Graafisella tekniikalla julkisivuelementtien pintaan painetut kahviaiheet hallitsevat Pauligin entiselle teollisuustontille Vuosaareen rakentuvia asuinkortteleita.

Suomalaiseen keksintöön perustuva menetelmä sopii myös infrarakentamiseen, mistä tuoreena esimerkkinä toimii kesällä käyttöönotettavan Kehäradan ympäristötaide.

Sisustusarkkitehti ja teollinen muotoilija Samuli Naamanka kehitteli jo opintovaiheessaan ennen vuosituhannen vaihdetta keksimäänsä ideaa betonipintoihin painettavista graafisista kuvioista. Kun lopputyö tästä aiheesta valmistui vuonna 2000, oli aika keskittyä innovaation soveltamiseen käytäntöön.

Tarvittiin sopiva painomenetelmä, asialle omistautuva betonielementtivalmistaja sekä tietysti uudesta ratkaisusta kiinnostuneita rakennuttajia, suunnittelijoita ja rakentajia. Menetelmä kiinnosti erityisesti arkkitehteja alusta lähtien, mutta merkittäviä kohteita ei aluksi lähtenyt vireille.

Graafisen betonin läpilyöntiajankohtana voi pitää vuotta 2009, jolloin Hämeenlinnan maakunta-arkiston betonigrafiikkaa hyödyntävä uudisrakennus valmistui. Kohde tuli valituksi Vuoden Betonirakenteeksi, mikä johti uuden menetelmän suosion kasvuun.

Asuinkerrostalojen julkisivuihin graafista betonia on käytetty jo pitkään, mutta Espoon Kivenlahteen kaksi vuotta sitten valmistuneessa Ulappatori-kohteessa graafisen betonin käyttö oli huomattavasti laajempaa kuin aiemmissa kohteissa. soveltaa kaksi vuotta sitten, jolloin Espoon Kivenlahteen valmistui kuvioinniltaan meriaiheinen tornitalo. Nyt on rakenteilla Lemminkäisen kvr-urakoima, neljästä korttelista muodostuva kerrostalokompleksi, jonka parhaillaan rakenteilla olevan Mokka-korttelin kaikissa taloyhtiöissä julkisivuelementit ovat graafista betonia.

”Päädyimme graafisen betonin käyttöön, koska se sopii alueelle ja on toteutettavissa tuotantoystävällisesti ja koska se tarjoaa lähes rajattomat mahdollisuudet luoda taloille oma identiteetti”, perustelee Mokka-korttelin pääsuunnittelijana toimiva arkkitehti Petri Rouhiainen.

Graafista betonia on käytetty Vuosaaren ”kahvikorttelissa” sekä kadun että sisäpihan puoleisissa julkisivuissa. Pauligin historiallisella alueella kun ollaan, aiheet vaihtelevat kahvipavuista ja -pavunvarsista kahvikuppeihin ja -pannuihin.

Tehtaalla ja työmaalla oltava tarkkana

Graafisen betonin tekniikkaa sovelletaan nykyisin jo useilla betonielementtitehtailla Suomessa ja Suomen ulkopuolella. Uranuurtajana graafisen betonin tekniikan käytössä on toiminut Parma, joka on osallistunut myös graafisen betonin tekniseen kehittämiseen.

Graafisen betonin tuotannossa haluttu kuvio painetaan pintahidastinaineella muotin pohjalle asennettuun ”kalvoon”. Betonielementti valetaan muottiin kalvon päälle. Betonin kovetuttua pinta pestään, jolloin sementtiliima huuhtoutuu pintahidastinaineelle altistuneilta alueilta ja paljastaa suunnitelman mukaisen kuvion. on oleellisena lisävaiheena graafisen kuvion painaminen tuoreeseen betonimassaan tähän tarkoitukseen kehitetyn kalvon avulla. Kirjapainotekniikasta tutulla periaatteella ensin painetaan betonin pintaan halutun kuvion negatiivi. uKn muotit on purettu, kalvo voidaan irrottaa, jolloin lopullinen graafinen kuvio saadaan näkyviin.

