Huoltovarmuuden turvaamisessa­ lakisääteinen varautumisvelvoite­ kuuluu valtion viranomaisille, liike­laitoksille ja kunnille. Teollisuuden yrityksillä ei tätä ole. Varautuminen­ ja huolto­varmuustoimintaan osallistuminen on yritysten osalta siten omaehtoista tai perustuu yhteiskunnan näkökulmasta sopimuksiin toimijoiden, alan järjestöjen ja Huoltovarmuuskeskuksen tai Puolustusvoimien kanssa.

Rakennusalan varautumista haastavia tilan­teita on monia. Öljyonnettomuuden jälkeen pahimmillaan massiivisille jätemäärille pitää rakentaa varastoalueita. Tulvia on torjuttava ja myrskytuhoja raivattava. Infrastruktuurimme verkostoja korjataan lämmityksen tai puhtaan veden saamisen varmistamiseksi. Siltoja tai rakennuksia vaurioituu: niitä pitää tukea, korjata tai korvata. Väestöä joudutaan siirtämään tai majoittamaan, väistö­tiloja tai linnoitteita pitää rakentaa.

Alan huoltovarmuuden näkökulmas­ta olennaista on valmius toimia nopeasti­ ­kehittyvissä kriisitilanteissa. Valmius on sitä, että häiriöitä vastaan on olemassa valmiit suunnitelmat sekä niihin perustuen vara­tut ihmiset, koneet, kalusto, laitteet ja tarvittavat materiaalit. Tämä muuttuu suoritus­kyvyksi, kun siitä on vielä laadittu sopimus ja toimintaa harjoiteltu.

”Yhteiskuntamme
resilienssiä tukee vahvasti yhdessä
tekeminen.”

Puolustusvoimat on huolehtinut tarvitsemastaan rakentamisen suorituskyvystä­ sopi­muksellisesti. Energia- ja vesilaitokset ovat tehneet omaa varautumistaan ja sopimuksia häiriöiden varalta. Valtion tie- ja rata­verkoissa on kunnossapitäjille määritelty­ sopi­muksissa yhteiskunnan edellyttämä ­varautumisen taso.
Yhdyskuntamme kriittisen infrastruktuurin, ”siviili-infran”, korjaamisen tai väestön suojaamisen näkökulmista osa kunnista luottaa omaan palvelutuotantoonsa ja toiset siihen, että resursseja on saatavana soitosta, kun joku paikka menee rikki tai suojaa pitää rakentaa. Tyyli on vapaa, mutta pakollinen.

Häiriötilanteiden vaikutukset katsovat harvoin kuntarajoja. Yhteiskuntamme­ resilienssiä tukee vahvasti yhdessä tekeminen. Siten uhka-arvion laatiminen ja val­miuden luominen laajemman alueen erityis­piirteet huomioiden voivat olla erinomaista kuntarajat ylittävää yhteistyötä.

Näen, että meillä on kaupunki- ja kuntakentässä erinomainen mahdollisuus hyödyntää nykyistä merkittävästi laajemmassa määrin sopimuksiin perustuvia kumppanuus­järjestelyjä kriittisen infrastruktuurin suojaamisen sekä vauriokorjauksen varautumisen osalta. Tätä voidaan edistää parhaiten yhdessä paikallisten viranomaisten ja elinkeinoelämän toimijoiden kanssa.

Rakennuspooli ja sen aluetoimikunnat ovat tässä tarvittaessa apuna ja yhdistävät rakennetun ympäristön toimijoita sekä viranomaisia huoltovarmuuden kehittämisessä.
Varmuuden vuoksi.

Jouni Forsman on Rakennuspoolin puheen­johtaja, siviilityössä SRV:n johtajana, säilöö ruokaa maakellarissa ja tykkää hiihtämisestä perinteisellä
tyylillä.