Rakennustaito
RT 04/2016 | 16.9.2016 | Päivitetty 21.12.2016
Maassamme on kymmeniä tuhansia tiili-villa-tiili- ja myös tiili-puu- sekä puurunkoisia taloja, joissa on mineraalivillalla eristetyt sokkelit (kaavakuva ja kuva A). Tällaisia taloja rakennettiin pääsääntöisesti 1960–1980-luvuilla. Näissä sokkelit ovat myös usein valesokkeleita.
Valesokkelipohjaisissa taloissa on usein sisäilmaongelma, joka johtuu sokkelin mineraalivillaeristeen homehtumisesta. Home on noussut ulkoseinän alaosien eristeisiin ja rakenteisiin. Mikrobien aineenvaihdunnan tuotteet pääsevät sisäilmaan sokkelin ja ulkoseinän tiivistämättömistä rajakohdista: tiilitaloissa koko ulkoseinässä myös tiilien saumoista ikkunoiden ja ovien karmiliitoksien kautta.
Kuvassa A on myös sokkelin betonoinnissa vakavia puutteita.
Eristetilassa esiintyy myös puurakenteita, jotka on asennettu eristeen koossapysyvyyden takia ja myös sisä- ja ulkokuoren tukirakenteina (kuvat A ja B).
Tarkastelun kohteena olevan talon sokkeleissa oli kymmeniä miljoonia yksiköitä muun muassa sädesieniä, joiden aineenvaihdunnan tuotteet – hajut – esiintyivät voimakkaasti esimerkiksi asuntojen sisäilmassa. Tutkimuksien mukaan ulkoseinien alaosissa esiintyi kohonneita mikrobitasoja noin metrin korkeuteen saakka.
Tämän tyypin rakenteita on korjattu viime aikoina tiivistyskorjauksina. Tiivistäminen ei kuitenkaan onnistu sataprosenttisesti, ja toisaalta vakava kosteus- ja homeongelma jää rakenteisiin.
Ajatellaan tilannetta osakkeen myynnin kannalta: Isännöitsijän todistukseen kirjoitetaan, että ulkoseinien alaosissa ja sokkelissa oleva kosteusvaurio on korjattu rakenteita tiivistämällä. Vaikuttaako asia mitenkään osto-myyntitilanteessa, miettikääpä sitä.
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista. Asetus tuli voimaan 15.5.2015. Kohdassa § 20 on asetuksessa esitetty toimenpideraja mikrobeille.
Jos tiivistyskorjaus ei riitä, ensimmäinen toimenpide on talon perustuksien kuivatus. Tämän jälkeen on varmistettava, että salaojitus ja sadevesiviemäröinnin asennus ja sokkelin suojaaminen estetään maakontaktikosteudelta (sokkelin ”patolevysuojaus”).
Lopuksi on hyvä poistaa vaurioituneet eristeet sokkelista (kuvat B–D) ja puhdistaa eristekotelo huolella. Betonin pintaan jää nimittäin eristeistä kuituja ja tukirakenteiden puujäämiä. Jäämät on poistettava hiomalla, kaapimalla ja harjaamalla.
Lopuksi koteloon asennetaan uusi umpisolueriste ja betonoidaan aukko umpeen painelaatikkomenelmällä.
Teksti ja kuvat Hometohtori
Karhulan keskustassa Kotkassa yli 100 vuotta toiminut koulukiinteistö laajenee entisen linja-autoaseman sijoille. Uudisrakennuksen valmistuttua keskus kokoaa tiloihinsa kolmen koulun oppilaat sekä kirjaston. Tontilla sijaitsevaa Kivikoulua peruskorjataan. Suljettu puinen koulurakennus säilyy...
Entinen öljysataman alue Helsingin Kruunuvuorenrannassa on muuttumassa vähähiiliseksi asuinalueeksi. Merivedestä talteen otettu lämpö, maan alle sijoitettu lämpövarasto ja pitkään elinkaareen tähtäävät materiaalivalinnat osoittavat, millaisilla ratkaisuilla kaupunkien tulevaisuus...
Turun tuomiokirkon juuri alkanut laaja remontti kestää yli kaksi vuotta. Torin toisella puolella historialliset rakennukset vajoavat, ja kaupunki etsii keinoja vahvistaa niiden perustuksia. Korttelin vaativa peruskorjaus on väistämättä pian edessä. Helmikuussa käynnistyneessä...
Helsinki-Vantaan lentoaseman terminaalilaajennuksen puinen alakatto voitti tämän...
Uuden vuosikymmenen rakentamisen megatrendejä ovat ilmastonmuutos, väestönkasvu,...
Rankkasateita ja muita yleistyviä sään ääri-ilmiöitä vastaan rakennus- ja kiinte...