Rakennustaito
RT 02/2017 | 24.3.2017 | Päivitetty 24.3.2017
Yleinen käsitys on, että kylpyhuoneiden ja vastaavien tilojen kaakelisaumoissa esiintyvä mikrobikasvusto ei ole sisäilmaongelma (kuva 1). Käsitys on väärä.
Jos tarkastellaan STM:n asetusta 545/2015 § 20, pinnoilla esiintyvä mikrobikasvusto ylittää toimenpiderajan eli korjaustarpeen. Asetuksen hengen mukaan näkyvää mikrobikasvustoa voidaan pitää jonkinlaisena riskinä sisäilmalle.
Pitäisikö meidän muuttaa käsityksiämme tästä asiasta niin, että myös silikonisaumojen mikrobit ovat samassa kategoriassa muiden mikrobivaurioiden kanssa?
Kuntotutkimusten yhteydessä avataan usein myös kylpyhuoneiden silikonisaumoja. Saumoissa on pinnassa esiintyvää mikrobikasvustoa, mutta myös sauma-aineen läpäiseviä mikrobipesäkkeitä löytyy (kuva 2).
Tutkimuskohteissa on tarkasteltu ja tutkittu sauma-aineiden taustoja eli sauman takapintaa (kuva 3). Takapinnoista löytyykin usein yllätyksiä. Yllätyksiä siksi, että sauma-aineen taustalla mikrobikasvusto etenee näkymättömissä, mitä ei voi havaita pelkästään pinnalta.
Mikrobikasvuston kasvuedellytys on tietenkin kosteus, ravinteet ja hapen saanti sauman taustalle. Silloin kun sauman reuna on tiiviisti kiinni kaakelin reunoissa, ei taustaan pääse kosteutta eikä myös kasvuun tarvittavaa happea. Ravinteita kasvustolle suihku- ja pesutiloissa on erittäin runsaasti. Silloin kun sauma-aine irtoaa alustastaan, iskee mikrobikasvusto sauma-aineen sivupintojen kautta myös sauma-aineen taakse. Tätä tuhoisaa kasvustoa on erittäin vaikea havainnoida (kuva 3).
Jos kaakeleiden taustalaastin peitto ei ole 100 prosenttia, voi avonaisista silikonisaumoista päästä vettä, happea sekä ravinteita kaakelin taustaan. Laastit ovat yleensä emäksisiä asennusvaiheessa, mutta kun silikonisaumat avautuvat, pääsee taustaan myös ilmaa ja hiilidioksidia. Silloin laastin emäksisyys alenee ja laasti karbonatisoituu. Neutraloituneessa laastissa mikrokasvusto lähtee kasvuun (kuva 4).
Kuntotutkimuksissa on todettu ekotuotteiden eli homemyrkkyvapaiden sauma-aineiden olevan erittäin herkkiä homekasvustolle. Tämä ei yksin selitä mikrobikasvusto-ongelmaa – myös sauman mikroilmaston olosuhteilla on merkitystä.
Koko homma lähtee huolellisesta rakenteiden asennustavasta. Kaakeleiden laastikontaktin pitää olla märkärasitusalueilla 100-prosenttisesti. Saumakoon pitää aina olla riittävän suuri. On vältettävä ”nollasaumoja”, jotta sauma voidaan puhdistaa kunnolla myös sauma-aineen kontaktipinnoilta. Jos sauma-aineen asennusselosteessa on maininta primeroinnista, sitä on käytettävä. Huolellinen saumaustyö takaa lopullisen saumauksen onnistumisen.
Tärkein asia on kuitenkin saumojen tarkastaminen vähintään puolivuosittain. Sauman uusiminen tulee esille, jos sauma irtoaa kontaktipinnoilta tai pintaan ilmestyy mikrobikasvuston alkua. Rakennuksen loppukäyttäjällä on siis aina vastuu seurata ja tarkkailla kosteudelle ja homevaurioille herkkiä kohtia.
Teksti ja kuvat Hometohtori
Karhulan keskustassa Kotkassa yli 100 vuotta toiminut koulukiinteistö laajenee entisen linja-autoaseman sijoille. Uudisrakennuksen valmistuttua keskus kokoaa tiloihinsa kolmen koulun oppilaat sekä kirjaston. Tontilla sijaitsevaa Kivikoulua peruskorjataan. Suljettu puinen koulurakennus säilyy...
Entinen öljysataman alue Helsingin Kruunuvuorenrannassa on muuttumassa vähähiiliseksi asuinalueeksi. Merivedestä talteen otettu lämpö, maan alle sijoitettu lämpövarasto ja pitkään elinkaareen tähtäävät materiaalivalinnat osoittavat, millaisilla ratkaisuilla kaupunkien tulevaisuus...
Turun tuomiokirkon juuri alkanut laaja remontti kestää yli kaksi vuotta. Torin toisella puolella historialliset rakennukset vajoavat, ja kaupunki etsii keinoja vahvistaa niiden perustuksia. Korttelin vaativa peruskorjaus on väistämättä pian edessä. Helmikuussa käynnistyneessä...
Helsinki-Vantaan lentoaseman terminaalilaajennuksen puinen alakatto voitti tämän...
Uuden vuosikymmenen rakentamisen megatrendejä ovat ilmastonmuutos, väestönkasvu,...
Rankkasateita ja muita yleistyviä sään ääri-ilmiöitä vastaan rakennus- ja kiinte...