Mikkelin keskustaan rakentuva Kortteli 8 on haastava seniori- ja palvelutalon yhdistelmä. Tällaisille on kysyntää ikääntyvässä Suomessa, mutta rahoituksesta saattaa tulla merkittävä investointien jarru.

Viime vuoden toukokuussa alkanut Kortteli 8 -työmaa Mannerheimintien varrella Mikkelissä on edennyt aikataulullisesti yli puolenvälin. Alkukeväästä Rakennustaidon vieraillessa työmaalla oli hybridirakennuksen runkovaihe saatu ylintä kerrosta lukuun ottamatta valmiiksi; keväällä menossa on väliseinien pystyttäminen.

Kortteli 8 on senioritalon ja palvelutalon yhdistelmä, jonka kokonaisala on 8650 bruttoneliömetriä. Ensimmäiseen kerrokseen tulee pysäköintihalli. Asuntoja talossa on yhteensä 119. Kerroksiin 2–4 tulee 59 yhteisöllisen asumisen vuokra-asuntoa. Niiden asukkaat ovat Etelä-Savon hyvinvointialue Eloisan palveluiden asiakkaita. Ylimpien kerrosten asunnot vuokrataan yli 55-vuotiaille asukkaille.

Työpäällikkö Eetu Jänis Rakennusliike Soimu Oy:stä pitää järkevänä suunnitteluratkaisua, jossa senioriosa on palvelutalon yläpuolella: ”Jos senioriasukkaan kunto huononee, hän pääsee pari kerrosta alemmas palveluasuntoon.”

Rakennuksessa on kaksi hissiä, jotka kokonsa puolesta voivat toimia potilashisseinä, eli niihin mahtuvat paarit. Ykkös- ja kakkoskerroksessa on yhteisiä ruokailu- ja monitoimitiloja. Ensimmäiseen kerrokseen tulee kuntosali. Lisäksi uudesta talosta löytyy kolme yhteissaunaa, väestönsuoja, irtaimistovarasto ja ulkoiluvälinevarasto.

Koko kiinteistön omistaa Mikkelin kaupungin vuokrataloyhtiö Mikalo Oy. Pääurakoitsija on joensuulainen Rakennusliike Soimu, joka on laajentanut toimintaansa Keski-Suomeen ja Etelä-Savoon. Urakkamuoto on jaettu urakka. Projektin kokonaisbudjetti on noin 20 miljoonaa euroa, johon on saatu Asumisen rahoitus- ja kehityskeskuksen (ARA) investointiavustusta 4,5 miljoonaa euroa. Rakennus valmistuu suunnitelman mukaan ensi vuoden alussa.

Monenlaista talotekniikkaa

Soimun vastaava työnjohtaja Asko Kuukka kertoo, että talotekniikassa palvelu- ja senioripuolella on omat laitteensa: ”Palvelutalossa on keskitetty ilmanvaihto. Ylemmät eli Mikalon asunnot ovat huoneistokohtaisella ilmanvaihdolla. Kummallakin osalla on oma IV-konehuoneensa.”

Soimun urakka eroaa tavanomaisen asuinkerrostalon rakentamisesta. Asunnot, yhteistilat ja piha-alueet rakennetaan täysin esteettömiksi. Ovet avautuvat automaattisesti. Kylpyhuoneissa on liukuovet ja vessoissa kahvat. Hissit ovat hieman normaalia isommat. Käytävillä on ovisyvennykset.

Rakennesuunnittelussa on otettu huomioon muun muassa esteettömyysmääräykset sekä käytävien tilantarve, kertoo FCG Finnish Consulting Group Oy:n suunnittelija Petri Rantanen. Junaradan läheisyyden vuoksi tarvitaan tärinänvaimennusta. Paljon painoa on annettu rakenteiden pitkäaikaiskestävyydelle, muuntojoustavuudelle, rakennusfysikaaliselle toimivuudelle ja energiatehokkuudelle.

Turvallisuus on tärkeää

Myös turvallisuus korostuu ikäihmisille tarkoitettujen kohteiden rakentamisessa. Julma muistutus riskeistä oli vuonna 2020 Jyväskylän Palokassa tapahtunut kolmen senioritalon tulipalo. Se lähti liikkeelle pajukorin pohjalle parvekkeella sytytetystä kynttilästä. Onnettomuustutkintakeskuksen tutkinnassa todettiin, että puutteita oli muun muassa kiinteistön palo-osastoinneissa. Esimerkiksi julkisivun tuuletusraoista puuttuivat palokatkot. Myös rakennuksen suunnittelu oli ollut puutteellista.

”Meidän kohteemme suunnittelussa on varmasti otettu Jyväskylän onnettomuus huomioon”, vakuuttaa Soimun Itä- ja Keski-Suomen aluejohtaja Mika Paavilainen.

