Sebastian Lönnqvist suunnittelee ja korjaa

Arkkitehti Sebastian Lönnqvistin monipuoliseen uraan sisältyy sama ajatus kuin hänen omistamaansa yrityskokonaisuuteen: suunnittelun ja rakentamisen tiiviistä yhteistyöstä on paljon hyötyä etenkin peruskorjaushankkeissa.

Historiallista puuhuvilaa korjataan ja uutta lisärakennusta viimeistellään pienen asuntokadun varrella Espoon ­Kilossa. Peruskorjattavassa ATL-Rakennus­huolto Oy:n pääkonttorissa normaalit työt ­jatkuvat, mutta osa toimihenkilöistä on väli­aikaisesti valinnut tukikohdakseen Arkkitehtitoimisto ERAT Oy:n tilat Helsingin Munkkivuoressa.

ATL:n ja ERAT:in omistaja, arkkitehti Sebastian Lönnqvist kierrättää vieraitaan Villa Linnaisin molemmissa kerroksissa ja sen viereen rakenteilla olevassa talousrakennuksessa, jossa voidaan tehdä esimerkiksi puusepäntöitä.

Lönnqvist tuntee talon historian ja työmaan jokaisen yksityiskohdan: vauhdikas esitys on täynnä tietoa ja innostusta. Sellainen on Lönnqvistin asenne työhönsä, yrityksiinsä ja rakennushistoriaan.

Samoissa käsissä

Vanhojen rakennusten peruskorjaaminen on ATL:n toiminnan ydintä. Tilauksia tulee ikkunoiden korjauk­sista historiallisten rakennusten perus­korjauksiin. Yhtiöllä on keskimäärin 2500 työ­numeroa vuodessa. Villa Humlevikin eli Pauligin ­huvilan peruskorjaus Helsingin Töölössä on melko tuore referenssi.

Suunnittelun puolella Lönnqvist on myös tehnyt kaikenkokoista eli kalusteista peruskorjaushankkeisiin ja asemakaavoihin.

Punainen lanka kaikessa on suunnittelun ja toteutuksen läheinen yhteys. Lönnqvistin mielestä se on tärkeää etenkin perusorjaamisessa.

Kaikki arkki­tehdit eivät ole katsoneet hyvällä sitä, että kollega on näin ­tiiviisti kytköksissä toteutukseen eli rakentamiseen.

”Monille jäi traumoja 1970-luvulta, jolloin arkki­tehdit kokivat olevansa liiaksi rakennusliikkeiden määräysvallassa. Haluttiin pitää etäisyyttä. Arkkitehti toimitti suunnitelmat, ja rakentajat jatkoivat siitä.”

---

---

Monenlaisissa töissä

Välitön luonne ja kiinnostus rakennushistoriaan myös käytännön eli korjaustöiden tasolla eivät ole ainoat tekijät, jotka ovat vaikuttaneet Lönnqvistin uravalintaan ja näkemyksiin yrittäjänä.

”Isoisäni Lars Lönnqvist oli rakennusmestari ja oli rakentamassa asuinkerrostaloja Töölöön, muun muassa Nordenskiöldinkatu 3:n. Isäni Bertil oli pari vuotta rakennusmestarin töissä, mutta siirtyi sitten tekstiilialalle, johtajaksi Kruunu-Pukineeseen. Olen Helsingin rakennusmestariyhdistyksen kolmannen sukupolven jäsen.”

”Minä halusin arkkitehdiksi. Hain ja pääsin Tampe­reen teknilliseen korkeakouluun. Vuoden kuluttua siirryin Otaniemeen Teknilliseen Korkeakouluun.”

”Panu Kailan ja Vilhelm Helanderin kurssit sytyt­tivät minussa kipinän perinteiseen rakentamiseen ja korjaamiseen.”

Lönnqvist työskenteli 1990-luvulla useassa arkki­tehtitoimistossa ja teki opintomatkoja ulkomaille. Hän valmistui vuonna 1998. Hän aloitti jo ennen sitä työnsä Suomen Kulttuuri­rahaston rahoittamassa hankkeessa Venäjällä osallis­tuen Karjalan kannaksella ja Inkerinmaalla Suomen sukuisten kansojen rakennusdokumentointiin.

Vernadoc-hanke tutkii ja dokumentoi kansanomaista rakennusperinnettä mitaten ja piirtäen eri puolilla maailmaa.

”Sellaisia puurakennuksia ei enää ollut Suomen puolella.”

Lönnqvist ehti toimia pari vuotta myös rakennushistorian tuntiopettajana Otaniemessä.

