Rakennustaito
27.1.2021 | Päivitetty 1.2.2021
Kamppailussa kosteus- ja sisäilmaongelmia vastaan panostetaan entistä enemmän kosteusriskeihin varautumiseen ja riskien eliminoimiseen. Tämä toimintatapa korostaa suunnitelmallisuutta ja riskien hallintaa rakentamishankkeiden kaikissa vaiheissa.
Iso kehitysaskel kohti ennakoivaa kosteudenhallintaa otettiin vuoden 2018 alussa. Silloin ympäristöministeriö uudisti rakentamismääräyskokoelman (RMK) ja sen yhteydessä myös kosteusasetuksen, johon kosteudenhallintakoordinaattorin pätevyys perustuu.
”Toki koordinaattoria vastaavissa tehtävissä on työmailla toimittu aiemminkin, mutta uuden kosteusasetuksen myötä se kattoi systemaattisesti kaikki luvanvaraiset hankkeet. Ensimmäiset parikymmentä Fise-pätevyyttä todettiin vuosi sitten”, kertoo Fisen toimitusjohtaja Marita Mäkinen.
Rakentamisprosessin kosteudenhallintaa lähdettiin parantamaan viisi vuotta sitten, jolloin Oulun rakennusvalvonnassa kehitettiin kosteudenhallintaan Kuivaketju10-malli. Se tuli käyttöön koko maassa, kun kosteudenhallintakoordinaattori sisällytettiin vapaaehtoisena TOP10-kortteihin, rakennusvalvontojen yhtenäisiin käytäntöihin.
Vielä vuonna 2018 arvioitiin, että uutta pätevyyttä kosteudenhallintaan ei tarvittaisi. Kun yhtenäistä näkemystä kosteudenhallintakoordinaattorin koulutuksesta ja tarvittavasta työkokemuksesta ei ollut, Fisen sidosryhmät esittivät tarpeen määritellä koulutus- ja pätevyysvaatimukset.
”Perustimme yhteistyöryhmän, jossa mietittiin perusteellisesti, mitä kosteudenhallintaan liittyvien tutkinto-, opinto- ja työkokemusvaatimusten pitäisi olla. Vuoden 2019 alkupuolella julkaisimme pätevyysvaatimukset, ja täydennyskouluttajat hakivat FISEltä mandaattia järjestää kosteudenhallintakoordinaattorin koulutusta. Syksyllä 2019 koulutukset saatiin valmiiksi ja järjestettiin ensimmäinen pätevyystentti.”
Nykyisin rakennusvalvonta edellyttää rakennuslupaa tarvitseviin hankkeisiin kosteudenhallintaselvitystä. Siihen on kirjattava kosteudenhallinnasta vastaavan henkilön nimi. Tämä koordinaattori toimii hankkeeseen ryhtyvän edustajana, ja hänen tehtävänään on valvoa ja ohjata kosteudenhallinnan toteutumista koko rakentamisprosessin ajan.
Tavanomaisen vaativuusluokan hankkeissa koordinaattorina voi olla vastaava mestari. Fise-pätevyyden Mäkinen kertoo tähtäävän vaativan vaativuusluokan hankkeisiin eli esimerkiksi kerrostalo-, liike- ja teollisuusrakentamiseen.
Työmaavaiheen kosteudenhallintasuunnitelman tekee urakoitsijan edustaja, tavallisesti vastaava työnjohtaja. Koordinaattori valvoo suunnitelman toteuttamista. Nämä velvoitteet tulevat RMK:n kosteusasetuksesta.
Kosteudenhallintakoordinaattorin pätevyydessä peruskoulutus on vähintään ammattikorkeakoulutasoinen, siis rakennusmestari tai rakennusinsinööri. Työkokemustausta voi olla kolmenlainen, joko suunnittelija-, työnjohtaja- tai valvojatausta. Tämä on uudenlainen ratkaisu Fise-pätevyydessä. Siihen päädyttiin, kun todettiin, että eri taustoista tulevat voivat hyvin hoitaa koordinaattorin tehtävää, sillä hankkeetkin ovat erilaisia.
Täydennyskoulutuksia on järjestetty neljässä oppilaitoksessa, Ratekossa, MetropoliaAMK:ssa, TTS Työtehoseurassa ja Savonia AMK:ssa. Lisäksi nyt on Oulun AMK:lle myönnetty mandaatti. Uusi koulutus on käynnistynyt aktiivisesti, ja yli 100 henkilöä on jo käynyt sen.
”Koko prosessin alkaessa itse arvioin, että parissa vuodessa Suomessa on parisataa koordinaattoria. Koronatilanne on hidastanut kehitystä, vaikka kysyntää riittää. Koulutuksia on pyritty järjestämään verkossa ja pätevyystentti läsnäolotenttinä. Järjestämme seuraavan heti, kun se on turvallista”, Marita Mäkinen ennakoi.
Rakennuksen kosteustekninen toimivuus edellyttää, että rakennus suunnitellaan, rakennetaan ja myös käytetään ja ylläpidetään käyttötarkoituksen mukaisella tavalla.
Kosteudenhallintakoordinaattorin tehtävänä on rakennushankkeeseen ryhtyvän edustajana valvoa ja ohjata rakennushankkeen kosteudenhallinnan toteutumista koko suunnittelu- ja rakentamisprosessin ajan.
Ajantasaista tietoa rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta saa ympäristöministeriön oppaasta Rakennusten kosteustekninen toimivuus 2020
Teksti Risto Pesonen, kuvat Adobe
Osakkaan huoneistoremontti ei saa häiritä taloyhtiön korjaushanketta eikä nostaa tämän hintaa. Kun osakkaan oma remontti tehdään samanaikaisesti taloyhtiön hankkeen kanssa, voi syntyä ongelmia kustannusten jaossa ja jopa eripuraa osakkaiden yhdenvertaisesta kohtelusta....
Jyväskylän keskusta kasvaa ylöspäin. Puistolan Torniksi ristitystä kohteesta on tulossa kantakaupungin maamerkki. Jyväskylän kantakaupunkiin kohoava Puistolan Torni on saanut nimensä oman kaupunginosansa mukaan. Rakenteilla oleva asuintalo kohoaa Puistolan lounaislaidalle Kalevankatu...
Urakkaviivästyksiä on mahdollista estää muun muassa parantamalla sopimusmallia. Huolellinen työpäiväkirjan täyttäminen kannattaa aina, samoin kertyneen osaamisen jakaminen yrityksessä seuraavia urakoita varten. Urakan viivästyminen on yleensä paitsi sään myös monen muun...
Osakkaan huoneistoremontti ei saa häiritä taloyhtiön korjaushanketta eikä nostaa...
Jyväskylän keskusta kasvaa ylöspäin. Puistolan Torniksi ristitystä kohteesta on...
Energia- ja vesialan tärkein kansainvälinen näyttely ISH keskittyi tänä vuonna i...
Vastaa