Rakennusneuvos Juha Klamin mielestä onnistuneen linjasaneerauksen ehtona on, että urakoitsija kokee ylpeyttä työstään ja ymmärtää olevansa palveluammatissa. Isännöitsijä Erkki Fontell pitää tärkeimpänä asiana, että urakoissa pidetään kiinni aikataulusta.

Asukkaille putkiremppa, ammattilaiselle linjasaneeraus. Nimestä viis, taloyhtiöiden kalliimpiin toimenpiteisiin kuuluvalla remontilla on osakkaissa lähes kauhua herättävä maine.

Se on kallista, aikataulut pettävät, työmiehet vaihtuvat ja reklamaatiot kaikuvat kuuroille korville.

Julkisuuskuva vaikuttaa rakennusneuvos Juha Klamista tutulta, ja osin ala saa syyttää tästä maineesta itseään. Näin ei kuitenkaan tarvitsisi olla, Klami sanoo.

”Onnistunut linjasaneeraus lähtee ammattiylpeydestä. Siitä, että voimme ohi kävellessämme sanoa, että me tuon olemme tehneet.”

Klami kuuluu Haminassa kotipaikkaansa pitävän Oy Rakennuspartion nokkamiehiin. Hänen isänsä Veli O. Klami perusti yhtiön vuonna 1958. Pitkään Juha Klami työskenteli toimitusjohtajana, kunnes pesti muutama vuosi sitten siirtyi hänen pojalleen Tom Klamille.

”Usein minua sanotaan johtajaksi. Perheyrityksessä se tarkoittaa sitä, että teen vähän kaikkea”, Klami nauraa.

Mestarin on oltava läsnä

Työmaakopissa Kotkan keskustassa Klamin vieressä istuu työmaan vastaava mestari Veini Pitkänen. Hän edustaa Rakennuspartiolle tyypillistä työvoimaa.

”Miehet tulevat meille kahdeksi kuukaudeksi. Sitten he jäävät 30 vuoden päästä eläkkeelle”, Klami veistelee.

Vakavasti ottaen puhe on työvoimaongelmasta. Rakennuspartio urakoi myös Helsingissä, jossa työvoimakustannukset on kilpailutettu alas. Se aiheuttaa työvoiman vaihtuvuutta, minkä puolestaan asukkaat kokevat usein epämiellyttäväksi.

”Kun lisäksi osa yhtiöistä tekee töitä vain työmaalla pistäytyvällä ´kännykkämestarilla´, tulee asiakkaalle tunne, että kukaan ei vastaa mistään”, Klami tiivistää.

Oy Rakennuspartion putkiremonttikohde Kotkassa. Kuvassa: laatoittaja Juha Paasonen (vas) ja työmaan vastaava mestari Veini Pitkänen.

Veini Pitkänen sen sijaan on työmaalla koko ajan. Klamille vastaava mestari on työmaan sydän, joka tekee tilaukset ja päätökset nopeistakin muutostöistä. Konttorille ei suotta kannata soitella.

”Mestari tietää, mitä työmaalla tapahtuu, ja häneen pitää myös luottaa”, Klami sanoo.

Apunaan Pitkäsellä on perustiimi: timpuri, kaksi laattamiestä, kaksi rakennusmiestä, maalari ja siivooja. He etenevät linja kerrallaan. Käynnissä oleva remontti on tiimin 13:s samalla kokoonpanolla.

”Olemme oppineet toistemme työtavat, mikä nopeuttaa työtämme. Vaikka jokaisella on tehtävänsä, muut auttavat aina”, Pitkänen sanoo.

Hyvä pitää sanansa

Kotkan kerrostalo on iso, mutta Helsingin Munkkivuoressa toisen urakoitsijan työmaa on vieläkin isompi.

”Tässä on 470 huoneistoa”, isännöitsijä Erkki Fontell kertoo.

Isännöitsijänä hänelle on selvää, mitä hän työn tekijältä odottaa. Laatoitukset ja putkityöt kuuluvat ammattilaisen perusosaamiseen: suoralla saumalla ei vielä voi kehuskella. Jyvät akanoista erottaa se, miten urakoitsija kohtelee asiakastaan.

Tärkeitä ovat aikataulut. Niiden on pidettävä, Fontell sanoo.

”Siihen on puututtava heti, jos aikataulu näyttää menevän pitkäksi. Kun urakoitsija alkaa puhua perusteluista, on katsottava, ovatko ne todella aiheellisia, vai onko kyse säästöistä johtuvasta työvoimapulasta, Fontell sanoo.

Iso työmaa ehtii elää erilaisia aikoja, ja vanhoissa taloissa tulee myös yllätyksiä vastaan. Hyvä isännöitsijä kuuntelee, mutta ei ole sinisilmäinen.

”On hyvä kysymys, missä määrin myöhästelyissä on oikeasti kyse ongelmista ja missä määrin siitä, että väkeä ei vain ole tarpeeksi. Ehkä se on noin fifty-sixty”, Fontell miettii.


Putkiremontti on iso asia

Vuonna 2017 linjasaneeraus tehtiin 60 000 asuntoon yhteensä 2 000 taloyhtiössä. Putkiremontti koskettaa vuosittain 100 000 asukkaan elämää.

