Betonityön valvonnasta on olemassa viranomaismääräyksiä, mutta käytännöt vaihtelevat. Valvonta pitäisi päästä toteuttamaan paikan päällä.

Yllättävää kyllä, vaativissakaan betonivaluissa eivät viranomaiset tai rakentamismääräykset aseta työnvalvonnalle vaatimuksia, vaan tason määrittäminen on tilaajan intressissä.

Vai mitenkähän se nyt onkaan?

Rakennusalan määräyksien tuntija näkee toisin. Hän muistuttaa, että ”betoninormien mukaan betonimassan laatua valvotaan sekä betonin valmistuksen että betonoinnin aikana”. Ja normeja täsmentävä asetus kantavista rakenteista määrää, että ”Kohteessa on käytettävä rakennustuotteita, joiden ominaisuudet ovat säilyneet muuttumattomina riippumatta siirroista, kuljetuksista, varastoinnista tai asennuksesta”.

Ja tästä asiantuntijan päätelmä onkin, että normeista löytyy selkänojaa myös betonityön valvontaa koskeville vaatimuksille. Ne eivät suinkaan ole tilaajan vapaassa harkinnassa.

FISEn betonityön valvojan pätevyyslautakunnan puheenjohtaja Jussi Mattila pitää päätelmää sangen ohuena lankana sille, että viranomaiset oikeasti edellyttäisivät valvontaa.

”Asiasta kun ei ole edes mitään viranomaisohjeita, siis millaisia vaatimuksia vaativuudeltaan eritasoisten kohteiden valvojille tulisi olla. Ja kirjaus, että tuotteiden pitää säilyä ominaisuuksiltaan muuttumattomina, on kyllä aika hauska. Niinpä betonielementti ei saisi kerätä lisää lujuutta sillä aikaa, kun se vaikkapa joudutaan varastoimaan työmaalla”.

Niin tai näin, käytännöt valvonnan suhteen ovat kovin vaihtelevia.

Esimerkiksi Liikennevirasto ei ole vaatinut erillisiä betonityön valvojan pätevyyksiä, ja siltojen betonitöiden valvojilla on usein ollut suunnittelutausta.

”Betonitekniikan osaamisessa on saattanutkin olla toivomisen varaa. Olemme ajaneet valvontaamme alas, koska käyttämässämme laatuvastuurakentamisessa urakoitsija tekee, mitä lupaa. Kuitenkin pidän tarpeellisena tarkentaa hankekohtaisiin vaatimuksiimme yhtenäisiä pätevyysohjeita”, selvittää viraston silta-asiantuntija Jani Meriläinen.

Valvonta varmistaa toimitusketjun

Tarvetta betonitöiden valvonnan terävöittämiselle on laajemminkin. Siten käyttöä on myös FISEn pätevyydelle, joka on johdettu betonirakenteiden työnjohtajan vaatimuksista.

Betonirakenteiden toimitusketjun alkupäässä asiat ovat hallinnassa, sillä rakennesuunnittelijalle on selkeät pätevyysvaatimukset, ja betonivalmistus puolestaan on kolmannen osapuolen varmentamaa.

”Jotta ketju olisi varmasti toimiva, tulisi laadunvalvontaan kiinnittää nykyistä enemmän huomiota myös työmaalla. Sielläkin tulisi vastaavasti näkyä osapuolista riippumaton valvoja”, korostaa Mattila.

Kynnystä hankkia valvojan pätevyys hän ei pidä isona edes vaativissa hankkeissa, kuten korkeissa kerrostaloissa, jos hakijalla on betonityönjohtajan kokemusta. Yleisvalvontaosaamistaustalla voi olla vaikeaa saada tätä pätevyyttä ilman betonityönjohtajan taitoja.

”Betonityön valvonta on normaalista poikkeavaa, koska tässä on keskeisintä nimenomaan työnsuorituksen valvonta. Ja sitä ei tehdä ’paperivalvontana’, vaan on pakko olla paikalla seuraamassa itse työsuoritusta.”

Teksti Risto Pesonen, kuvat Istock