”Tuotannossa graafisen betonin valmistaminen vaatii erityistä tarkkuutta. Esimerkiksi muotin puhtaus, kalvon varastointi ja asentaminen muottiin sekä työskentelyaikojen ja -tapojen vakiointi ovat merkittävässä roolissa onnistuneen lopputuloksen varmistamiseksi”, kertoo myyntipäällikkö Jussi Lehti Parmalta.

Työmaiden näkökulmasta graafiset betonielementit ovat siinä mielessä tavallisia elementtejä vaativampia käsiteltäviä, ettei vähäisintäkään likaantumista voi sallia.

”Elementeissä ei myöskään saa olla lainkaan valmistusvirheitä, koska graafinen kuvio rikkoutuisi elementtiä korjattaessa. Tässä mielessä valmistajan luotettavuus ja tuotannon korkea laatu ovat korostuneen tärkeitä asioita”, vastaava mestari Olli Lehtinen Lemminkäinen Talo Oy:stä sanoo.

Lehtinen johtaa töitä kaikissa Mokka-kortteliin rakentuvissa asuinkerrostalokohteissa. Käynnissä oleva, rakennusjärjestyksessä toinen kortteli koostuu kaikkia taloyhtiöitä palvelevasta maanalaisesta pysäköintilaitoksesta ja kolmesta kerrostalosta, jotka valmistuvat vaiheittain ensi vuoden syksyyn mennessä. Lähimpänä luovutushetkeä on Asunto Oy Kahvimyllyn talo, jonka Lemminkäinen saa valmiiksi kesäkuussa. Mokka-korttelit sisäpihat ovat kauttaaltaan graafisen betonin koristamat; Kahvimyllyssä kuviot on tuotu myös katujulkisivuun.

Kehäradalla pitkät pätkät betonigrafiikkaa

Oleellista graafisen betonin käytössä on se, että yksittäisistä elementeistä saadaan muodostetuksi yhtenäinen kokonaisuus, jonka osien graafiset aiheet jatkuvat ”saumattomasti” elementistä toiseen. Onnistuminen tässä edellyttää suurta huolellisuutta sekä suunnittelupöydän takana että tehtaassa ja työmaalla.

”Oleellista on hallita kuvion toimivuus isossa mittakaavassa. Tämä merkitsee myös sitä, ettei jokainen kuvio voi olla yksilöllinen”, pohtii Sito Oy:ssä työskentelevä teollinen muotoilija Mikko Rikala, joka suunnitteli Kehäradan taideaiheita graafisen betonin mahdollisuuksia hyödyntäen.

Kehäradan tapauksessa lisähaastetta koitui siitä, että graafiset aiheet jatkuvat myös liikuntasaumojen muodostamien epäjatkuvuuskohtien yli. Nämä kohdat tuli suunnitella ja toteuttaa niin, ettei kuvioita katsova koe visuaalisen kokonaisuuden rikkoutuvan näissä kohdissa.

_ Toinen iso haaste oli se, miten saada rasterikuvio toistumaan riittävän korkealaatuisesti. Lopputulos on mielestäni onnistunut, Rikala toteaa.

Alkuperäinen suunnitelma sisälsi ehdotuksen käyttää graafista betonitekniikkaan peräti kilometrin matkalla Kivistön aseman molemmin puolin. Kustannussyistä tätä suunnitelmaa supistettiin, ja pitkien jatkuvien aiheiden asemesta graafiset aiheet toistuvat määrävälein.

”Liikkuvan junan ikkunasta grafiikka toimii hyvin, vaikkei aivan joka kohdassa kuvioita olekaan. Tämä tuli etukäteen varmistetuksi animaation avulla”, Rikala paljastaa.

Teksti Vesa Tompuri, kuvat Matti Vuohelainen ja Vesa Tompuri