Siltabetoni elää yhä kovemmassa sää­rasituksessa Suomessa. Myös pakkas­suolasyklien lisääntyminen rasittaa betonimateriaalia. Infrabetonille on kehitetty uusi valmistusresepti, jotta siltojen käyttöikä pitenisi puolella eikä suinkaan lyhenisi.

Uusille betonisilloille tavoitellaan jopa 100 vuoden käyttöikää. Uuteen betonireseptiin sisältyy kaksi betonin parannustekniikkaa. Väyläviraston kehittämässä ratkaisussa betonin huokostuksella eli materiaalin ilmasoluja suurentamalla saavutetaan aikaisempaa parempi vaihtuvan sään kestävyys. Tämä tulee tarpeeseen: entistä pohjoisempana talvisäät vaihtelevat nopeasti ja betonirakenteet vuoroin jäätyvät ja sulavat.

”Infrabetonien kehitys jatkuu yhä. Infrabetonien voidaan nyt katsoa toimivan hyvin myös muuttuvassa ilmastossa. Tarvitaan kuitenkin vielä muita raja-arvoja betonin osa-aineille, että betonista saadaan myös pakkassuolakestävää”, toteaa Väyläviraston taito­rakenneyksikön asiantuntija Jussi Vuotari.
Sertifikaatin myöntämisen jälkeen on voitu vuoden 2022 alusta lähtien toimittaa uuden reseptin mukaista betonia kaikkiin Väyläviraston infrakohteisiin. Kun uusi Väyläviraston vaatimusten mukainen betoniresepti on nyt lyöty lukkoon, betoniasemat ovat siirtyneet käyttämään tätä seosta materiaalitoimituksissaan Väyläviraston kohteisiin.

Infratyömaille toimitetusta betonista myös otetaan aina kattavasti näytteitä

Pakkaskokeet jatkuvat

Suola on kysymys erikseen. Sitä kulkeutuu betoni­pinnoille tien suolauksessa, mutta rannikolla myös suoraan merivedestä. Pakkassuolakestävät P-luku­betonit eivät ole uusi keksintö, vaan niillä on jo ikää 30 vuotta.

Vuotarin mukaan P-lukubetoneiden toimivuutta rakenteessa seurataan tutkimuksin.
”Itse P-lukubetonin määrityksiin ei juurikaan ollut tarvetta kajota.”

Betonia testataan lujuuden osalta puristamalla koekappaleita. Säilyvyyden osalta kovettunutta betonia rasitetaan pakkassuolasyklein.

Ilmamäärää ja notkistamisen vaikutuksia hallitaan erityisellä sekoitusaikakokeella.
Väyläviraston infrabetonin käyttöön asettamat vaatimukset vastaavat Rakentamisen yleisiä laatuvaatimuksia (InfraRYL-asiakirja). Viraston tietojen mukaan valtaosa Suomen kaupungeista ja kunnista käyttää infrarakentamisessa InfraRYL:iä ja infrabetoni­ohjeistusta.

”Toivomme koko maata kattavaa toimitusverkkoa infrabetoneille, ja se näyttää myös toteutuneen”, Vuotari sanoo.

Korkean P-luvun beto­nia käytetään ilmaston­muutoksen vuoksi­ tule­vaisuudessa yhä enemmän sisämaan kohteissa.­ Kuvassa Sulkavan Vekaransalmen silta, ­joka on toteutettu­ liitto­rakenteisena, teräs­palkkien ja betonikannen yhdistelmänä.

Hiilineutraali betoni

Myös betoniprosessin hiilidioksidipäästöihin löytyy ratkaisuja. VTT:n Carbonaide-ratkaisussa hiili­dioksidia sidotaan betonikappaleisiin automatisoidun, ilmanpaineessa toimivan järjestelmän avulla.
Menetelmä on erittäin tehokas ja sopii yhteen betonin nykyisten tuotantoprosessien kanssa.
”Sitä voidaan hyödyntää kaikkien esivalettujen betonielementtien ja -tuotteiden toteutuksessa”, kertoo Carbonaide-tiimiä vetävä VTT:n erikoistutkija Tapio Vehmas.

Betonia terästetään sivuainevirroilla, kuten masuunikuonalla, viherlipeäsakalla ja biotuhkalla. Patentointivaiheessa olevan Carbonaide-teknologian valmistuspilotit toimivat. VTT:n testaus tapahtuu yhteistyössä Rakennusbetoni- ja Elementti Oy:n kanssa. Laboratoriomittakaavassa tämän betonin laskennallinen hiilijalanjälki on negatiivinen: se ”miinustaa” 60 kilogrammaa hiilidioksidia betonikuutiota kohden.

Teksti Reijo Holopainen kuvat Väylävirasto/Jetro Matilainen

Lue lisää varautumisesta ilmastonmuutokseen.