Tässä tietoiskusarjassa käsitellään ajankohtaisia rakentamismääräyksiä. OSA 5/16 (2015)

Asbestia on käytetty rakentamisessa eristeissä, tasoitteissa, saumauslaasteissa, maaleissa, liimoissa, rakennuslevyissä, ilmastointikanavissa, muovimatoissa sekä vesikatto- ja julkisivumateriaaleissa.

Runsaimmillaan asbestin käyttö Suomessa oli 1963–1979, ja luvanvaraiseksi purkutyö tuli 1988. Asbestipitoisten tuotteiden valmistus ja käyttö on kielletty 1994.

2016 alussa astuvat voimaan asbestipurkutyölupaa tarkentavat säännökset, ja toimilupaa koskeva sisältö siirtyy lain tasolle. Purkutyön työturvallisuus nykyaikaistuu, vaikka asbestipurku tapahtuisi ennen varsinaista korjausrakentamista. Lakiin on keskitetty asbestipurkutyölupaa ja työntekijöiden pätevyyttä koskevat säännökset sekä sisällytetty säännökset luvanhaltijoita sekä asbestipurkutyöntekijöitä koskevista rekistereistä.

Vanhat valtuutukset historiaa

Asbestipurkutyö edellyttää lupaviranomaisena toimivan työsuojeluviranomaisen myöntämää lupaa. Sen myöntämisen edellytykset vastaavat suurelta osin nykyistä valtuutusta.

Hakuvaiheessa luvanhakijan ei tarvitse esittää selvitystä käytettävissään olevien asbestipurkutyöntekijöiden pätevyydestä tai heidän terveytensä sopivuudesta. Sen sijaan asianmukaisen huoltotilan oleminen hakijan käytettävissä tulee nimenomaisesti luvan myöntämisen edellytykseksi. Vaatimus on käytännössä sisältynyt jo nykyisiin myöntämisedellytyksiin.

Luvanhakijalta edellytetään myös, että on luvanvaraiseen toimintaan sopiva. Näin varmistuu, että luvan peruuttamisen jälkeen ei voisi välittömästi saada lupaa uudestaan. Samalla ehkäistään luvan myöntäminen sellaisille, jotka eivät ole luvanvaraiseen toimintaan sopivia. Peruuttamisen edellytyksiä on täsmennetty.

Rekisteröinti vaaditaan

Asbestipurkutyöluvat, pätevät työntekijät ja itsenäiset työnsuorittajat rekisteröidään työsuojeluviranomaisen ylläpitämään pätevien rekisteriin, josta lupaviranomaiset voivat rekisteröitävän suostumuksella luovuttaa tietoja.

Tietoja on suunniteltu levitettäväksi julkisen tietopalvelun kautta, mutta hanke ei oikein etene. Palvelu tukisi harmaan talouden vastaista toimintaa ja palvelisi luvanhaltijoitakin, jotka saisivat sen kautta yhteystietonsa asiakkaiden tietoon.

Pätevyysvaatimukset eivät muutu. Asbestipurkutyöhön käytettävältä työntekijältä ja itsenäiseltä työnsuorittajalta edellytetään soveltuvaa ammattitutkintoa tai sen osaa. Yritysten kannalta on merkittävää, että asbestipurkutyömaa on yleensä yhteinen rakennustyömaa rakennustyöasetuksen määräyksin.

”Toimiluvan menettämisperusteiden selkeytyminen on parannus. Oma ongelmansa on työsuojeluvalvonnan epätasaisuus ja yksittäiset tulkinnat, jotka eivät aina tunnista asbestikartoitusten merkitystä ja eri osapuolten tehtäviä ja velvollisuuksia turvallisen työn aikaansaamisessa”, arvioi uudistamistyöhön osallistunut Rakennusteollisuus RT ry:n erityisasiantuntija Reijo S. Lehtinen.

Lisäksi huoltotilojen käyttöönottamiselle on oltava asiakirja tilan puhtaudesta, mikä edellyttää runsaampaa pölymittausta silmämääräisten tarkastelujen ja mittausten sijaan.

Nyt työnjohtajien ja työntekijöiden tuleekin kaivaa esille vanhat asbestitodistukset tai mennä kurssille, jos aikoo päästä pätevien henkilöiden rekisteriin ja jatkossa työskennellä purkutyömaalla.

Teksti Risto Pesonen, kuva Shutterstock