Huonoon kuntoon päässeen asemarakennuksen peruskorjaus kohottaa Imatran kasvoja. Osa vanhasta rakennuksesta on purettu, ja asema saa uuden odotusaulan ja puukatoksen.

Pallas Rakennuksen tuotantoinsinööri Elina Sonne, vastaava työnjohtaja Jouko Kääpä ja aluejohtaja Jouni Auronen vetävät projektia, joka on Imatran kaupungille hyvin tärkeä.

Imatran rautatieasemasta eli toiselta nimeltään keskusliikenneasemasta on tullut rakennustyömaa, jota asemalle saapuvien junien matkustajat katsovat ihmeissään. Kyseessä on koko asema-alueen kattava peruskorjaushanke, joka käynnistyi viime heinäkuussa. Saneerauksen arvioidaan valmistuvan ensi syyskuun loppuun mennessä.

Asemarakennus on ollut jo kauan huonossa kunnossa. Osa rakenteista on vuosien aikana kärsinyt kosteusvaurioista. Talotekniikka ja pinnat ovat 1970-luvulta ja vaativat kokonaisvaltaista päivittämistä.
Rakennuttaja on kaupungin omistama Mitra­ Imatran Rakennuttaja Oy. Arkkitehtisuunnittelusta on vastannut Futudesign Oy ja rakennesuunnittelusta Ramboll Finland Oy.

”Imatra tarvitsee kasvojen kohotusta. Ränsistyneeltä näyttävä asema ei ole hyvä asia kaupungin maineelle”, sanoo Mitra Imatran Rakennuttaja Oy:n rakennuttaja Pasi Huoponen.

Remontti maksaa kokonaisuudessa 5,2 miljoonaa euroa. Pääurakoitsija on Pallas Rakennus Kaakkois-Suomi Oy. Hankemuoto on jaettu urakka.

Tältä työmaa ja asemalaituri näyttivät rautatien toiselta puolelta lokakuussa.

Asema rinteessä

Rautatieasema valmistui vuonna 1977 Vuoksen rantaan, Mansikkalan ja Tainionkosken väliin.
Silloin asemaan yhdistettiin linja-autoaseman palvelut sekä muita liike- ja virastotiloja. Yhdessä ne muodostivat Imatran keskusliikenneaseman, joka sijaitsee valtatie 6:n läheisyydessä noin neljän kilometrin päässä Imatran keskustasta.

Rakennuksen huonon kunnon lisäksi hankkeen on tehnyt tarpeelliseksi se, että osa aseman toimistotiloista – varsinkin Tainionkoskentien puoleinen siipi – on jäänyt tyhjilleen.

Asema on toteutettu erikoisena rinneratkaisuna. Ratapiha ja laituri ovat noin kymmenen metriä ylempänä kuin asemarakennuksen aulan lattia. Sen takia junaan on päässyt kapuamalla asema­rakennuksen kolmanteen kerrokseen odotusaulaan, joka on samassa tasossa asemalaiturin kanssa. Laiturille pääsee myös Tainionkoskentien varressa olevalla hissillä.

Imatran rautatieasema

  • Rakennuttaja: Mitra Imatran Rakennuttaja Oy.
  • Arkkitehtisuunnittelu: Futudesign Oy.
  • Rakennesuunnittelu: Ramboll Finland Oy.
  • Pääurakoitsija: Pallas Rakennus Kaakkois-Suomi Oy.
  • Urakkamuoto: Jaettu urakka.
  • Työmaan laajuus: Peruskorjauksen jälkeen rakennuksen laajuus 3 218 brm². Lisäksi töitä piha-alueella ja asemalaiturilla.
  • Urakan arvo: 5,2 milj. euroa, josta purkutöiden osuus n. 0,4 milj. euroa.
  • Työmaan aikataulu: Heinäkuu 2024 – syyskuu 2025.

Ratatasolla olevaan kolmanteen kerrokseen on rakennettu uusi odotustila. Keskellä näkyy uusi seinälinja.

Rakennus pienenee

Rakentaminen alkoi viime heinäkuussa työmaa-alueen suojauksien ja -aitojen pystyttämisellä. Sisätiloissa käynnistyivät purkutyöt, kuten irtaimiston purku sekä haitta-aineiden poisto. Tyhjilleen jäänyt Tainionkoskentien puoleinen siipi on purettu tarpeettomana kokonaan pois. Seurauksena asemakiinteistön koko pienenee 5 900 neliömetristä 3 218 neliömetriin.

