Rakentamismääräykset korvattiin vuoden alussa asetuksilla, joihin liittyvät nyt myös perustelumuistiot. Ne taustoittavat ja avaavat asetusten sisältöä.

Nämä voimassa olevat asetukset ohjaavat korjausrakentamista sen energiatehokkuutta laajemmin.

Korjausrakentamisen vaatimuksien teemoina on ollut käyttäjälähtöisyys, kestävän kehityksen mukainen säästävä korjaaminen sekä rakennuksen ominaispiirteiden huomioon ottaminen suunnittelussa ja toteutuksessa.

Asetuksen tarkentavat ohjeet, jotka toistaiseksi liittyvät vielä vain energiatehokkuuteen ja esteettömyyteen, tukevat rakennustarkastajien tulkintaa, mutta ilman juridista sitovuutta.

Ympäristöministeriö on lupaillut ohjeita myös paloturvallisuuteen, meluntorjuntaan ja kosteudenhallintaan, mutta osaan asetuksista se ei julkaise mitään ohjeita.

Asetukset muodostavat käytännössä maksimitason, sillä rakennustarkastaja ei saa vaatia asetusta parempaa, mutta voi vähäisellä poikkeamalla antaa helpotusta asetuksen vaatimukseen.

Rakennustarkastajien paikallisia tulkintoja vähentävät rakennusvalvontojen yhdessä tuottamat soveltamiskäytännöt, joita on yli 60. Ne löytyvät www.pksrava.fi-sivustolta, ja useimpia voi soveltaa korjausrakentamiseen.

”Lakia tarkentavat vaatimukset korjausrakentamisenkin osalta on esitetty asetuksissa joko omina asetuksinaan, kuten esimerkiksi on energian tilanne osalta, tai yhdessä uudisrakentamista koskevien vaatimusten kanssa. Kyseessä on perustuslain nykytulkintaan perustuva uudistus. Korjausrakentamista koskevia vaatimuksia ei enää voinut nykytulkinnan mukaan jättää yksittäisten viranomaisten harkinnan varaan”, perustelee ympäristöministeriön Teppo Lehtinen.

Uusi järjestelmä on hänestä paitsi yhdenmukaistanut, myös selkeyttänyt korjausrakentamisen vaatimustasoja, mistä on etua kaikille.

Rakennusteollisuus RT:n Jani Kemppainen katsoo korjausrakentamiselle suodun kohtuullisesti helpotuksia, mutta pitää selkeyttämistä vähäisenä, sillä jokainen asetus täytyy korjausrakentamisen osalta katsoa erikseen.

”Soveltamismahdollisuuksia on mukana hyvin varsinkin paloturvallisuutta, meluntorjuntaa, esteettömyyttä ja asuintiloja koskevissa asetuksissa. Sen sijaan käyttöturvallisuus on hankalin osio, ja myös laajennukset on nykyisin käsiteltävä aina uutena rakennuksena.”

Kiinteistöliitto arvioi taloyhtiöitä konkreettisimmin koskevan uudistuksen liittyvän rakennuslupaa edellyttäviin korjaushankkeisiin. Niissä rakennushankkeeseen ryhtyvän tulee laatia hanketta koskeva kosteudenhallintaselvitys. Siihen on kirjattava hankkeen yleistiedot, vaatimukset kosteudenhallinnalle hankkeen eri vaiheissa, toimenpiteet kosteudenhallinnan vaatimusten varmentamiseen sekä sen valvonnasta vastaavat henkilöt.

”Rakentamismääräyksen kokonaisuudistuksen valmistuttua sen toimivuutta luonnollisesti seurataan. Säädösvalmistelutyössä pääpaino on nyt käynnistyneessä laajassa maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksessa”, kertoo Lehtinen.

Teksti Risto Pesonen