Rakennustaito
27.1.2021 | Päivitetty 1.2.2021
Kamppailussa kosteus- ja sisäilmaongelmia vastaan panostetaan entistä enemmän kosteusriskeihin varautumiseen ja riskien eliminoimiseen. Tämä toimintatapa korostaa suunnitelmallisuutta ja riskien hallintaa rakentamishankkeiden kaikissa vaiheissa.
Iso kehitysaskel kohti ennakoivaa kosteudenhallintaa otettiin vuoden 2018 alussa. Silloin ympäristöministeriö uudisti rakentamismääräyskokoelman (RMK) ja sen yhteydessä myös kosteusasetuksen, johon kosteudenhallintakoordinaattorin pätevyys perustuu.
”Toki koordinaattoria vastaavissa tehtävissä on työmailla toimittu aiemminkin, mutta uuden kosteusasetuksen myötä se kattoi systemaattisesti kaikki luvanvaraiset hankkeet. Ensimmäiset parikymmentä Fise-pätevyyttä todettiin vuosi sitten”, kertoo Fisen toimitusjohtaja Marita Mäkinen.
Rakentamisprosessin kosteudenhallintaa lähdettiin parantamaan viisi vuotta sitten, jolloin Oulun rakennusvalvonnassa kehitettiin kosteudenhallintaan Kuivaketju10-malli. Se tuli käyttöön koko maassa, kun kosteudenhallintakoordinaattori sisällytettiin vapaaehtoisena TOP10-kortteihin, rakennusvalvontojen yhtenäisiin käytäntöihin.
Vielä vuonna 2018 arvioitiin, että uutta pätevyyttä kosteudenhallintaan ei tarvittaisi. Kun yhtenäistä näkemystä kosteudenhallintakoordinaattorin koulutuksesta ja tarvittavasta työkokemuksesta ei ollut, Fisen sidosryhmät esittivät tarpeen määritellä koulutus- ja pätevyysvaatimukset.
”Perustimme yhteistyöryhmän, jossa mietittiin perusteellisesti, mitä kosteudenhallintaan liittyvien tutkinto-, opinto- ja työkokemusvaatimusten pitäisi olla. Vuoden 2019 alkupuolella julkaisimme pätevyysvaatimukset, ja täydennyskouluttajat hakivat FISEltä mandaattia järjestää kosteudenhallintakoordinaattorin koulutusta. Syksyllä 2019 koulutukset saatiin valmiiksi ja järjestettiin ensimmäinen pätevyystentti.”
Nykyisin rakennusvalvonta edellyttää rakennuslupaa tarvitseviin hankkeisiin kosteudenhallintaselvitystä. Siihen on kirjattava kosteudenhallinnasta vastaavan henkilön nimi. Tämä koordinaattori toimii hankkeeseen ryhtyvän edustajana, ja hänen tehtävänään on valvoa ja ohjata kosteudenhallinnan toteutumista koko rakentamisprosessin ajan.
Tavanomaisen vaativuusluokan hankkeissa koordinaattorina voi olla vastaava mestari. Fise-pätevyyden Mäkinen kertoo tähtäävän vaativan vaativuusluokan hankkeisiin eli esimerkiksi kerrostalo-, liike- ja teollisuusrakentamiseen.
Työmaavaiheen kosteudenhallintasuunnitelman tekee urakoitsijan edustaja, tavallisesti vastaava työnjohtaja. Koordinaattori valvoo suunnitelman toteuttamista. Nämä velvoitteet tulevat RMK:n kosteusasetuksesta.
Kosteudenhallintakoordinaattorin pätevyydessä peruskoulutus on vähintään ammattikorkeakoulutasoinen, siis rakennusmestari tai rakennusinsinööri. Työkokemustausta voi olla kolmenlainen, joko suunnittelija-, työnjohtaja- tai valvojatausta. Tämä on uudenlainen ratkaisu Fise-pätevyydessä. Siihen päädyttiin, kun todettiin, että eri taustoista tulevat voivat hyvin hoitaa koordinaattorin tehtävää, sillä hankkeetkin ovat erilaisia.
Täydennyskoulutuksia on järjestetty neljässä oppilaitoksessa, Ratekossa, MetropoliaAMK:ssa, TTS Työtehoseurassa ja Savonia AMK:ssa. Lisäksi nyt on Oulun AMK:lle myönnetty mandaatti. Uusi koulutus on käynnistynyt aktiivisesti, ja yli 100 henkilöä on jo käynyt sen.
”Koko prosessin alkaessa itse arvioin, että parissa vuodessa Suomessa on parisataa koordinaattoria. Koronatilanne on hidastanut kehitystä, vaikka kysyntää riittää. Koulutuksia on pyritty järjestämään verkossa ja pätevyystentti läsnäolotenttinä. Järjestämme seuraavan heti, kun se on turvallista”, Marita Mäkinen ennakoi.
Rakennuksen kosteustekninen toimivuus edellyttää, että rakennus suunnitellaan, rakennetaan ja myös käytetään ja ylläpidetään käyttötarkoituksen mukaisella tavalla.
Kosteudenhallintakoordinaattorin tehtävänä on rakennushankkeeseen ryhtyvän edustajana valvoa ja ohjata rakennushankkeen kosteudenhallinnan toteutumista koko suunnittelu- ja rakentamisprosessin ajan.
Ajantasaista tietoa rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta saa ympäristöministeriön oppaasta Rakennusten kosteustekninen toimivuus 2020
Teksti Risto Pesonen, kuvat Adobe
Vanhassa kerrostalohuoneistossa haisi ummehtuneelta. Kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja löytyi eniten seinän ja välipohjan välisestä aaltopahvista. Tällaisissa korjauksissa erityisesti liitoskohtien ja läpivientien tiivistäminen on tärkeää. Esimerkkitalo on rakennettu noin 60 vuotta...
Rakennustyömailla on entistä vähemmän vaarallisia kemikaaleja, mutta syöpävaarallisen kvartsipölyn torjunnassa on vielä paljon työtä edessä. Kemikaaliasiat koetaan usein vaikeiksi, ja tietoa joutuu etsimään monesta lähteestä. Hämmennystä aiheuttaa jo puhuminen kemikaaleista ja...
Viisivuotinen projekti nostaa Suomen vilkkaimman tavaraliikenneradan kantavuutta ja liikenteenvälityskapasiteettia sekä parantaa turvallisuutta. Kotka–Kouvola-rataosuudella testataan ensi kertaa Suomessa yleiseurooppalaista rautatieteknologiaa. Suomi investoi muiden EU-maiden tavoin...
Höyry nousee tuoreesta asfaltista kuumana kesäpäivänä. Digitaaliset apuvälineet...
Suomen rautatiet kantavat 1,3 miljardin euron korjausvelkaa. Matkustajat ja elin...
Kymiringin moottorirata-alueen mittasuhteet ovat hurjat: 180 hehtaarin maa-alue,...
Vastaa