Teksti Juho Paavola ja Martti Ristimäki, kuvitus Katja Hurmerinta
Lähteet: Kiinteistöliitto ja lvi-alan yritykset.


Hyvä, paha sukitus?

Kotkassa työn alla oleva kerrostalo remontoidaan perinteisin menetelmin. Vanhat runkolinjat korvataan uusilla putkinousuilla.

”Sukituksia emme tee. Jos taas esimerkiksi pihaviemäri on sukitettava, käytämme yhteistyökumppaneitamme”, Juha Klami kertoo.

Hän vierastaa sukitusta, joka on hänen mielestään tekohengitystä. Se toimii, kun vanhat putkirungot ovat hyvässä kunnossa. Juuri siksi tekniikka ei Rakennuspartiota kiinnosta.

”Tavallisesti työ tilataan viime hetkillä. Putket ovat käyttöikänsä päässä, ja usein hätäkorjauksiakin on jo tehty.”

Myös Munkkivuoressa linjasaneeraus toteutetaan perinteisellä tekniikalla. Suuressa taloyhtiössä päädyttiin silti sukittamaan parissa kohdassa. Putket sijaitsivat niin hankalassa paikassa, että lähes koko asunto olisi pitänyt purkaa.

”Muuten ajattelemme asian niin, että näin saamme uudet putket ja uusimmalla tekniikalla tehdyt kylpyhuoneet. Saamme elää rauhassa seuraavat 50 vuotta”, Erkki Fontell perustelee.

Perinteisiin menetelmiin verrattuna putkien pinnoitus ja sukitus ovat keskimäärin edullisempia ja nopeampia. Asiantuntijoiden mielipiteet sukitettujen putkien kestoiästä jakautuvat voimakkaasti.

Hyvä viestintä auttaa

Paraskin putkiremontti on asukkaille rasite. Fontellin mielestä auttaa paljon, kun aikataulu on realistinen ja viestintä selkeää.

”Aikataulu on viestitettävä asukkaille selkeästi, mutta turhan runsaaseen viestintään asukkaita on silti turha hukuttaa”, hän linjaa.

Pitkänen on huomannut, että laputuksesta, tiedotteista ja sähköpostista huolimatta asukkailla on usein kysyttävää käytännön asioista. Siksi mestarin on oltava työmaalla läsnä. Kun asukkaita tapaa ohimennen, ihmiset tulevat tutuiksi ja asiat on helpompaa selvittää.

”Jos mummo tulee kassien kanssa, voi samalla kysyä, tarvitseeko hän apua ja vaihtaa kuulumiset. Olemme asiakaspalvelijoita heidän tiloissaan, mutta hankaloitamme heidän asumistaan. Kohteliaisuus ei ole minulta pois, ja se on tapa, jolla me haluamme hoitaa asiat”, Pitkänen sanoo. 


”Mestari tietää, mitä työmaalla tapahtuu, ja häneen pitää myös luottaa.” Juha Klami

Remonttilaina ei ole itsestäänselvyys

”Meillä olisi jatkuvasti Kymenlaaksossa muutama putkiremonttikohde tulossa, mutta pankit eivät anna niille rahaa, vaikka niiden arvo remontin myötä nousisi”, Oy Rakennuspartio Oy:n johtaja, rakennusneuvos Juha Klami sanoo.

Ylen vuonna 2017 tekemän selvityksen mukaan Suomessa on jopa 200 000 asuntoa, jotka sijaitsevat ongelmallisissa yhtiöissä. Asuntojen hinta eli vakuusarvo on niin matala, että pankit eivät halua myöntää yhtiöille suuren remontin edellyttämää luottoa.

”Näin on, jos alue on selvää muuttotappioaluetta tai rakennemuutos on juuri tapahtunut tai näkyvissä, yleensä myös runsas vuokra-asuntojen tarjonta indikoi samaa asiaa. Kyse on lopulta alueen ja asukkaiden työllisyydestä”, OP:n pankkitoiminnan pk-asiakkaista vastaava johtaja Heikki Peltola listaa.

Pankille kyse on kokonaisuudesta. Osakkaiden pitäisi pystyä maksamaan yhtiölle hoito- ja rahoitusvastiketta myös vuosien päästä.

”Omaisuuden eli taloyhtiön kiinteistön varaan luottoa ei myönnetä. Lisäksi taloyhtiön hallinnon, mukaan lukien kirjanpito ja korjaussuunnitelmat, täytyy olla ammattimaisesti hoidettu ja kunnossa. Epäselvää tilannetta ei voida rahoittaa.”

LVIS-saneerauksissa laina on noin 1 000 euroa per neliö. Laina-aikana on useimmiten 20 – 22 vuotta ja remonttiaika päälle. Lainojen kysynnän perusteella remonttihuippu osui vuoteen 2018. Kuluva vuosi on selvästi hiljaisempi.

”Peruskorjauslainoja myönnetään tänä vuonna Osuuspankeista yhteensä noin miljardi euroa. 1960- ja 1970-luvulla rakennettu asuntokanta on pian kertaalleen peruskorjattu, joten remonttilainakysynnän voi odottaa hitaasti hiljentyvän.”

Teksti ja kuvat Juho Paavola