Aseman suuntaisen siiven kaksi ensimmäistä kerrosta peruskorjataan. Odotushallina toiminut kolmas kerros on purettu, ja sen tilalle rakennetaan 60 metriä pitkä odotusaula.

Säilytettävän osan saneerauksen yhteydessä varmistetaan, että rakenteet ovat kuivat. Talotekniikka­ uusitaan kokonaan. Rakennukseen on tulossa ilmas­tointi: iv-konehuoneita tulee kolme kappaletta. Myös ensimmäisessä kerroksessa sijaitsevien kolmen väestön­suojan lattia- ja seinäpinnat sekä iv-tekniikka ­uusitaan.

Ukrainalaisen taiteilijan tekemä seinämaalaus ensimmäisen kerroksen odotushallissa säilyy.

Betonia, puuta ja lasia

Aseman ilme muuttuu. Tilaajan toivomuksesta rakennukseen tulee näyttävä puukatos. Siihen tulee painavia liimapuurakenteita. Yksi palkki painaa 600  –  700 kiloa. Pallas Rakennus Kaakkois-Suomi Oy:n alue­johtaja Jouni Auronen, joka toimii myös projektin työpäällikkönä, kuvailee rakennelmaa vaativaksi.
”Vähän askarruttaa se kalteva odotusaulan vesikatto. Siihen tulee vinoon liimapuupalkkeja, jotka törmäävät varsinaisiin kattopalkkeihin. Ne liitokset on aika vaikea sahata niin, että ne osuvat siististi toisiinsa. Se vaatii vähän jumppaa, mutta eiköhän siitäkin selvitä”, Auronen toteaa.

Uuden aseman luonnoksessa on katutasossa portaat kolmannen kerroksen laituritasolle sekä aula, hissi,­ yleiset wc-tilat, kolme liiketilaa ja polkupyörien­ säilytys. Toiseen kerroksessa tulevat kuljettajien ja työntekijöiden taukotilat sekä iv-konehuone. Kolmannen kerroksen laituritasolla on hissi- ja porraskuilun lisäksi katettu odotustila.

Kiinteistön runko on betonia, koska rakennuksen tukiseinä on rinteessä. Vastaava työnjohtaja Jouko Kääpä toteaa, että rakennus toimii tukimuurina, jotta rata ei valu alaspäin.

Puun lisäksi hankkeessa hyödynnetään lasia. Laitu­ri­tason uuteen odotusaulaan tulee näköyhteys­ raiteille. Myös sisäänkäynnin puolella katutasossa pääty­seinä on lasia.

”Kun asemarakennus saadaan kuntoon, se voi toimia Imatran käyntikorttina junalla saapuville matkustajille”, Mitran Pasi Huoponen visioi.

Puu on rautatieaseman peruskorjaushankkeessa tärkeässä roolissa.

Hyvä yhteys museoon

Asema toimii myös linja-autoliikenteen paikallisena keskusasemana. Pihalla on linja-autolaituri. Aseman suunnittelussa on panostettu myös piha-alueen toimivuuteen. Piha saa uuden laatoituksen.

Suunnittelussa on otettu huomioon myös vaivaton kulkuyhteys erä- ja luontokulttuurimuseoon, jota kaavaillaan noin 100 metrin päässä asemarakennuksesta sijaitsevaan kaupungintaloon.

Rahtitoimintojen puuttuessa rautatieasemalla­ on aikaisemmin ollut vain yksi raide. Tavararatapiha­ ­sijaitsee 2,7 kilometriä henkilöasemalta Joensuun suuntaan. Elokuussa radan pohjoispuolelle valmistui­ tavara­ratapihalle vievä kaksoisraide. Kääpä toteaa, ­että ratapiha ei kuulu urakkaan:

”Se on ratahallinnon asioita. Me pysyttelemme asemalaiturin alueella. Siihen tehdään myöhemmin keväällä vesieristyskorjauksia.”

Talveen toiveikkaina Pallas Rakennuksen tuotantoinsinöörin Elina Sonnen mielestä tähänastisista työvaiheista haastavin on ollut koko Tainionkosken puoleisen siiven sekä aseman puoleisen siiven kolmannen kerroksen purkutyö.

Teksti Santeri Pakkanen Kuvat Jani Kautto