Rakennustaito 17/1922: Uhkaavan kurjuuden syynä mm. vuokrasäännöstely ja sen aikaansaama uusien rakennusten rahoittamisen vaikeus.

Vuokrasäännöstelyn lakattua viime kesäkuun 1 päivänä, jolloin säännöstelyn tilalle tuli vuokrakeinottelulaki, ovat päivälehdet tämän tästä sisältäneet uutisia ja hälyytyksiä asuntokurjuudesta, joka nyt on havaittavissa eri paikoissa maatamme olevien asunnottomien­ lukujen toteamisella. Kun lähestyvä syksy näyttää asuntoalalla osittain uhkaavalta, lienee tämän todellisen asuntokurjuuden kynnyksellä paikallaan jälleen tarkastaa tilannetta ja siihen johtaneita syitä.
* * *
Siis vuonna 1915 pysähtyi rakentaminen ja sen jälkeisinä kuutena vuotena ei näissä kolmessa kaupungissa (Helsinki, Turku ja Viipuri, toim. huom.) yhteensä tapahtunut asuntojen tuotanto ole vastannut tuskin muuta kuin vuoden 1914 asuntotuotantoa Helsingissä, eikä­ puolta Helsingin vuotuisesta asuntotuotannosta vv. 1912 ja 1913, vaikkakin siihen lasketaan vuodesta 1920 harjoitettu yleishyödyllinen rakennustoiminta, mihin esim. viime vuonna käytettiin 19 milj. mk. valtion varoja. Kun väen lisäys on tämän ajan kuluessa ollut sentään, kapinavuotta lukuunottamatta, säännöllistä, on enempi ihmeteltävää ettei vuokrasäännöstelyn lakattua suurempaa liika-asutuksen tyhjentymistä ole tapahtunut. Niinpä yksistään Suvilahden kasarmissa, Helsingissä, asuu nykyisin 96 perhettä, joissa 450 henkeä ja Helsingin läheisissä metsissä, ladoissa ja muissa hökkeleissä kesäänsä viettäneistä on mainittuun kasarmiin vielä pyrkinyt 124 perhettä.
* * *
Kun tässä kuvattua tilannetta lähemmin katselee ja vertaa sodan edelliseen, senaikaiseen ja -jälkeiseen asuntotuotantoon, täytyy vetää se johtopäätös, että vuokraolojen pitkäaikaisella säännöstelyllä on uhkaavaan asuntokurjuuteen huomattavat syynsä. Sillä se on yllä­pitänyt huimaavaa eroa vanhojen ja uusien asuntojen vuokrissa, mikä taas on vaikeuttanut uusien rakennusten rahoittamista.

Otteita August Tolosen pääkirjoituksesta.

Museokatu 23, valmistunut 1921. Kaikki kolme rakennusta on piirtänyt rakennusmestari Leuto A. Pajunen.

Rakennustoiminta pääkaupungissa

Töölössä valmistuu syksyn ja talven kulues­sa kymmenkunta uutta taloa. Yhteensä sisältävät nämä talot alun toista tuhatta asuinhuonetta ja toista sataa keittiötä. Keskikaupungilla rakennetaan asuinrakennuksia Metsästäjänkadun* 15 a:ssa ja 9:ssä, joista edellinen sisältää 33 huonetta ja 9 keittiötä, jälkimmäinen tulee käsittämään 41 huonetta ja 26 keittiötä, sekä Vuorikadun 6:ssa, johon tulee 94 huon. ja 19 keittiötä.

Yleensä tulevat rakenteilla olevat talot sisältämään etupäässä pienempiä huoneistoja.

Vallilassa valmistuu pieniä puutaloja, joiden yhteinen huonemäärä on 67. Myöskin Toukolassa on valmistunut tai valmistuu piakkoin pieniä, muutamia huoneita sisältäviä huvilarakennuksia. Sitä paitsi on Käpylässä rakenteilla runsaasti puutaloja. Lisäksi rakennetaan siellä parhaillaan ”Virkamiesten Asuntoja Oy:n” 50 asuinhuonetta ja 24 keittiötä käsittävää kivimuuria.

(*Nykyinen Jääkärinkatu, toim. huom.)