Erikoinen kerrostalomiljöö Kuopion keskustassa mittaa rakennustapoja. Kumpi on parempi vaihtoehto, perusteellinen korjaus vai purkaminen ja uuden talon rakentaminen tilalle?

Noin 60 vuotta sitten Kuopion kaupunkiprofiilia hallitsemaan nousseiden Haapa­niemen Mölymäen pistetalojen kohtaloa on arvuuteltu. Alueella on nyt ehditty purkaa yksi ja peruskorjata toinen talo.

Yhden taloista YIT täydellisesti peruskorjasi muutama vuosi sitten. Tämän rakennuksen julkisivueritys oli uusittu 1990-luvulla.

Tämä kahdeksankerroksinen rakennus vaikuttaa uuden veroiselta. Talon äänieristystä ei kuitenkaan ole saatu nykystandardia vastaavalle tasolle. Äänieristyksen ongelmat ovat yleinen haaste vanhojen kerrostalojen peruskorjauksessa. Usein pääongelma piilee vanhoissa runkorakennelinjoissa, jotka kantavat ääntä.

Peruskorjatun asuinrakennuksen vierestä on purettu toinen kahdeksankerroksinen talo, ja tilalle nousi uusi samanmoinen

Muun muassa se, mitä piilee ver­houksen alla, painaa kupissa ar­vioi­taessa rakennuksen taloudellisesti mielekästä kohtaloa. Etualan uusi kerrostalo Mölymäellä valmistuu puretun rakennuksen paikalle tänä vuonna. Takana muutama vuosi sitten täydellisesti perus­korjattu vanha pistetalo.

Rakenteellisia eroja löytyi

Nämä pistetalot näyttävät ulkoapäin samanlaisilta, ja ne on rakennettu neljän vuoden ­aikana. Niistä kuitenkin löytyi rakenteellisia eroavaisuuksia. Niinpä ”ikätovereiden” kohtaloista tuli erilaiset. Esimerkiksi puretun rakennuksen seinärakenne oli ongelmallinen.

Omistaja, Kuopion kaupungin vuokrataloyhtiö Niiralan Kulma Oy hakee purkulupaa osaan alueen muista rakennuksista. Kaikkia miljöön kerrostaloja ei tultane korvaamaan uusilla.

”Osa taloista perusparannetaan.Osa puretaan ja näiden tilalle rakennetaan uudet. Purkamista valmistellaan, koska esimerkiksi nykystandardien mukaisia autoparkkeja ei ole mahdollista rakentaa asukkaille tarvittavaa määrää tälle mäelle”, perustelee Niiralan Kulma Oy:n toimitusjohtaja Kari Keränen.

Autopaikkamitoitus ei ole ehdoton

Silloin tällöin suojelukeskusteluissa vilahtavat autoparkit. Autopaikkojen vähäistä määrää saatetaan käyttää perusteluna rakennussuojelua vastaan. Kuopiossa näin kävi esimerkiksi pitkällisessä kiistassa Työnkulma-betonirakennuksen suojelusta.

”Velvoite parkkipaikoista ei ole ehdoton. Siitä voidaan myös joustaa kaupungin omalla päätöksellä”, huomauttaa kulttuuriympäristöasiantuntija Tapio Laaksonen Pohjois-Savon ELY-keskuksesta.

Työnjohtaja Jouni Tuomainen tarkasti upouutta saunaterassia YIT:n pistetalon korjausrakennustyömaalla Kuopiossa syksyllä 2017.

Uuden rakentaminen houkuttaa

Ennen muuta Niiralan Kulman päätöksentekoon vaikuttaa nyt saatava konkreettinen vertailutieto uuden rakentamisen ja vanhan korjaamisen välillä. Vaaka näyttää kallistuvan purkamisen ja uuden rakentamisen puolelle.

Syyskuussa valmistuvaksi­ ar­vioitu kahdeksankerroksinen ­uudisrakennus (8 x 350 m²) Kaartokadun ja Raviradantien risteyksessä näyttää vetävän pidemmän korren. Keräsen mukaan sen lisäkustannus neliömetrille on 200 euroa.

”Vain 200 euroa. Kyseessä on kuitenkin aivan uusi, uuden elinkaaren energiatehokas rakennus”, Keränen painottaa.

Kosteudenhallinta oli haaste

Energiansäästöä Niiralan Kulma hakee Oumanin automaatiojärjestelmällä, joka skaalautuu kiinteistön tarpeiden mukaan. Muita samanlaisia, sääennusteita käyttäviä lämmityksen älyoh­jausjärjestelmiä on ollut kokeilussa.

Pääurakasta vastaa Itä-Suomessa pitkään vaikuttanut Rakennusliike Kuoma Oy. Vastaava työnjohtaja Harri Lyytinen katsoo, että valmista tulee aikataulussaan, sovitussa ajassa, vaikka urakka-aikataulun pitäminen oli työn suurin haaste.

”Kosteuskäyttäytymisen hallinta leutona talvena oli toinen haaste”, Lyytinen sanoo.

Uudisrakennuksen pääurakasta vastaava mestari­ ­Harri Lyytinen Kuoma Oy:stä ei stressaa, sillä aika­taulutus näyttää pitävän. Aikataulu oli kuitenkin merkittävä haaste.

KUPS-fanien möly kuului kauas

Ainakin yhdelle jäljelle jäävistä, ­silmämääräisesti purkukuntoisista taloista Niiralan Kulma hakee purkulupaa. Suorastaan vaarallisen näköiset parvekkeet puhuvat omaa kieltään: “Meitä ei kannata korjata.”
Asemakaavassa olevan aluesuojelumerkinnän takia Kuopion kulttuurihistoriallinen museo antaa lausuntonsa pistetaloja koskeviin purkulupahakemuksiin. Täydennysrakentamisen ja muiden muutosten sopeuttamisen pitää istua kulttuuriympäristön ominaisluonteeseen ja erityispiirteisiin.

Asemakaavan suojelumerkintä Mölymäellä ei kuitenkaan ole yhtä vahva kuin läheisellä Niiralan rintamamiesomakotitaloalueella, joka on lajissaan Suomen suurin ja siksi valtakunnallisesti merkittävä alue. Vastaavia rakennettuja kulttuuriympäristöjä löytyy yli 1 200.

Kohteet kuvaavat monipuolisesti rakentamisen kehitystä eri aikakausina.
Mölymäeksi aluetta kutsutaan ainakin osin siksi, että vieressä sijainneen raviradan keskiössä nurmikentällä pelattiin kaupungin ylpeyden KUPSin pelejä. Jalkapallohullussa kaupungissa tuuletusten äänet kiirivät kauas Kallavedelle Hietasaloon asti. Alueella oli myös toinen nimi, Ruusuvuori. Tuolla alueella kasvaa yhä villiruusuja.

Teksti ja kuvat Reijo Holopainen