Rakennustaito
12.3.2019 | Päivitetty 14.9.2020
Vuonna 1915 perustivat helsinkiläiset rakennusmestarit kiinteistöosakeyhtiön tarkoituksella rakentaa Helsinkiin 1-luokkaisen kokous-, liike- ja asuintalon, joka yhtiöjärjestyksen mukaan,
vähitellen osakkeita arpomalla, siirtyisi heidän järjestönsä, Suomen Rakennusmestariliiton, omaisuudeksi. Taloa varten ostettiin Historiallisen museon (Kansallismuseo, toim. huom.) läheisyydestä suuri, kahdelle kadulle ulottuva tontti, Länsi-Viertotie 12 – Töölönkatu 11 (nyk. Mannerheimintie 40 – Töölönk. 11., toim. huom.). Sota-ajan vuoksi on yritys jäänyt aikaisemmin toteuttamatta, mutta on nyt aikomus rakentaa, mikäli mahdollista, ensimmäisten Helsinkiin suunniteltujen uudisrakennusten joukossa.
Rakennuksen piirustuksia varten on sota-aikana toimeenpantu yleinen luonnoskilpailu, joka hiljakkoin päättyi. Laaditun rakennusohjelman mukana tulee talon L. Viertotien puoleinen osa ( 6 kerrosta) aikaa voittaen kokonaisuudessaan muodostettavaksi liikehuoneistoiksi, ja tulee sen ensimmäiseen kerrokseen jo alussa sijoitettavaksi Kansallis-Osake-Pankin Töölön konttori, Rakennusainekauppa, rakennusteknillinen kirjakauppa y.m.s. Talon halvimpaan osaan, katurakennuksien väliseen siipeen, sovitetaan kokoussali sivuhuoneineen 200 hengelle, Rakentajain Klubin huoneisto ja Rakennusmestariliiton kanslia, jossa saavat suojansa Liiton ammattilehtien ”Rakennustaidon” ja ”Byggnadskonstin” toimistot, Tapaturmavakuutus-Oy Louhi, Rakentajain Kustannus-Oy, Liiton Eläkerahasto y.m. Tähän n.s. ”omaan osastoon”, johon johtaa hissillä varustettu käytävä L. Viertotien puolelta, tulee vielä matkustajakoti sekä ullakkokerrokseen pysyvä rakennusaineiden ja uutuuksien näyttely. Loppuosa rakennuksesta, Töölönkadun puoli kokonaisuudessaan, on suunniteltu yksityisasunnoiksi, ja tulee niitä I palkinnon saaneen ehdotuksen mukaan kaikkiaan 102 huonetta, jaettuina 2, 3, 4 ja 5 huoneen ja keittiön huoneistoihin.
Piirustuskilpailun tuloksiin voidaan, niukasta osanotosta huolimatta, olla varsin tyytyväisiä.
(Alkuperäinen artikkeli jatkuu.)
Ulkolämpötilan sahaus nollan molemmin puolin sekä suuret viistosademäärät ovat yhdistelmä, joka vauhdittaa vanhojen kerrostalojen julkisivujen rapautumista nyky-Suomessa. Esimerkiksi betoniparvekkeiden kuntoa on syytä seurata tarkasti, mutta myös betonin laatuun ja raudoituksen...
Julkisivusaumoja pitää huoltaa, jotta ne säilyttävät niille suunnitellut ominaisuudet ja pitävät julkisivun myös esteettisenä. Julkisivun ja sen saumojen kuntoa on tarkkailtava tiheämmin kuin ennen, sillä olosuhteet ovat muuttuneet. Polyuretaania käytetään paljon...
Yhä useampi Itä- ja Kaakkois-Suomen rakennusyritys hakee kasvua Länsi- ja Keski-Suomen sekä pääkaupunkiseudun markkinoilta. Itä-Suomen toimintatavat eroavat suurimpien kaupunkien arjesta, mutta myös rakennusyhtiöiden väliltä löytyy eroja. Itäsuomalaiset yritykset ovat yksi toisensa...
Ulkolämpötilan sahaus nollan molemmin puolin sekä suuret viistosademäärät ovat y...
Julkisivusaumoja pitää huoltaa, jotta ne säilyttävät niille suunnitellut ominais...
Puolivuosisatainen Hailuodon kiinteän liikenneyhteyden odotus päättyy vuoden kul...