Rakentamisen nousukausi ei kauan kestänyt. Nelisen vuotta meillä rikottiin asuntoaloituksissa ennätyksiä. Nyt asuntotuotanto hidastuu taas selvästi. Se on harmi kokonaistaloutemme kannalta. Samaan aikaan kun vienti ja rakentaminen hidastuvat, kuluttajien luottamus talouteen heikkenee.

Kaupungistuminen täällä peräpohjolassa on alkanut muihin Pohjoismaihin verrattuna myöhään. Nyt meillä kasvavat mainittavasti vain Helsingin seutu, Tampere ja Turku. Samalla kasvavat  näissä kaupungeissa asumisen kustannukset.

Muutaman vuoden hurjan asunnontuotannon sanotaan hillinneen asuntojen hinnannousuja. Kun asiaa tarkastelee alueellisesti, ovathan pääkaupunkiseudun neliöhinnat kuitenkin ihan pimeitä. Vuokra-asuminen on kallista eikä kohtuuhintaisempia asuntoja riitä kaikille. Kahden hengen noin 50 neliön kaksio maksaa Stadissa sellaiset 300 000 euroa. Sitten kysytään, että miksi ei lisäännytä ja tehdä lapsia Suomeen. En minäkään tekisi.

En uskalla olla yhtä pöyhkeä kuin Björn Wahlroos, joka totesi olevansa varma, että on oikeassa marraskuisen kirjanjulkistuksensa aikaan. Wahlroosilla tuntuu olevan Suomen selviytymisen kannalta selvä resepti: Suomi nousee vain markkinaehtoisilla uudistuksilla.

Löytyisiköhän ”Nallelta” ratkaisu hyvin markkinaehtoisen pääkaupunkiseudun asumisen kalleuteen?

Tuoreimmassa Rakennusteollisuuden suhdannekatsauksessa tiivistettiin, että hidastuvasta tuotannosta ja supistuvasta työvoimasta huolimatta työvoimapula säilynee vieläkin tuotannon esteenä. Eli huokeampia vuokra-asuntoja ei ole tiedossa jatkossakaan.

Vaikka rakentaminen hiljenee, ammattilaisilla riittänee töitä myös jatkossa. Ei vie ainakaan vielä teknologia ammattilaisilta leipää nenän edestä, kuten monessa muussa työssä.

On tämä varsin kummallista. Melko hitaasti kuitenkin ammattikorkeakouluihin on saatu lisättyä aloituspaikkoja. Sitten ihmetellään suureen ääneen, että miten rakentamisessa aina osataan rakentaa sutta ja sekundaa?

No ei aina todellakaan rakenneta huonosti.  Jos rakennustuotannon arvo vuonna 2018 oli noin 35 miljardia euroa, on aivan varmaa, että suurin osa tästä rakentamisesta on ollut hyvää ja laadukasta.

Peliä ei ole vielä menetetty. Toivoa meille kaikille antaa ruotsalainen lääkäri ja arvostettu luennoitsija Hans Rosling, joka viimeiseksi jääneessä kirjassaan Faktojen maailma toteaa, että suurin osa maailmasta on menossa parempaan suuntaan.

Ja Rosling jatkaa: ”Vaikka meillä on kaikki tieto saatavillamme, meitä ohjaavat muun muassa pelko, draamahakuisuus ja yleistämisen tarve.”
Ja näin kävi varmasti myös tässä pääkirjoituksessa.

Rauhallista joulua kaikille!
Jari Kostiainen