Lönnqvist on monipuolisesti kiinnostunut taiteista. Hän on opiskellut myös esimerkiksi värioppia ja kuvanveistoa Taideteollisessa korkeakoulussa.

”Mietin aikoinaan kuvanveistäjäksi ryhtymistä. Se olisi ollut aika rankka työ.”

Yhtä lailla Lönnqvist on vuosikymmenien saatossa suorittanut lukuisia rakennusalan kursseja ja hankkinut pätevyyksiä. Käytännön rakentamisen tuntemus auttaa hänen mielestään myös korjaushankkeiden suunnittelussa.

”Joskus tuuraan työpäälliköitä ja työnjohtajia.”

ERAT ja ATL

Lönnqvist perusti valmistumisensa jälkeen arkki­tehti­toimiston. Hän on opiskeluajoista tehnyt suunnittelutöitä laidasta laitaan, myös esimerkiksi kalustevalmistaja Martelalle. Tästä esimerkkinä Kilon huvilassa on aaltoileva Sebastian-seinäke, joka toimii tilanjakajana, mutta vaihtoehtoisesti myös eteis­naulakkona.

Otaniemen ajoilta tuttu sveitsiläissyntyinen arkkitehti Bruno Erat halusi vuosituhannen vaihteessa myydä yhtiönsä ja toivoi samanmielisen Lönnqvistin jatkavan hänen työtään. Bruno Erat oli pioneeri kestävän kehityksen rakentamisen asiantuntijana.

Lönnqvist on tehnyt 1990-luvun lopulta alkaen paljon yhteistyötä rakennusmestari Ari Laamasen kanssa. Laamasta ja Lönnqvistiä yhdistävät paitsi korjausrakentaminen myös periaatteellinen näkemys siitä, että monesti korjaaminen on parempi ratkaisu kuin purkaminen.

Lönnqvist ja Laamanen ostivat Arkkitehtitoimisto ERAT:in vuonna 2002 ja yhdistivät sen ja ATL:n samaan konserniin. Ari Laamanen jätti ATL:n vuonna 2014. Konsernin emoyhtiön, Lönnqvist Consulting Oy:n, omistavat Sebastian Lönnqvist ja hänen puoli­sonsa Sari Lönnqvist.

Majakka ja muuta mediahuomiota

Sebastian-seinäke ei ole todellakaan ainoa kerta, kun Lönnqvist on saanut tunnustusta ja myös huomiota mediassa. Monet korjaushankkeet pääkaupunkiseudulla ja muualla ovat ylittäneet uutiskynnyksen.

”Alppilassa (Helsingissä) peruskorjasimme yli satavuotiaan rivitalon. Talosta tuli niin hyvä, että perheemme muutti yhteen huoneistoista. Oli pakko muuttaa sieltä myöhemmin pois, kun perheemme kasvoi.”

Vuosituhannen alussa Lönnqvist ja Laamanen aloittivat pitkän yhteisen sivutyörupeaman perus­korjaamalla Söderskärin majakkarakennuksen Porvoon saaristossa. Vuonna 2015 he myivät pois Söderskär Majakka Oy:n.

Tutut tekijät

Lönnqvist on selvästi luontainen lahjakkuus media­suhteiden hoitajana ja esitelmöitsijänä. Helposti ­lähestyttävä pomo on seurallinen myös työpaikalla: jokaiselle vastaantulijalle löytyy muutama sana.

ATL:n palveluksessa on nyt 155 henkilöä. Rakentamisen vaikeinakin aikoina töitä on riittänyt kohtuullisen hyvin, ja ATL rekrytoi ammattilaisia koko ajan. Korjausrakentamiseen tarvitaan kovia osaajia. Yhtiössä työskentelee myös harjoittelijoita.

”Meillä on paljon pitkiä työsuhteita”, Lönnqvist myhäilee ja kehuu, että muualle siirtyneitä ammattilaisia on myös palannut ATL:ään.

”Teemme työt pääasiassa omalla väellä. Näin varmistamme, että työn laatu pysyy hyvänä.”

Myös moni asiakas palaa takaisin – vanhoissa taloissa riittää aina korjattavaa. Lönnqvistin laajasta ystävä- ja tuttavapiiristä on iloa myös yhtiöille. Kuvaavaa on se, että pääkonttorihuvilan isolla pihalla Lönnqvist kertoo, että kaksi naapuritaloa on ERAT:in suunnittelemia. 

Teksti Martti Ristimäki kuvat Juho Kuva