviää, että juuri mikään ole muuttunut. Vuosivauhti on yli 13 000 rakennustyömaaonnettomuutta.

Suojaus onnettomuuksilta ei ole vieläkään viranomaisia tyydyttävällä tasolla.

Konsulttimalli ei toimi

Yksi turvallisuuden perusilmiöistä liittyy vastuun hajauttamiseen eri tahoille. Näin käy varsinkin, jos rakennuttajat ovat kertaluontoisia tahoja.

Eräänlainen kevytmalli on yleistymässä. Siinä työmaan työturvallisuusvelvoitteita hoitavat ulkopuoliset konsultit erikseen sovitun valvojan tehtävänsä ohessa.

”Tosiasiassa kaikki vaikuttaa kaikkeen. On hahmotettava kokonaisuus sen asemesta, että se viipaloidaan”, kiteyttää ylitarkastaja Mikko Koivisto Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastosta.

”Käyttämällä aivojaan, kaupunkilaisjärkeä, pärjää jo aika pitkälle.”

Kattourakoissa Koivisto on sentään havainnut edistymistä putoamissuojauksessa.

Viranomaisten seurantatutkimuksissa ladataan kovaa tekstiä työsuojelun tasosta rakennustyömailla.

”Useimmin putoaminen tapahtuu suhteellisen matalalta, kuten tikkailta tai telineiltä, mutta myös korkealta putoamisia sattuu edelleen liian usein”, korostaa tarkastaja Juha Sinerjoki Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelusta.

Sinerjoen mukaan eniten huomautettavaa vuodesta toiseen löytyy muun muassa juuri putoamissuojauksesta.

Nostolaitteiden turvaongelmiin on haettu ratkaisuja riskien tunnistukseen liittyvillä yhteistyöopeilla ja koko henkilöstön perehdyttämisellä.

Työntekijät mukaan arviointeihin

EU-maissa tehtiin äskettäin fyysisen kuormituksen­ hallintaan liittyvä tarkastuskampanja työpaikoilla.­ Tarkoituksena oli selvittää, miten vaarojen arvioin­nissa on huomioitu niin fyysinen kuin psyko­sosiaali­nenkin kuormitus. Näiden kahden yhteisvaikutusta ei ole kunnolla kartoitettu. Kuitenkin pidetään selvänä, että esimerkiksi työn fyysisen kuormittavuuden ja ­väsymyksen synnyttämä kausaalinen vaikutus lisää työmaalla onnettomuusalttiutta.

”Sellainen syy-yhteys varmaankin on olemassa, että onnettomuuksia tapahtuu enemmän väsyneenä. Se on johdonmukaista, mutta siitä minulla ei ole tutkimuksellista tietoa”, Koivisto pohtii.
Se tiedetään, että jos raksan työntekijät ovat olleet mukana vaarojen ja haittojen arvioinnissa, työturvallisuusasiat koetaan tämän yhteisen ponnistuksen jälkeen jonkin verran tarkoituksenmukaisemmiksi kuin ennen sitä.

Esimerkiksi henkilönostin on työmaalla erittäin hyödyllinen laite, joka parantaa työn sujuvuutta. Jos osaaminen on kuitenkin puutteellista, pahimmillaan putoamisriskit lisääntyvät entisestään.

Nostolaitteiden turvaongelmiin on haettu kestäviä ratkaisuja juuri riskien tunnistukseen liittyvillä ­yhteistyöopeilla.

”Koko henkilöstö on saatava perehdyttämisen piiriin, tai henkilönostimen toimiessa työmaalla vain ­yksi yritys käyttää sitä”, Koivisto sanoo.

Viranomaiset joutuvat usein huomauttamaan putoamissuojausten puutteista. Suojaaminen on selvimmin parantunut kattourakoissa.

Turvallisuusvaatimukset ovat selkeät

Turvallisuusvaatimuksiin kuuluu kaikkien käytettä­vien­ nostolaitteiden ja -apuvälineiden tarkastukset ­sekä jokaisen laitteen nostokyvyn varmistaminen.

”Työskentelytasolla putoamissuojausten tulee ­olla riittävän korkeat. Tukevat kaiteet on asennettu koriin,­ ja kori tarrataan kiinni työskenneltäessä”, Koivisto neuvoo.

”Ennen nostimen käyttöä on kuitenkin syytä tutustua koneen käyttöön kunnolla, jotta sen käyttö ­olisi mahdollisimman turvallista ja vahingoilta vältyttäisiin.”

”Riskit ovat monenlaisia, alkaen esimerkiksi siitä,­ ­ovatko henkilönostimen kaikki jalat niin tukevalla ­perustalla, että nosturin toimiessa ei tapahdu niiden vajoamista”, Koivisto lisää.

Tampereen ammattikorkeakoulun kartoituksessa­ havaittiin, että jo yksistään käyttöönottotarkastus­lomakkeen mukaisesti toteutettu henkilönostimen tarkastus vähensi onnettomuusriskiä.

Pinttyneiden tapojen kirous

Myös kurottajan käyttö työmaalla yleistyy. Kurotin korvaa nostokurjen entistä useammin, ja sitä käytetään toisinaan varsin holtittomasti.

Esimerkiksi näyttävä tilaelementin päällä ”päivystäminen” kurotuksen aikana on suuri riski.
Yksi pinttynyt virhe työmailla liittyy hissien asentamiseen: rakennusaikaisen hissin asennustyössä saatetaan työtelineiden sijaan käyttää rakennettavan ­hissin koria asennusalustana. Tämä ei ole standardin mukaista, ja vakavan putoamisonnettomuuden riski kasvaa.

Teksti Reijo Holopainen kuvat Adobe