Vierailemme tässä lehdessä Jyväs­kylän kaupunginteatterin työmaalla. Remontissa ja laajennuksessa on ollut tärkeää ottaa huomioon Alvar Aallon arkki­tehtuuri, vaikka rakennusta eivät vaativimmat suojelumääräykset koskekaan.

Teatteritalon ilmettä kirkastetaan, mutta Aallon kädenjälkeen ei kosketa. Remontin jälkeen teatteri palaa tuttuun rakennukseen, kun taas kaupunginorkesteri jää väistötilana­ toimineeseen Paviljonkiin, joka on osoittautunut sille hyvinkin sopivaksi. Tässä kumpikin voittaa.

Isoja kulttuurirakennuksia laitetaan nyt ahkerasti kuntoon. Helsingin Oopperatalokin on tullut peruskorjausikään. Syyskuussa valmistui Tampereen teatterin miljoonaremontti, ja teatterin peruskorjaus ja laajennus on alkanut myös Kouvolassa.

Uuttakin rakennetaan. Vuoden takaisessa numerossa (4/2024) esittelemämme Turun musiikkitalo Fuuga on saanut jo muotonsa, ja soitto soi syksyllä 2026.

Näillä hankkeilla on toki jokaisella hintalappunsa, mutta kulttuurin arvoa on vaikea rahassa mitata.
Kulttuurilaitokset ovat yhteiskunnan olohuoneita. Niissä kohdataan, opitaan, yllätytään ja myös haastetaan omia ajatuksia. Niissä koetaan elämyksiä.

Moderni kulttuuri vaatii moderneja tiloja.­ Esitystekniikka kehittyy, yleisöt kasvavat ja palvelutarpeet monipuolistuvat. Tilojen täytyy pysyä kehityksessä mukana. Remontti ei siis ole vain vanhan pelastamista – se on tulevaisuuden rakentamista.

Ja se hyvinvointi. Tutkimus toisensa perään osoittaa kulttuurin vaikutukset ihmisten hyvinvointiin. Siksi kulttuurilaitosten pitää olla nykyaikaisia ja aidosti kaikkien käytettävissä.

Muutenkaan korjattavia rakennuksia ei pitäisi ajatella pelkkänä kulueränä. Kun teatteri­talo remontoidaan, siinä säilytetään useimmiten merkittävää arkkitehtuuria. Tämä on arvo sinänsä.

Kun puhutaan rakennuksen elinkaaren piden­tämisestä, ollaan jo lähellä kiertotalout­ta, joka on KIRA-kasvuohjelman johtajan Mia Toivasen kolumnin aiheena. Hänen mielestään kiertotalouden pitää olla rakentamisen uusi normaali.

Kierrätysmateriaalien käyttö voisi lisääntyä paljonkin palveluilla, joissa käytettyjä­ materiaaleja voisi ostaa kuin uusia. Käytetyistä materiaaleista on talonsa rakentanut­ arkkitehti Matti Kuittinenkin. Hän pääsi hankkeessaan 56 prosentin kierrätysastee­seen.

Kiertotaloudessa on tarjolla kilpailuetua nopeille omaksujille. Kestävät ja kannattavat ratkaisut sopivat hyvin rakennusalallekin.

Antti Pulkkinen

PS. Tuleeko asuntopula vai ei? Tämä on puhuttanut lukijoitamme. Jatkamme kiinnostavasta aiheesta tässäkin numerossa.