Vilkkaan kadun varrella

Mikalon toimitusjohtajan Tommi Kuvajan mukaan päätös palvelu- ja senioritalon rakentamisesta oli tehty yhteistuumin Mikkelin kaupungin, Mikalon sekä sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa. Keskeisenä syynä oli hoitopaikkojen kova tarve.

Isossa rakennushankkeessa vilkkaan keskuskadun varrella on omat haasteensa. Jäniksen mukaan yksi niistä on työmaan logistiikka: ”Tie vie sairaalaan, ja ambulansseilla pitää olla koko ajan kaksi kaistaa liikennöitävänä. Me puramme tässä elementit ja kuormat. Myös helikopterin laskeutumisreitti sairaalaan kulkee tätä kautta. Sekin on huomioitava.”

Pehmeä kallio venytti aikataulua

Kuukka arvioi, että tähän mennessä vaativin työvaihe oli perustus ja rungon aloitus. Jänis kertoo, että vasemman sivun alla piti olla tukeva kallio vastassa. Siellä oli kallio, mutta se ei kestänyt mitään. Siitä aiheutui noin kymmenen viikon viivästys: ”Ei tällaisiin voi varautua. Tehtiin sinä aikana vaihtoehtoisia ratkaisuja ja B-osan runko valmiiksi. Eristettiin A-osaa niin paljon kuin pystyttiin.”

Soimulla on kokemusta vastaavista projekteista. Vuonna 2023 se rakensi Leväsen palvelutalon Kuopioon, ja viime kesäkuussa valmistui palvelutalo Outokumpuun. Ne ovat vaikuttaneet Mikkelin hankkeen etenemiseen.

”Tällainen rakentaminen sopii erittäin hyvin osaamiseemme. Tämä on hyvä referenssi sekä firmalle että työntekijöille. Jos tällaisia tulee lisää, me tykkäisimme tehdä näitä KVR-urakkana”, Eetu Jänis sanoo.

Teksti: Santeri Pakkanen Kuvat: Pihla Liukkonen

Ikääntyminen työllistää?

Senioreille tarkoitettuja hybriditaloja valmistuu eri puolille Suomea. Suonenjoella 2866 neliömetrin suuruinen uusipalvelutalo ja 1433 neliömetrin senioritalo tulevat saman katon alle. Palveluja senioritalon kaikki tilat on suunniteltu muuntojoustaviksi siten, että ne soveltuvat sekä ympärivuorokautiseen että yhteisölliseen asumiseen. Pohjois-Savon hyvinvointialue on valinnut hankkeen toteuttajiksi Rakennusliike Soimu Oy:n ja Suomen Hoiva ja Asunto Oy:n.

Jyväskylässä toimivan Varttuneiden asumisoikeusyhdistys Jason toiminnanjohtaja Anna Maunula pitää palvelu- ja senioritalon yhdistelmää kätevänä: ”Tällaisen ansiosta ei tarvitsisi liikkua paikasta toiseen, jos palvelutarve jossain vaiheessa kasvaa.”

Suomen Hoiva ja Asunnon kiinteistökehitysjohtaja Tuomas Terho tietää, että vastaavia monikäyttötaloja on toteutettu muuallakin Suomessa. Muun muassa Attendolla on sellaisia. Viime helmikuussa SRV kertoi sopineensa Helsingin kaupungin kanssa palvelu- ja senioritalon rakentamisesta Oulunkylään.

Esteettömyyden ja turvallisuuden lisäksi varsinkin senioritaloissa arvostetaan kodinomaista viihtyisyyttä ja yhteisöllistä asumista asukkaiden omilla ehdoilla. Sellaista asuntotyyppiä edustavat esimerkiksi Jason Ilona-talot, jotka ovat yli 55-vuotiaille tarkoitettuja asumisoikeustaloja. Anna Maunulan mukaan niiden kysyntä on ollut vilkasta.

Tuomas Terho luonnehtii hoivapaikkojen tarvetta suureksi: ”Senioriasunnoista en osaa suoraan sanoa, mutta ympärivuorokautiseen hoitoon tarkoitetuille on ympäri Suomea tarvetta ja kysyntää.”

Jatkossa kysyntä ei ainakaan vähene. Väestöennusteen mukaan yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä nousee nykyisestä 19,9 prosentista 26 prosenttiin vuoteen 2030 ja 29 prosenttiin vuoteen 2060 mennessä.

Tuleeko lisää urakoita? Terho toteaa, että on paljolti kiinni siitä, onko yhteiskunnalla varaa ja tahtotilaa hoitaa näitä asioita.

Anna Maunula on huolissaan: ”Tällaista yhteisöllistä senioriasumista pitäisi saada Suomeen paljon enemmän. Mutta Suomen hallitus on ohjelmassaan linjannut, että uusien asumisoikeusasuntojen tuotannon tukeminen valtion toimesta lopetetaan. Se uusi, mikä meillä on nyt rakenteilla, on tämän tiedon mukaan viimeinen talo.”