Purkumateriaalien kiertoon haetaan lisäpuhtia

Purkutalojen materiaaleja kierrätetään kohtalaisesti, mutta varsinainen materiaalien uudelleenkäyttö on vielä kokeiluasteella. Kierrätyksen tehostamisessa auttaa, jos varhaisessa vaiheessa saadaan tieto purkukohteesta tarjolle tulevista materiaaleista.

Suomessa syntyy purkujätettä noin 1,6 miljoonaa tonnia vuodessa, kertoo Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (XAMK) projektitutkija Leena Pekuri­nen. Viime vuosina purku­materiaalien keskimääräinen hyödyntämisaste on ollut 50 –  60 prosenttia. EU:n asettama tavoite on 70 prosentin kierrätysaste vuoden 2027 loppuun mennessä.

Purkumateriaalien laatu ratkaisee niiden hyödyn­tämisen. Parhaiten säilyneet materiaalit voidaan käyttää uudelleen sellaisenaan ja heikompilaatuiset kierrä­tetään. Kun kierrätykseen kiinnitetään ajoissa huomiota, päästään purkukohteissa yli 90 prosentin kierrätysasteeseen.

Vanhojen rakennusosien laadulliset ongelmat rajoit­tavat usein niiden uudelleenkäyttöä. Rakennus on saattanut olla pitkään tyhjillään, ja sen huoltoa on laiminlyöty. Myös ajan hammas, säiden vaihtelu ja ­rakennusosien kuluminen kovassa käytössä ­vaativat ­veronsa.

Uudelleenkäyttö edellyttää sopivuutta

Osaa purkukohteiden rakennusosista voidaan hyödyntää kokonaisina joko uudiskohteissa tai korjaus­rakentamisessa. Rakennusosien uudelleenkäyttö edellyttää, että ne sopivat käyttötarkoitukseen ja että­ niiden laatu on varmistettu täyttämään rakennus­materiaaleille asetetut vaatimukset.

”Tarvitaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tietoa, minkälaista materiaalia purkukohteesta on tulossa”, Raklin tekninen johtaja Mikko Somersalmi sanoo. Rakli on kiinteistö- ja rakennusalan asian­tuntijaorganisaatio.

Purkukohteiden materiaaleja kaupataan verkossa muun muassa kiertoon.fi-, kiertonet.fi– ja materiaalitori.fi-palveluissa. Myös purkualan yritykset ylläpitävät kauppapaikkoja, joilla ne myyvät rakennusosia.

Uudelleenkäytön pilottikohde on muun muassa­ Tampereella, jossa on rakenteilla kierrätysmate­ri­­­aa­leja hyödyntävä kerrostalo. Alalla toimii myös muun muassa Spolia Design, joka kunnostaa ja myy purkukohteista hankkimiaan osia.

Helpommin vajaan kuin asuntoon

Purusta saatuja materiaaleja ja osia voidaan käyttää helpommin toissijaisiin rakennuksiin, kuten roska­katoksiin tai pyörävajoihin, kuin asuinrakennuksiin.

Kansallisteatterin peruskorjauksessa purettuja tiiliä käytettiin Vantaalla Paviljonkikoulun piharakennukseen. Raahessa on rakennettu autokatoksia ja ­varastotiloja puretuista betonielementeistä.

”Rakenneosan käyttö vaatii kelpoisuuden eli esimerkiksi CE-merkinnän, jolla voidaan osoittaa, että se täyttää tekniset vaatimukset ja se on turvallinen ja terveellinen suunnitellussa rakennuspaikassa”, Mikkelin kehitysyhtiö Miksein projektipäällikkö Jenina Luotolampi sanoo.

Luotolampi työskentelee Miksein Kielo-hankkeessa projektipäällikkönä. Hankkeessa selvitetään rakennusmateriaalien uudelleenkäyttöä.

”Pohdimme parhaillaan Helsingin kiertotalousklusterin uudelleenkäytettävien rakennusosien kelpoisuustyökalua koskevassa työryhmässä sitä, miten varmentaminen tehdään mahdollisimman kevyesti.”

Luotolampi kertoo, että purkumateriaaleja myyviltä yrityksiltä kerättyjen tietojen mukaan parhaiten uudelleenkäyttöön päätyvät esimerkiksi palo-ovet, wc-kalusteet ja hallirakenteet.

Puu tuottaa paljon päänvaivaa

Puun uudelleenkäyttö on harvoin mahdollista, koska se on liki aina joko käsiteltyä tai siinä on kiinni muita
materi­aaleja, kuten nauloja tai laastia. Puun puhdistaminen ei kannata, koska neitseellinen lauta on edullista. Puun kierrätykseen vaikuttavat EU-säädökset, joiden mukaan poltto ei ole kierrätystä.
Liimapuupalkkeja ja hirsiä kuitenkin käytetään jonkin verran uudelleen.

”Tutkimuksissa selvitetään parhaillaan puumate­ri­aalin nykyistä tehokkaampaa uudelleenkäyttöä infra­rakentamiskohteissa”, Luotolampi sanoo.

Betoni menee murskeena penkkaan

Purkukohteissa on yleensä paljon betonielementtejä. Niitä on hyödynnetty materiaalina eli murskeena maarakentamisessa. Rudus käyttää Uuma-uusiobetonissaan 30-prosenttisesti kierrätysbetonin kiviainesta.
Elementtien laatu vaikeuttaa uusiokäyttöä.

”Esimerkiksi betonielementtien kunnon tarkastaminen on ymmärtääkseni haastavaa. Säärasitukset ovat vaikuttaneet ulkoseinäelementteihin, jolloin niiden laatu on usein vaihteleva”, Raklin Somersalmi toteaa.
Kiertotaloudelle ongelmallisimpia ovat purkukohteiden vaaralliset aineet ja saastuneet materiaalit. Ne päätyvät vaarallisen jätteen käsittelylaitokselle.

Kannusteita kierrätykseen, vauhtia viestintään

Purkuosien laajempaa käyttöä edistäisi se, että rakentajat ja rakennusten purkajat olisivat parem­min tietoisia toistensa töistä.

”Kun samalla alueella suunnitellaan rakentamista ja purkamista, voisivat yritykset jo hyvissä ajoin suunnitella, miten purkumateriaa­leja voisi­ hyödyntää rakennuskohteessa”, Vuokko Malk sanoo. Hän on XAMK:n tutkimus-, kehitys- ja inno­vaatioasiantuntija ja on toiminut muun ­muassa EU:n CityLoops -hankkeessa.

Ensi vuonna voimaan astuva uusi rakentamislaki ottaa kantaa purkumateriaalien käsittelyyn. Se velvoittaa tekemään purkumateriaali- ja rakennusjäteselvityksen digitaaliseen tietokantaan. Tietokannan avulla parannetaan tiedonkulkua uudelleenkäytettävistä materiaaleista purkajan ja hyödyntäjien välillä.
”Uudelleenkäytettävien rakennusosien hyödyn­täminen projekteissa pienentää merkittävästi uuden rakennuksen hiilijalan­jälkeä”, Miksein­ Jenina Luotolampi sanoo.

Teksti Jukka Nortio kuvat Adobe, Miksei ja Rakli